Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
toukokuu 2018 - Sydän vähän kallellaan
 

Hyvän bikiniyläosan löytäminen on ollut mulle tosi haasteellista jo kauan. Nuorempana kun rinnat eivät vielä roikkuneet tai olleet niin paljoa erikokoiset oli homma toinen, mutta nyt kahden lapsen pitkän imetyksen jälkeen rinnat on kokeneet “kovia” ja nyt raskaana ne on vielä kasvaneet isommiksi ja näin ollen roikkuvat melkein jo navassa 😉 ja niinpä näiden syiden vuoksi hyvän yläosan löytäminen on ollut hankalaa. Kuppikoko pitäisi olla iso, mutta rinnanympärys ei kuitenkaan niin iso. Usein ongelmana on se, että toinen, se isompi rinnoista tahtoo pursuta bikineistä alapuolelta ulos tai sitten bikinit on mun makuun liian paljastavat tai sellaiset joissa joutuu koko ajan miettimään, koska mahdollisesti vahingossa vilauttaa, kun leikkii tai pelailee lasten kanssa.

Monet bikinit on olleet tosi epämukavia ja yläosan kun sitoo tiukalle ettei rinnat roikkuisi, niin sitten ne kiristää ja tuntuu koko ajan ikäviltä.

Täydelliset bikinit Lindexiltä

Mutta nyt löysin Lindexiltä mulle ihan täydelliset ja sopivat biksut ja vielä nätitkin. Päällä nämä eivät edes tunnu ja tuntuu ihan hassulta vuosien jälkeen löytää näin ihanat bikinit. Yläosa on kokoa L ja alaosa M. Bikinit sidotaan naruilla myös takaa, joten ne saa juuri sopivan kokoisiksi eikä narut tunnu yhtään kiristäviltä.

bikinit

Onko muilla hankaluuksia löytää hyviä bikineitä tai uikkaria? Minkälaisista uima-asuista te tykkäätte?

Amalia on kuusivuotias ja aloittaa syksyllä esikoulun. Kerho loppui torstaina ja tänään illalla juhlittiin kerhon kevätjuhlaa Lohjan kirkossa. Amalia on käynyt seurakunnan kerhoa kolmevuotiaasta asti ja nyt se tuli päätökseen. Tytöstä se tuntui haikealta ja ihania kerhotätejä tulee kova ikävä, mutta toisaalta Amalia on innoissaan tulevasta ja odottaa innolla eskarin aloitusta!

Kiitos ihanat kerhotädit

Amalia on vuosien varrella tullut rohkeammaksi ja saanut loistavat eväät kerhosta ja olenkin hyvin kiitollinen ihanille kerhotädeille, jotka tekevät työtään sydämellä ja ovat luoneet varmasti jokaiseen kerholaiseen ihanan siteen. Viimeisenä kerhoaamuna opettaja otti Amalian vastaan kyynelsilmin ja kertoi tekevänsä surutyötä näiden isojen luopumisesta enkä saattanut itsekään olla itkemättä. Näki miten äärimmäisen tärkeitä nämä kerholaiset opettajille ovat ja olenkin onnellinen, että kerhoilu jatkuu syksyllä Milon toimesta ja ehkä sitten joskus myös meidän tuleva vauva saa nauttia rauhallisesta ja kivasta kerhoilusta.

Pian jo eskarilainen

Amalia on saanut kerhosta kolme hyvää ystävää ja kahden kanssa hän pääsee samaan esikouluryhmään. Tämä oli helpotus niin äidille kuin tyttärelle. Esikouluun tutustuminen oli tällä viikolla ja yllätyin kuinka rohkeasti Amalia paineli saman tien ystäviensä kanssa leikkimään eikä kertaakaan vilkuillut tai tullut luokseni. Sain täytellä kaikessa rauhassa eskaria varten muutaman lomakkeen ja kuunnella eskariopettajaa sekä avustajaa. Molemmat vaikuttivat mukavilta ja esikoulu kuulosti varsin kivalta paikalta. Mitään paineita ei tarvitse ottaa ja leikin ja tekemisen varjolla opetellaan asioita. Amalia on vasta hiljattain kiinnostunut kirjaimista, joten täällä ei vielä osata lukea tai kirjoittaa kuin mallista lukuun ottamatta omaa nimeä. Mä olen antanut Amalian keskittyä siihen tärkeimpään eli leikkiin, joka on ollut aina lähellä tytön sydäntä. Toki me ollaan vuosien varrella tehty yhdessä tehtäväkirjoja, hetki kerrallaan ja ihan Amalian omasta halusta ja pyynnöstä.

