Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
toukokuu 2015 - Page 2 of 3 - Sydän vähän kallellaan
 

Ei ole taas aikoihin tullut kirjoiteltua meidän kuulumisia, joten tällä kertaa niitä. Perheessämme on kaikki hyvin, vaikka surua on ollut aivan liikaa. Lapset pitävät kiinni arjessa eikä päivän aikana ehdi hirmuisesti murehtia.

Iida serkku kylässä

Iida serkku kylässä

Huh, kuuma!

Huh, kuuma!

Kaks urpoo!

Kaks urpoo!

Amalia oli tällä viikolla kerhonsa kanssa Vivamossa retkellä. Tyttö sai normaalien kerhoeväiden lisäksi mukaan kaksi nakkia, jotka sai paistaa nuotiolla. Amalia oli kyllä illalla isälleen todennut syöneensä nakkinsa kylminä, mutta luulen tämän olleen taas näitä Amalian höpöhöpö-juttuja.

Vivamo on iso paikka ja kerholaiset olivat kierrelleet koko alueen. Amalia oli jossain vaiheessa pyytänyt toiselta kerhotädiltä käden ja niin he olivat sitten löntystäneet ihan hiljaa muiden perässä. Pientä kerholaista oli selkeästi alkanut väsyttää, mutta kerhotäti totesi, että kuitenkin Amalia jaksoi hurjan reippaasti. Nähdessään minut Amalia kysyi heti: äiti tulitko autolla?

Amalia joutui olla silmäleikkauksen vuoksi kerhosta pois kaksi viikkoa ja toisella viikolla hän totesi ikävöivänsä kerhokavereita. Kerho on Amalialle tärkeä ja Amalia on jotenkin tullut isomman ja rauhallisemman oloiseksi kerhon myötä. Tottakai jokaiseen päivään kuuluu myös päätöntä riehumista, mutta jollain tapaa muutosta on ollut havaittavissa.

Amalia ei ole ollut kilvestä moksiskaan

Amalia ei ole ollut kilvestä moksiskaan

Amalia on toipunut silmäleikkauksesta hyvin. Silmälääkärissä Amalia on käynyt kaksi kertaa leikkauksen jälkeen ja kaikki on ollut mallillaan. Vielä silmänpaine ei ole laskenut eikä kuulukaan olla, mutta seuraavalla käynnillä putken pitäisi jo vetää ja näin ollen paine pitäisi olla laskenut. Amalia on pitänyt suojakilpeä nätisti eikä ole ollut siitä moksiskaan. Nyt viikon verran olemme pitäneet kilpeä vain öisin ja ulkoillessa. Amalia muistaa aina heti herättyään ja ulkoa sisälle tultuaan repäistä kilven veke.

Leikattu silmä on vielä vähän turvoksissa ja punainen. Silmätippoja käytämme edelleen neljästi päivässä ja alkuun varsinkin iltaisin oli kova tiputtelu, kun leikattuun silmään tiputeltiin viittä eri silmätippaa noin vartin välein. Nyt olemme päässeet yhdestä tipasta eroon ja tarkoitus on, ettei Amalia pian joutuisi käyttämään enää lainkaan silmätippoja.

Toipumisen aikana yllätimme Amalian pienellä paketilla

Toipumisen aikana yllätimme Amalian pienellä paketilla

Jotain kivaa täällä taitaa olla!

Jotain kivaa täällä taitaa olla!

Jee, Risto Räppääjät!

Jee, Risto Räppääjät!

Vappukin oli ja meni ja tässä Amalian ja iskän vappumätöt!

Vappukin oli ja meni ja tässä Amalian ja iskän vappumätöt!

Ekaa kertaa tippaleipää

Ekaa kertaa tippaleipää

Hyvää on!

Hyvää on!

Kippis!

Kippis!

Johnny oli tällä viikolla alkuviikon kuumeessa, mutta onneksi me tytöt olemme pysyneet terveinä. Milo on ollut jo hetken aikaa todella räkäinen ja yskäinen, mutta nyt alkaa onneksi jo hieman helpottaa.

