Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
marraskuu 2016 - Sydän vähän kallellaan
 

Johnny on ihan huippu valmistamaan ruokaa. Arkisin ruuanlaitto jää aina minulle, mutta viikonloppuisin Johnny tekee useinkin ruokaa jompana kumpana päivänä. Miehellä on muutamia bravuureja ja yksi niistä on maukas nuudeliwokki.

Wokki

Ohje:

kanaa
katkarapuja (pakastealtaasta)
wokkivihanneksia (pakastealtaasta)
nuudeleita
2 wokki kastikepussia
mausteita

Paista ensin kanat kypsäksi ja mausta ne hyvin. Johnny käyttää mausteita fiiliksen mukaan ja muistelee tuossa nyt usein laittaneensa currya, chiliä ja pippuria. Wokkivihannekset kypsytetään öljyssä wokkipannulla ja lopuksi joukkoon lisätään katkaravut ja muutama puristettu valkosipulin kynsi sekä suolaa. Nuudelit keitetään kattilassa ja lisätään sitten wokkipannuun kanojen kanssa. Lopuksi fiiliksen mukaan ostettu wokki kastikepussi.

Havainnollistan vielä kuvalla!

Havainnollistan vielä kuvalla!

Kuva lainattu täältä.

Tämä on tosi hyvää ja sitä tulee iso satsi, vaikka meillä se tosin nopeasti katoaa 🙂

Ei aikaakaan, kun tämä poppoo on Lanzaroten lämmössä! Me siis lähdemme huomenna ja fiilis on ihan katossa! Amalia oli tänään aamusta kiukkutuulella ja taitaa olla loman odotus tyttärestäkin raastavaa. Miloa hymyilytti kovin, kun kerroin, että huomenna lennetään lentokoneella viuuuuh! Saa nähdä kuinka lentomatka sujuu pikkuviikarin kanssa, viimeksihän kaikki sujui ihan loistavasti, vaikka kovin meitä vanhempia epäilyttikin.

Lennolle lähtee mukaan värityskirjoja, kirjoja ja tabletti. Nämä nyt ainakin. Tietysti myös uninunnut molemmille ja Milolle tutti, josta luopumista mietimme sitten reissun jälkeen. Mukavat vaatteet kaikille päälle ja rutkasti hyvää mieltä. Loma tulee todella tarpeeseen ja Johnny totesikin eilen, että tämä on hänen kesälomaviikkonsa, jonka mies säästi mahdollista reissua varten. Talvilomaviikko on siis vielä käyttämättä, jeee. Sen voisi ajatella sitten, kun kevätaurinko alkaa näyttäytyä. Ja joulunakin on vähän ylimääräistä vapaata, ihan mahtavaa!

Joulu on jo siintänyt mielessä moneen otteeseen ja koristeita on laiteltu esille. Mopomies eli siskon mies on tulossa lomamme aikana hieman laatoitushommiin ja keittiön välitila saa uudet laatat. Keittiöremontti alkaa sitten olemaan lähes valmis, hitsivie miten mahtavaa! Milon päiväunien aikana maalailin keittiötä hiukan ja uuden kerroksen vedin vielä Johnnyn tultua kotiin. On tässä hommia paineltu, kun emännälle on tärkeää saada koti mieleiseksi hyvissä ajoin ennen joulua. Tosin Milon huone jäi nyt tällä erää remppaamatta, sillä jostain oli joustettava, kun ei tämä arki oikein anna kaikelle aikaa eikä jaksamista. Joulusiivoustakin olen höösännyt ja kaappeja pyyhkinyt ja siistinyt. Jotenkin ihan mielettömän hyvä fiilis, kun on saanut tätä kotia kuntoon, vaikka koko ajanhan täällä on ollut hyvä asua, mutta nyt koti tuntuu vielä rakkaammalta, kun se on meidän näköinenkin.

Kuvasin lasten kanssa Teille videon tältä aamulta, mutta se on vähän kehno. Kuvasin kameralla enkä siis videokameralla, jolla yleensä kuvaan ja kamera tarkensi kuvaa välillä vääriin kohtaan ei siis lasten kasvoihin vaan esimerkiksi oveen. Noh taidan sen kuitenkin julkaista, niin pääsette hieman näkemään taas lapsukaisia.

amalia

Tältä erää sanomme heipat ja kivaa ensimmäistä adventtia kaikille. Me vietämme sitä ulkomailla ja palaamme sitten minun syntymäpäivänäni kotiin! Pus pus kaikille <3

Eräs ihana ja uskollinen lukijani on toivonut tätä postausta jo kauan ja nyt viimein sen toteutan. Nuuskusta olen kirjoitellut aiemminkin, mutta nyt taas rakkaasta hauvelista juttua lisää!

