Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
elokuu 2019 - Sydän vähän kallellaan
 

Tänään on sunnuntai, aurinko paistaa ja meidän suojaisessa pihassa on niin lämmin, että tuntuu ihan kesältä. Amalia on ollut Iida serkun kanssa mummin ja fafan luona viime yön ja Johnny lähti Milon kanssa kalaan ja Nuppu kävi päiväunille. Mä päätin alkaa kirjoittamaan ja lähdin selailemaan luonnoksista vinkkiä mistä tänään kirjoittaisin.

Listaan välillä luonnoksiin nopeasti vaikka otsikon, jos tulee joku hyvä aihe mieleen ja joskus sitten jatkan kirjoitukset loppuun, joskus poistan tai sitten annan niiden vain roikkua luonnoksissa ja tartun sitten niihin joskus tai sitten en.

Onneksi sain sinut otsikko viittaa Nuppuun, kuten moni varmasti aavistaakin.

Nämä kolme kuvaa on otettu Nupun ollessa viisikuinen ja silloin mä olen kuvat tänne blogiin jo laittanut, mutta postaus on jäänyt kuitenkin kirjoittamatta loppuun.

vauva

Moni ehkä muistaa sen, että meillä käytiin “hieman” vääntöä kolmannesta lapsesta ja silloin kirjoitin tunteen vallassa itselleni riipaisevan kirjoituksen Kun mies ei halua lisää lapsia.

Johnny on itse ainut lapsi, kun mulla taas on kolme sisarusta. Jenni pikkusisko on tosin menehtynyt muutamia päiviä ennen kaksivuotis syntymäpäiväänsä ja haluankin ajatella hänen olevan suojelusenkelinä Amalialle, toki myös muille lapsillemme ja siskoni lapsille.

Mutta siis se, kun toisella on sisaruksia ja toisella ei, luo helposti erimielisyyttä lapsilukuun, toki myös muut asiat.

Kolme lasta on Johnnyn mielestä jo hirmuinen suurperhe, kun itse taas ajattelen sen olevan ihan tosi normi perhekoko, kuten musta myös neljä lasta. Sitten kun lapsia on viisi tai enemmän, voidaan alkaa puhua suurperheestä, mutta tämä on vain mun ajatus.

vauva

Meillä kolmas lapsi on tuonut perheeseen tasapainoa enkä koe lainkaan kuormittavaksi kolmea lasta verrattuna kahteen. Noh ehkä tässä painaa nyt se, että Nuppu on ollut tosi tyytyväinen vauva ja rauhallinen, kun Milo oli silloin vauvana kovin itkuinen ja sitten liikkeelle lähdettyään hyvin meneväinen ja taaperoiässä jo niin villi, että huh huh.

Nyt tämä vilkas poika on pian viisivuotiaana rauhoittunut valtavasti, vaikka tottahan perusluonne on sellainen touhukas ja temperamenttinen. Milossa on tosi paljon mua ja me kiihdytään samalla tavalla sekunnissa iloon ja suuttumukseen, mutta lepytään nopeasti ja Milon raivokohtaukset alkavat olla menneen talven lumia ja jos niitä vielä tulee, ne menevät ohi hyvin nopeasti.

Kolmas vauva oli mulle unelmien täyttymys ja muistan edelleen ihan elävästi sen, kun istuttiin loppukesästä Johnnyn kanssa etupihalla Amalian ja Milon nukkuessa yöunta ja mies sanoi, että hänestä voisimme alkaa yrittää kolmatta lasta syksyllä. Onni kuohui sisälläni, otin tanssiaskeleita ja iloitsin niin lujasti.

Yritys alkoi siinä sitten aika pian ja tulin raskaaksi nopeasti, mutta ihanimmista uutisista tulikin ne surullisimmat, sillä raskaus meni kesken. 

Onneksi uusi raskaus alkoi sitten kahden kierron jälkeen, kun Nuppu-vauva ilmoitti tulostaan. Pieni tyttövauva kasvoi kohdussani ja olin niin äärettömän onnellinen. Vauvan syntymä oli unelmien täyttymys ja vauva arki oli niin ihanaa.