Amalia on joutunut jättää silmäleikkauksen vuoksi perheuinnin väliin, joten olen käynyt uimassa sitten Milon kanssa kahden. Milo nauttii uinnista ja on jo sukeltanutkin muutamia kertoja oikein hienosti. Milo oli ensimmäisen sukelluksen jälkeen ihan hämillään ja katseli pitkän aikaa silmät pyöreinä ympärilleen. Yleensä Milo hymyilee vedessä koko ajan ja on saanut uimaohjaajilta hurjasti kehuja. Ohjaajien syliin Milo ei mene, sillä itku meinaa päästä jo siitä kun ohjaajat katsovat häneen päin. Viime lauantaina myös Milo joutui jättää uinnin välistä nuhan vuoksi ja pahasti näyttää siltä, että tälläkään viikolla ei uimaan ole asiaa.

Monet ehkä muistavat, että Nuuskun polvi meni tammikuussa ja koipi oli kipsissä pari kuukautta. Kipsihoito näytti tuoneen avun, mutta apu kesti reilu viikon. Homma meni siis vaikeimman kautta ja Nuusku parka joutui vielä leikkaukseen. Leikkaavan lääkärin mukaan jalka oli pahempi kuin hän ennen leikkauksen aloitusta ajatteli, Nuuskun ristiside oli poikki ja polvilumpio lonksui, myös nivelrikkoa oli ehtinyt tulla runsaasti.

Nuusku oli leikkauksen jälkeen kipeä ja olo saattoi olla kummallinen vahvan kipulaastarin johdosta. Useana päivänä Nuusku tärisi välillä kovasti ja nökötti toisinaan istuma-asennossa paikallaan pää painuksissa.

Leikkauksen jälkeen olin aivan suunniltani, koska Nuusku makasi yhtäkkiä muina miehinä sohvapöydällä ja aika pian hän livisti myös rappusiin portin jäätyä auki. Aika epeli ja hyvin on toipunut vanha herra.

Leikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen

Heti leikkauksen jälkeisenä aamuna Nuusku lähti mukaan eväsretkelle

Heti leikkauksen jälkeisenä aamuna Nuusku lähti mukaan eväsretkelle

IMG_5506

Liian kova meno Nuuskulle

Liian kova meno Nuuskulle

Potilas illalla vällyjen välissä

Potilas illalla vällyjen välissä

Amalialla oli tällä viikolla vuosittainen lääkäriaika Lastenklinikan verisuonikirurgille. Kirurgi seuraa Amalian raajojen- ja kasvon puolieroa. Amalialla on siis koko eroa raajoissa ja kasvoissa, tuliluomi käsi on toista kättä pidempi ja paksumpi ja myös tuliluomi poski on toista poskea pulleampi. Jaloissa ei ole normaalista poikkeavia pituus- eikä paksuuseroja. Tarkastuksen tehtyään lääkäri totesi ettei Amalian puolierosta ole haittaa motorisesti ja hyvä näin. Seuraava aika verisuonikirurgille on vasta viisivuotiaana.

Lääkäri vilkaisi samalla Milon niskassa olevaa mansikkaluomea, vaikka on jo kuvat siitä aiemmin nähnyt. Luomi on lähtenyt jo ihan vähän keskeltä harmaantumaan ja se on parantumisen merkki. Luultavasti mansikkaluomi tulee häviämään, vaikka eihän tuo tietysti iso juttu meille ole, tuskin Milollekaan.

Amalia tietää hyvin, että Milolla on mansikkaluomi ja hänellä itsellään tuliluomi. Amalia tietää myös pikkuveljen lähes kaikki allergiat ja leikeissä myös Amalian vauvat ovat allergisia esimerkiksi vehnälle ja maidolle. Amalia myös imettää vauvojaan usein aivan kuten äitikin Miloa. Amalia kertoo usein kaikille mitä äiti ei saa syödä, koska pikkuveli on allerginen, tämä on jotenkin liikuttavaa.