Nuusku on jo 11 vuotias koiravanhus ja vaivoja alkaa olla, kun ikä painaa, mutta täällä hän silti onneksi edelleen höpsöttää. 11 vuotta koiranelämää on pitkä aika ja olemme kiitollisia, että olemme saaneet nauttia ihanasta Nuuskusta näin pitkään.

Nuusku on ollut aina hyvin rauhallinen ja kiltti. Lenkkeily on ollut koirulin mielipuuhaa ja onkin todella harmi, että Nuuskun toisen polven ristiside katkesi reilu vuosi sitten ja edelleen jalka vihoittelee nivelrikon vuoksi. Ristisiteen katkeamisen jälkeen jalkaa hoidettiin alkuun kipsihoidolla, joka oli virhe, sillä lopulta jalka ei tullut kuntoon vaan paheni ja leikkauspöydällehän sitä jouduttiin. Nivelrikon vuoksi Nuuskulla on säännöllinen kipulääkitys ja oli todella iso harmi, että kipulääke joka Nuuskulla toimi oli pitkään loppu. Vaihtoehtoinen lääke ei lopulta enää tuntunut auttavan riittävästi ja eräs oikein vahva kipulääke sai aikaan Nuuskulle kaksi rajua epilepsiakohtausta. Nyt onneksi viimein aiemmin hyväksi todettu kipulääke on taas saatavilla ja näyttäisi tuoneen jo vähän apua. Nuusku vaikuttaa pirteämmältä, joten luotto on suuri tähän lääkkeeseen.

Nuuskulla on ollut epilepsiaan lääkitys 9 vuotiaasta saakka. Kohtaukset tosin alkoivat jo ennen, mutta tällöin lääkitys aloitettiin. Lääkkeistä huolimatta epilepsiakohtauksia tulee toisinaan ja olemmekin yrittäneet välttää tilanteita, jotka laukaisevat kohtauksia. Yksin oltunaan Nuuskuhan innostuu tietysti äärimmäisyyksiin palatessamme kotiin ja näinä hetkinä emme voi enää lietsoa innostusta vaan muutaman pikaisen rapsutuksen jälkeen koiruli on jätettävä hetkeksi rauhaan. Jos lietsomme innostusta paijaamalla kovin ja höpöttämällä söpöyksiä on kohtaus aika varma lopputulos ja syy on niinkin yksinkertainen kuin innostus. Ovikellon soiminen on myös laukaissut kohtauksen ja aina jos näen jonkun meille tulevan ryntään ovelle ennen ovikellon pimpotusta. Useinhan meillä ovikello ehtii soida eikä Nuusku oikeastaan enää hetkeen ole saanut kohtausta näistä hetkistä. Myös kipu voi laukaista kohtauksen ja esimerkiksi uudesta hieman korkeammasta sängystä en anna Nuuskun hypätä alas, vaan nostan hänet aina alas.

Huh tulipas tästä alkuun melkoinen sairaskertomus, mutta tätähän se monesti vanhentuessa on!

Nuusku hassu kapusi Täplän päälle makoilemaan!

Nuusku hassu kapusi Täplän päälle makoilemaan!

Amalia rakastaa Nuuskua ja Nuusku luottaa Amaliaan. Amalia hoivaa Nuuskua paljon ja auttaa vanhan herran aina tarvittaessa sohvalle. Nuusku saa usein viltin päällensä ja saa aika kivasti loikoilla rauhassa. Amalia kuitenkin intoutuu välillä hemmottelemaan Nuuskua kampaamoleikeillä ja joskus Nuuskulle luetaan kirjaa ja näytetään kirjasta kuvia.