Nyt Nuppu on yksitoista kuukautta ja tässä jo mietimme yksivuotis syntymäpäiviä. Kakku on laitettu tilaukseen ja synttäriviikonloppu päätetty. Ihan hurjaa miten vauvavuosi on pian takana ja uudet kujeet alkavat.

vauva

Vaikka itse toivoisin, että meillä olisi aina vauva ja hoivaviettini on suuri, niin täytyyhän sitä järjellä ajatella ettei näin voi aina olla ja lapset kasvavat. Lasten kasvun seuraaminen on mielettömän upeaa ja olen hyvin kiitollinen, että olen saanut tehdä sen lähietäisyydeltä lähes joka hetki jo seitsemän vuoden ajan. Kotiäitiys on ollut upeaa, vaikka toki välillä hyvin raskasta ja uuvuttavaakin. Hyviä hetkiä on silti niin paljon enemmän ja tämä on paras elämäntyöni ja lapset ovat parasta ja tärkeintä koko elämässäni. Oikeastaan voisin vaihtaa otsikon, onneksi sain teidät.

Amalia, Milo ja Nuppu te olette elämäni ja rakastan teitä aina <3 

Johan tässä vierähti viikko edellisestä kirjoituksesta. Hulinaa pukkaa, kun arki on täällä taas ja kalenterissa jälleen merkintöjä rennon kesäloman jälkeen. On koulua, on kerhoa, on joka arkipäivä aikatauluja ja mun aivot ovat jääneet vielä kesälomalle.

Amalian ollessa esikoulussa olin aina tosi tarkka ja muistin kaikki metsäretket, eväät sun muut spesiaalimmat jutut ja luin mahdolliset wilma-viestit joka ilta tai jo päivän aikana. Nyt ensimmäisen luokan alettua mä olen ollut hajamielinen, unohtanut lukea wilmaa, unohdettu jo yhdet läksyt (toki nämä Amalia huolehtii itse ja oli itse unohtanut, että myös toisesta kirjasta tuli läksy), on unohdettu liikkakamat ja vielä kahtena peräkkäisenä päivänä (ekana päivänä suhasin tosin kotiin ja vein ne kouluun, mutta toisen unohduksen tajusin vasta myöhemmin).

Aamuisin säntäilen pitkin kotia, kun en koskaan ikinä jaksa laittaa vaatteita sun muita valmiiksi edellisenä iltana ja en voi käsittää miksi en opi tätä, sillä se helpottaisi niin paljon. Hyvin monina aamuina lähdön hetkellä on itsellä stressi ja pinna kireällä, vaikka joka aamu olemme ajoissa, ihan liiankin ajoissa ja odottelemme sitten kellojen sointia ainakin vartin verran.

Ehkä mä yritän nyt tsempata tässä ihan oikeasti ja haalia kaiken valmiiksi aamua varten jo illalla.

Miten muilla, ennakoitteko kaiken vai etsitäänkö teillä kamoja kasaan aamulla hiki otsalla? 

pyöränistuin

Mun hajamielisyys johtuu varmasti väsymyksestä. Johnnylla on ollut loman jälkeen jo useampi työmeno, jolloin hän ollut yötä pois kotoa ja lapset ovat yksin mun kontolla.

Iltaisin on ihana valvoa, kun saa lapset nukkumaan, vaikka järkevämpää olisi käydä aika pian heidän jälkeen itsekin yöunille. Oma aika ja miehen kanssa yhteinen aika on vaan niin tärkeää ja nipistän sitä sitten omista yöunista.

Hormonit tuo tietysti ihan omat juttunsa mielialaan ja väsymykseenkin ja PMS-oireet ovat tehneet paluun, kun kuukautiset alkoivat lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Tämäkin oli taas niin koomista, sillä menkat alkoivat saaressa olevalla mökillä eikä kenelläkään tietysti ollut mitään sidettä tai tamponia mukana. Siinä sitten oli hieman sovellettava ja Johanna nukkui sitten Nupun vaippa pikkuhousuissa 😉

Noh vaikka olen ollut hieman hajamielinen ja toisinaan huonotuulinen, niin Amalian koulu on mennyt kivasti ja Milon kerho myös. Iltaisin olemme olleet yhdessä koko perhe ja Amalia on halunnut olla aika paljon rauhaksiin eikä ole niin paljon jaksanut leikkiä ystäviensä kanssa. Sama meininki oli silloin eskarin alussa.