Milo rakastaa isosiskoaan ja hymyilee ja kikattaa tälle aina. Amaliasta taas on hassua, kun Milo takertuu joka paikkaan, hiuksiin, vaatteisiin, ihan mihin vaan. Milo laittaa tietysti myös kaiken suuhun. Parasta on se, kun Milo joskus ehtii nappaamaan oman pyllypyyhkeensä ja laittaa sen tietysti heti suuhun.

Milolle on puhkeamassa ensimmäinen hammas ja välillä se kiukuttaa. Amalia sai aikoinaan ensimmäisen hampaansa hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä tyttö ehti täyttää juuri kolme kuukautta.

Hali

Hali

Hei äläpäs mee mihkään!

Hei äläpäs mee mihkään!

IMG_5899

Polkka kasvanut niin, että saa jo ponnarin

Polkka kasvanut niin, että saa jo ponnarin

Innostus

Innostus

Kaikki menee suuhun

Kaikki menee suuhun

Milo tulee ensi viikolla jo viisi kuukautta ja vauva-aika tuntuu menevän vauhdilla. Harmittaa kovasti, kun Milon syntymän jälkeen elämässämme on ollut paljon vastoinkäymisiä ja toisinaan arki on ollut rankkaa ihan muistakin syistä kuin vain vauva-ajasta. Olemme kuitenkin iloinneet vauvastamme ja vauva-ajasta, vaikka aina ei ole ollut helppoa. Välillä on kurjaa, kun en jaksa Amalian kiukunpuuskia ja oma pinna palaa. Johnny aina nauraa höröttää, kun me Amalian kanssa otamme yhteen. Me olemme valitettavasti tyttäreni kanssa niin saman luonteisia, että törmäyskurssilla olemme aika ajoin. Enemmän meillä on kuitenkin niitä ihania ja hyviä hetkiä ja olen todella paljon pitkäpinnaisempi nykyisin. Amalia sanoo minulle usein näin kauniisti: äiti minä kuiskaan sinulle, minä rakastan sinuaaa! Amalia kertoo aina myös rakastavansa isiä, Miloa ja Nuuskua.

Lepohetki

Lepohetki

Milo vaatii huomiotani paljon, ja yritän huomioida parhaani mukaan myös Amaliaa. Ehdotan Amalialle usein, että voisimme tehdä kahdestaan jotain vai haluaako hän, että otamme vauvankin mukaan. Amalia valitsee aina ensin, että kahdestaan, mutta hetken päästä hän tuleekin toisiin aatoksiin ja toteaa, että vauvakin voi tulla mukaan. Aika ihana isosisko.

Mummilta ja fafalta tuli vähän vappukamaa!

Mummilta ja fafalta tuli vähän vappukamaa!

Toki me teemme Amalian kanssa kahdestaankin juttuja, ihan vain vaikka kotona. Lakkaillaan kynsiä, luetaan kirjoja, höpötellään yläkerrassa meidän vanhempien sängyssä, rakennellaan legoista kahvila tai maatila.. Amalia haluaa usein myös leikkiä poliisia ja yökyläleikkiä, näitä Amalian perinteisiä mielikuvitusleikkejä.

Äiti katso täällä on ihan pieniä kissanpoikasia (mielikuvitusleikit menossa)

Äiti katso täällä on ihan pieniä kissanpoikasia (mielikuvitusleikit menossa)

IMG_5566

Amalian kerhossa järjestettiin prinsessailta äitienpäiväviikolla. Tämä ilta oli hemmotteluilta kerholaisten äideille.

Pääsimme prinsessailtaan ihan kahden, sillä se alkoi vasta puoli kuudelta illalla. Isi sai jäädä hoitamaan Miloa. Miehet aloittivat lenkkeilyllä ja pyörähtivät kerholla sen verran, että Milo sai syötyä ja jatkoivat sitten kotiin. Pojilla oli mennyt tosi kivasti keskenään ja niin meillä pimuilla myös. Amalia oli innoissaan, kun saimme olla ihan kahden ja äiti tietysti myös.