Milo pitää Nuuskusta myös kovasti ja antaa tälle usein haleja. Milo on kuitenkin vielä vähän arvaamaton ja voi joskus yrittää ajaa mopolla Nuuskun päälle. Onneksi törmäämiseltä on vältytty äidin komennuksen ja Nuuskun ripeyden vuoksi. Milo osaa hienosti paijata Nuuskua eikä juurikaan enää koskaan tarraa turkista rumasti kiinni. Milo ja Amalia rakastavat antaa Nuuskulle herkkupaloja, makkaraa tai juustoa eikä Nuusku ole enää dieetillä. Epilepsialääkityksen aloituksen myötä Nuuskulle kertyi painoa lääkityksestä johtuvan valtaisan ruokahalun vuoksi, mutta pitkään kestäneen dieetin jälkeen painoa ei ole enää tullut, vaikka ruokatavat ovatkin nyt muuttuneet. Nykyisin Nuusku saa herkkupaloja ja lisäksi hän saa nauttia lasten jämät jos ruokaa heiltä lautasille jää. Minähän kun syön aina lautaseni tyhjäksi 😉

Nuusku rakastaa kotiruokaa, mutta syö päivittäin myös omia koiranpapanoita. Lisäksi Nuusku nautiskelee joka aamu heti herättyään nannatikun eli koirien hammastikun.

Nuusku sentään jaksoi kuvauksen!

Nuusku sentään jaksoi kuvauksen!

Vaikka Nuusku on ollut ennen kova lenkkimies, niin nykyisin lenkit ovat lyhentyneet kipuilevan koiven vuoksi. Välillä Nuusku haluaisi lenkkeillä pidemmälle, mutta tilanne kostautuu sitten myöhemmin, kun jalka alkaa kipuilemaan. Nuusku pääsee lenkille kahdesti päivässä, aamulla ja illalla. Päivisin hän saa pissiä omalle pihalle, jossa ulkoilee aina meidän kanssa. Nuusku on myös jonkun kerran pyytänyt täällä uudessa kodissa päästä takapihalle ja nyt hetki sitten, kun oli paljon lunta Nuusku kusaisi suoraan kolaamattomalle terassille, kun ei viitsinyt pidemmälle hankeen mennä.

Nuusku on alkanut ottaa muitakin vanhuuden oikeuksia. Hän nappaa herkkupalat ahneesti ja näin ollen myös hieman kovakouraisesti. Fafalle hän on tehnyt tätä aina, mutta nyt myös lasten sormet ovat vaarassa. Lapsia onkin opetettu heittämään Nuuskulle tarkoitetut herkut maahan tai antamaan kämmeneltä.

Nuusku on ollut alusta asti meille tärkeä perheenjäsen ja todella rakas. Myös lapsille koirasta on kasvanut hyvin tärkeä, etenkin Amalialle. Toivotaan, että saamme viettää Nuuskun kanssa vielä muutamia vuosia, sillä kyllä sen tuntee, että jotain perheestä puuttuu Nuuskun ollessa välillä yökylässä mummin, fafan ja Napen luona <3 Onko muilla rakkaita lemmikkejä?

Johnny lähti torstaina työmatkalle ja palaa kotiin tänään. Amalia ehdotti heti, että järjestäisimme isin kotiinpaluun kunniaksi juhlat ja näinhän me teimme. Isin lempi kakkua tarjolle kera vaniljajätskin, kinuskikastikkeen sekä nomparellien. Juhlia Amalia ei tietysti järjestänyt yksin, vaan serkkunsa Iidan sekä naapurintytön kanssa. Tytöt ovat pukeutuneet juhlallisesti ja koristelivat kotia kauniisti. Iida ja naapurintyttö juoksevat Johnnyn kaulaan aina yhtä innokkaina, kun Amalia ja Milo, joten tottahan tytöt ovat tässäkin mukana!

Isille kortteja kyhäämässä!

Isille kortteja kyhäämässä!

Milokin innoissaan mukana!

Milokin innoissaan mukana!

Milon taideteos!

Milon taideteos!

Iidakin tuli kummisetänsä juhlia järjestämään!

Iidakin tuli kummisetänsä juhlia järjestämään!

Koristeluja!

Koristeluja!

Koristelut

Koristelut

Meillä on sujunut päivät ja yöt ilman isiä oikein hyvin. Olemme tietysti nukkuneet kaikki viekukkain meidän vanhempien sängyssä ja tämä on aina ihanaa. Ulkoiltu on paljon, vaikka ilmat ovatkin synkistyneet lumien sulettua. Ei se kuitenkaan lasten menoa haittaa lainkaan.

Viikon päästä olemme Lanzarotella, jossa lomailemme perheen kesken viikon verran. Loma tulee tarpeeseen ja on ihanaa viettää aikaa koko perheen kanssa kaikessa rauhassa kokonainen viikko!

Juhlamekot päällä!

Kivaa viikonloppua muruset <3 Me aloitamme ihan pian juhlat, kunhan vain saamme juhlakalun kotiin!