Koulun jälkeen Amalia haluaa aina rentoutua hetken, syödä välipalan ja katsella sitten puhelimella videoita. Sen jälkeen vuorossa on läksyt, jotka hän on tehnyt tosi hienosti ilman apua. Vieressä olen aina katselemassa kuitenkin. Lukuläksyt tosin ovat tuottaneet vaikeuksia, mutta ei auta kuin treenata. Mä muistan itse, kun väänsin aina itkua keittiönpöydän äärellä juurikin lukuläksyjen kanssa ja näen Amaliassa niin paljon itseäni, kun hän tekee lukuläksyjä.

välipala

Miloa kiinnostaa Amalian läksyt ja poika on alkanut puhua omista kerhoreppuun laitetuista kerhoposteista läksyinä. Kerhopostit ovat siis erilaisia tiedotteita kerhosta. On muuten ihan hassua ajatella, että Milo on ensi vuonna esikoululainen. Jotenkin se tuntuu ihan oudolta, mutta näin se vaan on.

Onneksi on Nuppu-vauva, jonka kanssa saa jatkaa vielä kotona oloa kaikessa rauhassa. Tänäänkin olin Nupun ja Milon kanssa perhekerhossa ja oli ihana seurata miten rohkeasti Nuppu siellä tutki leluja ja jopa konttasi välillä vieraiden ihmisten keskelle hetkeksi ennen kuin tulikin kova kiire taas äidin helmoihin. Nuppu soitti hienosti marakassia laulun aikana ja sydämeni suli, kun Milo nappasi pikkusiskon syliinsä istumaan ja siinä nämä kaksi sitten olivat niin suloisina. Nuppu on aivan haltioissaan Milosta ja toisinpäin samaten ja näiden välinen suhde on aivan mielettömän ihanaa seurattavaa.

Nyt aloitamme viikonlopun ja on ihanaa, kun Johnnykin on kotona eikä miehellä ole mitään menoja. Perjantain kunniaksi herkutellaan ja aion laittaa kynttilät palamaan siistiin lasten kanssa vasta siivottuun kotiin <3

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille <3 

Heipparallaa! Nyt on kokonainen arkiviikko takana ja viikko on mennyt mukavasti ja ollaan touhuttu yhdessä koko perhe iltaisin. Se on parasta ja niin tärkeää. Ilmat ovat olleet aika kivoja ja ollaan oltu paljon ulkona. Yhtenä iltana kävin Milon kanssa kahdestaan pyörälenkillä ja poika istui lastenistuimessa tarakalla. Milo pikkuruinen mahtuu siihen oikein hyvin ja mä jaksoin hyvin polkea kyytiläisen kanssa. Pyörällä on niin kiva viilettää, vaikka jo alkumatkasta huomasin pyöränkumien olevan aika tyhjät. Noh eipä se lenkkiä haitannut. Milo hassu tokaisi mulle kesken matkan: äiti sulla on tosi pullee peppu ja räjähdin nauramaan aivan hulluna. Meillä painosta tai kenenkään koosta ei koskaan puhuta ikävään sävyyn enkä ikinä hauku ketään enkä myöskään itseäni. Jotenkin Milo pisti kuitenkin äidin pyöreän pepun merkille ja tokaisi sen vain ääneen.

vauva 10 kuukautta

Johnny oli viime viikonloppuna Rammsteinin keikalla Tampereella ja kehui sen olleen paras keikka ikinä. Mies lähetteli mulle useamman videon sieltä ja oli aivan mieletön show. Mä olin itsekin yhtenä viikonloppuna jalkapallo kamujen kanssa viihteellä ja hauskaa oli, mutta seuraava päivä meni kyllä ihan makaamiseksi.