Prinsessaillassa oli erilaisia pisteitä, joita kiersimme omaan tahtiin. Tarkoitus oli hemmotella äitejä tulevan äitienpäivän kunniaksi. Oli kynsien lakkailua, kruunun askartelua, helmikorujen tekoa, herkkujen syömistä, hierontaa ja kukan istutusta. Ilta oli aivan ihana ja oikeaa laatuaikaa.

IMG_5870

Ohhoh, melkoset kynnet sain!

Ohhoh, melkoset kynnet sain!

Amalia tykkää kovasti Lohjan ABC:sta ja päätin lähteä sinne viime viikolla lasten kanssa. Vietimme siellä yli kaksi tuntia ja Milo nukkui yhdet päiväunetkin siellä. Alkuun kiertelimme hetken ja sitten kävimme ostamassa Amalialle Hesburgerista kanatortillon. Syönnin jälkeen leikimme leikkipaikalla Milon ottaessa puolen tunnin torkkuja vaunuissa.

Milon maitoaltistusta lykättiin tai luultavasti sitä ei tulla tekemään lainkaan. Meillä menee imetyksen kanssa sen verran hyvin, että ei ole järkeä lähteä etsimään sopivaa erikoismaitoa. Päädyimme tähän yhteistuumin Lohjan lastenpolin hoitajan ja lääkärin kanssa. Maitoaltistus on lapselle raskas ja usein joudutaan testaamaan montaa eri maitoa. Imetysdieetti toimii aika hyvin eikä Milo ole ollut kipeä kuin ruoka-aine kokeilujen jälkeen.

Kerroin taannoin, että kaura tuntui sopivan Milolle, mutta ei se sitten sopinutkaan. Myös riisi on pois ruokavaliostani. Nyt kokeilin itselleni lisukkeeksi kesäkurpitsa palsternakkamuusia, sillä siitä tulisi hyvä sose Milollekin, mutta ei palsternakka valitettavasti sopinut.

Kävimme lastenpolilla lääkärin luona muutamia viikkoja sitten ja tämä oli totaalisen hukkareissu. Amalian kanssa kaikki lääkäriasiat on aina sujuneet niin ihanasti Helsingin päässä, mutta samaa ei voi tästä käynnistä sanoa. Lääkäri ei uskonut Milon allergioihin, sillä verikokeet eivät näyttäneet mitään. Lääkäri kyllä totesi ettei suolioireisia allergioita voikaan todeta verikokein. Lääkäri ei myöskään osannut selittää miksi poikamme lehahtelee ja reagoi ihollaan eri ruoka-aineisiin. Tämä oli meidän ensimmäinen ja viimeinen käynti lastenpolilla, jatkamme Lohjan Mehiläisessä tutulla lastenlääkärillä, joka on allergioihin perehtynyt ja on hoitanut Miloa ihan pikkuvauvasta asti. Tämä lääkäri on nähnyt poikamme iho-oireet ja häneltä olemme aina saaneet apua. Menin lastenpolille siinä toivossa, että saisin neuvoja ja lisää tsemppiä imetysdieettiin, mutta käynnistä jäikin vain hirmuisen vihainen ja kurja olo.

Anoppi lohdutti kuitenkin niin ihanasti ja sanoi, että mieti millaisessa kunnossa Milo olisi jos et olisi alkanut imetysdieetille. Ennen lähtöämme vastaanotolta lääkäri kehoitti minua kokeilemaan omaan ruokavaliooni uudestaan kauraa ja riisiä. Soittoajan hän antoi kuukauden päähän ja sitten voisimme hänen mielestä aloitella sosekokeilut. Toimin lääkärin ohjeen mukaan ja testasin kauran ja riisin eikä kumpikaan sopinut. Nyt Milon tervehdyttyä flunssasta aloitamme sosekokeilut. Kiitos muuten vielä kaikille sose vinkeistä!

Nyt tuli kyllä niin pitkä kirjoitus, että äitienpäivän kuulumiset jätän seuraavaan postaukseen!
Ei muuta kuin lätkän pariin, se on moro 🙂

Meidän Milo pääsi testailemaan Pampersin vaippoja muun testiryhmään valitun vaippakansan kanssa. Saimme vaipat pääsiäisen aikaan ja testausjakso kesti sen viisi viikkoa ja on nyt päättynyt. Milo sai testiin Pampers Baby Dry-teippivaippoja, jotka sopivat 4-9 kiloiselle lapselle.

IMG_5932

Milolla on ollut Pampersit käytössä myös aiemmin ja olemme olleet niihin aina tyytyväisiä. Tämä testattavana ollut koko oli meille uusi ja nyt testijakson jälkeen voin hyvin mielin todeta, että myös tämän koon vaipat passaavat Milolle loistavasti.

Ihan alkuun Milon vaippa-alueen iho punoitti paikka paikoin, mutta tämä meni ohi eikä käynyt pahenemaan. Alun jälkeen ei onneksi ole ollut enää minkäänlaisia iho-ongelmia vaippa-alueella.

Pampersin vaipat ovat aivan ihanan ohuita ja uskon, että tästä syystä ne ovat myös mukavan tuntuiset lapsen päällä. Vaippa on todella pehmeä, joka lisää iho-ystävällisyyttä ja mukavuutta. Baby Dry-vaippa myös istuu kivasti ainakin meidän vauvelin päälle.

Ohut on!

Ohut on!

IMG_5375

Vaipalta vaaditaan tietysti sitä, että se pitää. Milo syö öisin useita kertoja ja näin ollen myös pissaa tulee reilusti. Tästä huolimatta vaippa piti hyvin kahta yötä lukuunottamatta. Aamulla vaippa on ollut todella täynnä, mutta ihmekös tuo, kun poika käy rinnalla reilut viisikin kertaa yössä. Märästä vaipasta huolimatta iho on pysynyt hyvänä.

IMG_5990

Päivisin vaippa on pitänyt hyvin pissat, eikä ohivuotoja ole ollut lainkaan pissan kanssa. Milo kärsii allergioista ja vatsan ollessa löysällä vaippa ei useinkaan pidä, mutta tuskinpa mikään vaippamerkki pitäisi. Näihin ruikulikakkoihin olemme jo ehtineet tottua ja ainahan Milo vääntää ripaskat juuri siinä kohtaa, kun ei olisi hyvä. Pieru- ja kakkahuumori naurattaa varsinkin meidän 3-vuotiasta, jolla on muuten melkoinen pissa kakka vaihe menossa.

Itse en pihistele lasten asioissa, omissani kyllä enkä ole itseasiassa kummemmin eri vaippamerkkien hintoja edes vertaillut. Pampersit ovat meille sopineet ja niitä olemme paljon käyttäneet, kaippa ne hinnaltaan ovat aika keskiluokkaa. Pampersin vaipat ovat kuitenkin usein tarjouksessa ja myös me haemme toisinaan tarjousvaipat kotiin.

IMG_6008

Meille ei ole ikinä sattunut Pampersin vaipoissa virheellisiä vaippoja.

IMG_6014

Meillä testiryhmäläisillä oli oma keskustelualue, jossa keskustelimme testatuista vaipoista. Osa testaajista huomautteli vaippojen voimakkaasta hajusta ja täytyy sanoa etten itse ollut hajua ennen edes huomannut, sillä purkaan aina vaipat heti paketista hoitopöydälle ja olohuoneen sohvan nurkkaan. Nyt kun toiset tästä voimakkaasta hajusta ryhmässä kirjoitteli, niin haistelin vaippoja vaippapakettia avatessa ja kyllähän ne haiskahtavat, mutta haju lähtee kyllä kun vaipat purkaa paketista pois.