Milolla alkoi kerho tällä viikolla ja poika on tykännyt kovasti. Amalialla on lukujärjestyksessä yksi kahden päivä ja tämän jälkeen tyttö oli tosi väsynyt ja nälkäinen ja seuraavana kahden päivänä taidan pakata hänelle iltapäiväksi pikkuisen evään mukaan. Läksyä on tullut joka päivä tällä viikolla, mutta vain vähän ja Amalia on selvinnyt niistä hienosti. Koulu tuntuu vielä tosi jännittävältä ja Amaliasta tuntuu pelottavalta, kun opettaja vaan päästää heidät kotiin eikä kukaan katso perään, että löytää vanhemman luokse. Osa luokkakavereista kulkee koulumatkat jo itsekseen, mutta Amalia ei ole siihen vielä valmis. Mä aion saattaa ja hakea häntä niin pitkään kuin hän haluaa.

vauva 10 kuukautta

Eilen olimme Johnnyn kanssa niin ylpeitä esikoisestamme, kun hän lähti ensimmäistä kertaa ilman meitä vanhempia kauppaan. Niin suloisesti menivät Iida serkun kanssa käsi kädessä ja soittivat sitten kaupalta meille ja me lähdimme sitten koko kööri perässä kauppaan. Kauppareissun jälkeen tytöt halusivat kävellä kahdestaan myös kotiinpäin ja niin me tulimme sitten heidän jäljessä.

vauva 10 kuukautta

Nupusta on kuoriutunut hyvin touhukas vauva. Oikeastaan hän ei enää tunnu niin vauvalta ja huomaa, että kovin mennään kohti ensimmäistä syntymäpäivää ja taaperoikää. Pikkuinen nousee seisomaan koko ajan joka paikkaan, mutta alastulo on edelleen hieman hakusessa. Toki välillä hän pyllähtää hienosti maahan, mutta toisinaan tyttö haahuilee ja jää pitämään tuesta vain yhdellä kädellä kiinni ja muutamasti äiti on pelastanut kaatumiselta. Mä olen jokaisen lapsen kanssa ollut tässä seisomaan oppimisvaiheessa aika kärppänä paikalla, ettei vaan pääse kaatumaan ihan suorilta jaloin ja satuta päätä, vaikka muutamasti olen kuullut, että siitä ne oppii tai sitten sitä, että vauvan pää on kestävää tekoa.

vauva 10 kuukautta

Nuppu on alkanut hieman sormiruokailemaan soseiden ohella. Tarjolla on ollut marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja raejuustoa. Nuppu on tosi herkkäkurkku ja kakoo helposti, mutta pientä edistystä tässä on tapahtunut. Toki paljon hän tekee sitä, että laittaa marjan suuhun, puraisee ja sylkee pois, mutta kyllä sinne massuunkin jotain menee.

Nuppu on oppinut vilkuttamaan ja vilkuttaessa hän on sanonut kaksi kertaa hei hei, kerran isille ja kerran mummille. Vauveli osaa myös taputtaa ja taputtaa usein, kun pyytää taputtamaan ja toki paljon muutenkin. Nuppu tykkää leikkiä leluilla ja Milon huone on kiinnostavin. Hän rakastaa leikkiä veljensä kanssa konttausleikkiä, molemmat konttaa pitkin kämppää ja pieni kikattaa niin kovin. Konttausleikkiä Nuppu harrastaa myös isänsä kanssa ja tätä muistan Johnnyn tehneen jokaisen meidän lapsen kanssa.

vauva 10 kuukautta

Viikonlopun suunnitelmiin kuuluu rauhalliset aamut ja perjantain kunniaksi aiotaan hakea kaupasta herkkuja ja lisäksi vielä irtokarkkeja elokuvavuokraamosta. Hankittiin Nupulle pyöräilykypärä ja Johnny korjautti toisen aikuisten pyörän renkaan, joten pyörälenkille olemme menossa myös. Saa nähdä onko se Nupusta kivaa, vai aivan liian jännittävää.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille <3 