IMG_5943

IMG_5945

IMG_6005

Oli mukava päästä testiryhmään mukaan ja testausajan jälkeen voin hyvin mielin suositella Pampersin vaippoja!

Testiryhmämme keskustelualueelle pääset tätä linkkiä painamalla.

Postaus toteutettu yhteistyössä Pampersin kanssa!

Kaipaan todella kirjoittamista, mutta meidän elämässä on nyt vain niin liikaa vastoinkäymisiä etten saa millään ajatuksia kasaan. Mummoni on todella huonossa kunnossa ja on selvää ettei hän jaksa enää kauaa. Iltaisin koko kroppani on aivan vetelä enkä saa mitään aikaiseksi. Huoli mummostani on suuri. Saarenmummoni hautajaiset pidimme viime keskiviikkona, ja tuntuu epätodelliselta ettei häntä enää ole. Mummoni oli vain 74-vuotias eli hän kuoli turhan varhain. Pappojani en ole koskaan päässyt tapaamaankaan, joten pian minulla ei isovanhempia enää ole.

Tämä vuosi on ollut perheellemme monella tapaa hyvin raskas, sillä Milon vauva-aikakaan ei ole ollut lainkaan helppoa. Nyt Milon kanssa on jo onneksi helpompaa. Milosta haluaisinkin kertoa Teille ihanille lukijoille enemmän, sillä hän on mitä mainioin poika.

Milo on jo neljä kuukautta ja muistuttaa hurjasti isäänsä ulkonäöltään. Milon kroppa on myös Johnnyn mallinen, hoikka ja pitkä. Nyt poika on viimein saanut hieman kermua jalkoihin ja täytettä poskiin ja on helpottavaa, kun näkee kunnolla, että hän kasvaa allergioista huolimatta. Neuvolassa olemme käyneet kuukauden välein ja Milo kasvaa neuvolan käyrien mukaan oikein hienosti rintamaidolla. Milo on allergioiden vuoksi seurannassa Mehiläisen lastenlääkärillä ja siellä vierailemme kuukauden välein.

IMG_5867

Aiomme aloitella Milon kanssa pikkuhiljaa sosekokeilut, kunhan ensin tietäisin mitä sosetta hänelle uskaltaisin tarjota. Päärynä tuntuisi ainakin sopivan, joten siinä on alkuun ainakin yksi hedelmä. Ennen herkkujen syöttämistä olisi mukava kokeilla kuitenkin jotain muuta. Amalialle tarjosin ensimmäisenä soseena porkkanaa, mutta Milolle porkkana ei ole valitettavasti vaihtoehto. Maissia olen miettinyt, mutta jahkaan vielä hieman sen kanssa, ehkä myöhemmin. Kesäkurpitsaa ajattelin antaa, mutta jotakin muutakin olisi mukava saada menemään.
Antakaa vinkkejä millä soseilla lähtisimme kokeilemaan?

Hieman kuitenkin haastetta, sillä Milolle ei käy peruna, bataatti, kukkakaali eikä parsa. Parsakokeilun jälkeen en ole kokeillut omaan ruokavaliooni parsakaalia, joten ehkä se pitäisi vielä testata vai onko niin että jos ei tankoparsa käy, niin ei käy myöskään parsakaali.

IMG_5863

Milo on oikea sylivauva, kuten Amaliakin aikoinaan oli. Milo viihtyy lattialla pieniä hetkiä ja parhaiten tietysti viihdyttäjän kanssa. Kyllä hän onneksi yksinkin siellä köllii, mutta suhteellisen nopeasti hermostuu. Pienestä takiaisesta huolimatta yritän pitää siivouspäivän kerran viikossa arkipäivänä, jottei viikonloppuna tarvitsisi siivota. Ruokaa valmistan joka päivä ja kotityöt hoidan niin hyvin kuin ehdin.

Mä tässä vähän lueskelen

Mä tässä vähän lueskelen

Milo on usein Amalian ja minun leikeissä mukana, sillä Milo nukkuu päiväunensa puolen tunnin pätkissä. Pikkuveli ei aina ole mieleistä leikkiseuraa ja pariin otteeseen Amalia on hermostuksissaan tokaissut, heitetään vauva roskikseen! Sisko on myös sanonut mustasukkaisuuksissaan hieman itkuisella äänellä: vauva menee nyt taivaaseen!

IMG_5415Mitäs se sisko mun otsaan liimasi..

IMG_5427Käsi kädessä

IMG_5411

Milo rakastaa kutittamista ja silloin hän kikattaa oikein kovasti. Myös siskolle hän nauraa usein, varsinkin jos sisko pomppii hänen edessään. Vauvan nauru on jotakin aivan ihanaa, siinä hymyilee aina koko perhe yhtä aikaa. Nämä hetket ovat yksiä hetkiä niistä, jolloin mietin kuinka ihanan ja rakkaan perheen olen saanutkaan.

Nyt on hauskaa!

Nyt on hauskaa!

Milo aloitti päristelyn jo ajat sitten, mutta sitten se loppui. Nyt päristely alkoi uudestaan eikä loppua näy. Kuolalappu on ollut kovassa käytössä ja se on päristelty litimäräksi hetkessä. Päristely on kyllä mainion kuuloista eikä sille voi olla nauramatta.

IMG_5693

Uusin ei niin mukava asia mitä Milo tekee on liukuminen sylistä pois. Kaikki tietää sen kun lapsi heittäytyy veltoksi esimerkiksi pukemistaistossa. Meidän Milo aloitti tämän jo näin nelikuukautisena. Saa olla tarkkana ettei hän putoa sylistä, kun aina niin arvaamatta tämän tekee.

Milo oppi kääntymään massulleen jo 2,5 kuukauden iässä ja kääntyilee aina silloin tällöin. Hän ei kääntyile päivittäin enkä tiedä syytä tähän, sillä taito hallussa kuitenkin on.

Isi ja poika rennoissa tunnelmissa

Isi ja poika rennoissa tunnelmissa

Milo nukkuu päiväunensa aina vaunuissa ulkona. Hän nukkuu tasan puoli tuntia, aivan kuten Amaliakin aikoinaan. Viikonloppuisin isi lenkittää Miloa ja liikkuvissa vaunuissa poika voi nukkua 1,5-2 tuntia. Vaunujen heiluttelu ei kuitenkaan enää auta vaan on heitettävä oikein lenkiksi (ai miten niin vaativa tapaus tämäkin lapsi 😉 ). Johnny onneksi tykkää kävellä ja kuuntelee aina samalla kännykästä kuulokkeiden kautta omia ohjelmiaan ja nauttii rauhasta.

Yöt Milo nukkuu edelleen hyvin. Hän herää syömään 4-5 kertaa, mutta käy heti takaisin nukkumaan syönnin jälkeen.

Milo on alkanut jo vierastaa ja itku pääsee usein vieraiden ja läheistenkin ihmisten tullessa tuijottelemaan. Myös Amalia alkoi aikoinaan vierastaa varhain ja vierastus kesti hyvin pitkään. Siskoni palasi hetki sitten ulkomailta ja sai aikamoisen sätkyn lapselleni, kun tuli liian lähelle jorisemaan.

Milon töyhtö

Milon töyhtö

Amalia rakastaa pikkuveljeään ja pitää aina huolta tästä. Jos pikkuveli ei ole näköpiirissä sisko kysyy heti: äiti missä vauva on?

Rakas pikkuveli!

Rakas pikkuveli!

Äidin rakkaimmat!

Äidin rakkaimmat!

Ylpeä isosisko

Ylpeä isosisko

<3

<3

On iso rikkaus, kun saimme perheeseemme tämän valloittavan Milo pojan. Olen lapsistamme niin ylpeä ja he tuovat elämälleni tarkoituksen. Äitinä olo on parasta <3