Noh, niin se Amalian koulu ja ekaluokka alkoi eikä mua ja Johnnya itkettänyt yhtään. Vähän alkoi kyllä jännittää siinä koulunpihalla, kun Amalia oli niin jännittynyt ja hoki, että hänellä on paljon enemmän perhosia vattassa kuin illalla. Jotenkin se oma jännitys hävisi kuitenkin ihan kokonaan, kun Amalia kutsuttiin jonoon ja hän niin reippaasti sinne meni, katseli meitä ja vilkutti ja hymyili niin iloisena eikä lainkaan jännittyneen näköisenä.

ekaluokka

Amalian opettaja ei ole meille vanhemmille mistään tuttu, mutta vaikuttaa mukavalta ja jämptiltä naiselta. Amalia itse piti opettajaa kivana ja se on tosi hyvä juttu! Ensimmäisenä koulupäivänä Amalia oli saanut kolme uutta kaveria ja vielä yhden lisää seuraavana päivänä, ihanaa! Amalian kanssa samalle luokalle pääsi kaksi hänen ystävää, toinen ystävyys on alkanut jo kerhoajoilta ja toinen esikoulusta. Luokalle tuli myös muutama puolituttu rinnakkaisesta esikouluryhmästä, mutta muita lapsia Amalia ei tuntenut entuudesta, sillä he ovat alueemme toisesta esikoulusta eikä Amalialle mitään kautta tuttuja. Itse tosin muistan muutamia lapsia perhekerhosta lasten ollessa ihan pieniä.

Amalia tutustuu uusiin ihmisiin aika helposti ja hän on kiva ja reilu kaveri. Muistan silloin ensimmäistä kertaa perhekerhoon mennessä Amalian ollessa puolivuotias vauva ajatelleeni, että autan Amaliaa kaikin tavoin saamaan ystäviä heti pienestä pitäen, jotta hänellä olisi sitten isompana hyvä tukiverkko ystävistä ja tässä olemme onnistuneet. Amalia on toki ystävystynyt ja saanut ystäviä ihan itse, mutta olen hänen kanssa käynyt tosi paljon kerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa ja sovittu treffejä ystävien kesken. Amalia tuntee paljon ihmisiä ja on sosiaalinen ja jo heti koulunpihalle mennessä muutama tokaluokkalainen tuttu tuli Amalialle juttelemaan ja yksi Amalian sydänystävistä tuli yläpihalta antamaan Amalialla ison halin ja toivotti hyvää koulupäivää. Tämä sai mulle kyyneleet silmiin ja mietin miten onnekas Amalia onkaan, kun hänellä on näin ihania ja rakkaita ystäviä.

ekaluokka

Kysymyksiä Amalialle koulusta

Minkä arvosanan annat näille kahdelle koulupäivälle?

2/5.

Mikä oli jännittävää?

Kaikki.

Mikä oli päivässä kivointa?

Välitunti ja Aapinen.

Pelottiko joku asia?

Läksyt pelottaa, se miten mä selviydyn niistä.

Menikö aika nopeasti, vai tuntuiko koulupäivä pitkältä?

Pitkältä (ensimmäinen päivä oli 3h ja toinen 4h) 😉

Oliko välitunnit kivoja?

Oli.

Mitä teit välitunnilla?

Keinuin ja juttelin mun kavereitten kaa.

Millainen opettajasi on?

Kiva.

Amalian sanoin koulu on rankkaa, mutta kivaa! Vielä ei läksyjä ole tullut ja niitä Amalia jännittää kovin ja ne tuntuu hänestä tylsältä, vaikka olen yrittänyt kertoa, että läksyjä tulee varmasti alkuun tosi vähän ja yhdessä niitä katsellaan.

Huomenna alkaa uusi viikko ja saa nähdä mitä Amalia meinaa, kun on viisi koulupäivää takana 😉 Milo aloittaa kerhon huomenna, vaikka poika luuli jo menevänsä esikouluun. Isänsä poika, tuommoinen taivaanrannanmaalari, joka ei turhia ressaa 😉

ekaluokkalainen

Miten muilla lapsilla on koulu, eskari tai hoito lähtenyt käyntiin?

Mukavaa sunnuntai-iltaa murut <3

ekaluokkalainen

Amalian tyyli on tehnyt valtavan muutoksen ja tyttö on valinnut päälleen jo jonkin aikaa paljon tummia värejä. Jo esikoulu vuonna vaatekaappiin alkoi ilmestyä tummansinistä ja mustaa eikä nyt kouluvaatteiksi hankittu yhtään suloista kisupaitaa eikä liiemmin kirkkaita värejäkään.

ekaluokkalainen

Hankimme uusia kouluvaatteita Lindexistä sekä yhdet legginsit H&M:stä ja kengät Prismasta. Lindexissä Amalia saa valita vaatteensa jo isojen tyttöjen puolelta, sillä koot alkavat siellä juuri 128cm, joka on tällä hetkellä Amalian vaatekoko. H&M:ssä isompien tyttöjen koot alkavat vasta 134cm, joten sieltä ei voi tehdä vielä löytöjä ja taas pienempien puolelta ei ainakaan tällä kertaa löytynyt kuin yhdet leggarit.

ekaluokkalainen

On aivan ihana katsella Amalian kiinnostusta vaatteisiin ja muotiin ja ainakin tällä ostosreissulla tehdyt ostokset taitavat olla muodin suurta huutoa. Mua nauratti muuten kauheasti tai nauroin tietysti sisäänpäin yhtiä mustia trumpettihousuja, jollaisia käytin ala-asteella ja ne oli ihan mun lempparit. Siis sellaiset tosi leveät lahkeet ja muuten vähän kuin legginsit, ihan jäätävää ja nyt ne ovat taas muodissa. Mä en kestä jos joskus laitan itse vielä sellaiset päälle 😉 Luojan lykky Amalia ei katsellut näitä housuja 😉

ekaluokkalainen

Vaaleanpunainen karvatakki oli ihan huikea alelöytö 9 eurolla ja ostettiin Iida serkulle sama takki. Kengät oli myös hyvässä alessa ja ne Amalia löysi Prismasta.

ekaluokkalainen

Me käytiin Amalian kanssa viime viikolla ihan kahdestaan kaupungilla ostamassa nämä kouluvaatteet, reppu ja koulutavarat ja viipotettiin kaupungilla useampi tunti. Lopuksi mentiin vielä Amalian lemppari ravintolaan syömään ja istuttiin viekukkain ja nautittiin hyvistä ruuista ja vielä jälkkärijätskistä sekä kahvista ja limusta. Aika kahdestaan esikoisen kanssa on aina ihanaa ja tekee meille molemmille tosi hyvää. Saadaan jutella rauhassa ja Amalia saa huomiota oikein kunnolla.

ekaluokkalainen

Amalia aloittaa ensimmäisen luokan huomenna ja tyttöä jännittää aika lailla. Me emme ole juurikaan puhuneet koulusta, sillä hän ei ole oikein halunnut, vaan ollaan nautittu kesälomasta ihan tähän päivään saakka. Iida oli juuri meillä kaksi yötä putkeen ja Milo mun siskon luona Eemin kamuna. Ei ollakaan ennen tehty tälläistä vaihtaria enkä olisi uskonut Milon jäävän vielä toiseksikin yöksi. Johnny on aloittanut kesäloman jälkeen työt tällä viikolla ja oli heti viime yön Porissa yötä, sillä hänellä oli aikaisin aamusta siellä muutama palaveri.

Huomenna Johnny pitää vapaapäivän ja saatamme Amalian kouluun yhdessä koko perhe ja haemme sitten koulupäivän päätyttyä. Johnnya jännittää kovasti ja hänestä tuntuu tosi oudolta, että meidän pikku Amalia aloittaa koulun. Mä olen itse rauhallisin mielin ja niin onnellinen siitä, että Amalialla on paljon ystäviä ja kaksi hyvää ystävää tulee samalle luokalle <3

ekaluokkalainen

ekaluokkalainen

Tästä se alkaa 🙂 Ihanaa koulupäivää kaikille uusille ja vanhoille koululaisille <3