Tällä hetkellä täytyy sanoa, että en ole lainkaan huolissani kuinka tuo esikoinen tulee eskarissa pärjäämään, sillä hän on kuluneen puolen vuoden aikana reipastunut ja rohkaistunut ihan hirmuisesti. Hän nauttii siitä, että saa tehdä juttuja ilman meitä vanhempia ja tykkää leikkiä ulkona ystäviensä kanssa ihan rauhassa. Hän rohkenee vierailla ystäviensä luona yksin ja on tehnyt valtavan kasvupyrähdyksen monessa asiassa.

Amalia on tykätty kaveri ja kohtelee ystäviään aina ihanasti. Hän on empaattinen, hauska ja aivan ihana tyttö. Toki kotona välillä osoitetaan mieltä ja toisinaan paiskotaan jopa oman huoneen ovea, mutta tosi iisiä ja kivaa tämän ihastuttavan kuusivuotiaan kanssa on <3

eskarilainen

 

 

Tänään raskausviikkoja on kasassa 23+1!

Sikiön paino: 500 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 20 cm
Koko pituus: 28 cm

raskaus

Raskausviikko 23+0

Sulla ei ookaan enää kauaa synnytykseen..

Heh onhan tässä vielä tovi. Himpun verran yli puolenvälin päästy, joten synnytys ei ole toivottavasti vielä lähelläkään. Kaksi tuttua on jo luullut, että vauvan laskettu aika on ihan pian ja kysyjät ovat kyllä hämmentyneet aika tavalla, kun olen kertonut, että laskettu aika on vasta syyskuun 18 päivä. Siinä ollaan sitten yhdessä naurettu!

Onhan tämä massu kasvanut hurjasti, mutta vauva ei ole mikään suuri viikkoihin nähden, vaan oikeastaan jopa muutamia päiviä pienempi. Lapsivettä on normaalisti eikä vatsan suuri koko johdu siitäkään. Toki aamuisin vatsa on pienempi kuin illasta ja nämä kuvat on räpsästy iltasella.

Mä rakastan tätä ihanaa pallomahaa ja sen sisällä olevaa vauvelia, joka muistuttaa olemassaolostaan aina, kun köllähdän sohvalle tai istuskelen hetken aikaa. Autoa ajaessa vauveli mekastaa aina ja öisin jos satun heräämään, niin vauhdissa siellä ollaan silloinkin. Saa nähdä onko tuleva vauvamme vilkas tapaus massun ulkopuolella vai rento nukkuja.

On ihanaa päästä tutustumaan uuteen perheenjäseneen ja saada kokea kolmannen kerran kaikki ne ikimuistoiset hetket vauvan ensihetkistä, vauva- ja taaperoajasta ja ihan kaikesta. Ja mikä parasta, päästä kokemaan ne kaikki yhdessä isompien sisarusten kanssa, jotka ihan oikeasti ovat jo aika isoja ja tulevat muistamaan näitä juttuja ja ymmärtämään kaiken ihan eri tavalla, kuin silloin jos olisivat pienempiä.

raskaus

Neuvolakuulumiset

Tämän raskauden kolmas neuvola oli eilen ja kaikki oli vauvalla kuin myös minulla hyvin. Verenpaineet oli mukavan matalat, mitä ne on aina muutenkin, pissa puhdas eikä painostakaan ole tullut kertaakaan moitetta, vaikka sitä omasta mielestäni on aika paljon jo kertynyt. Painoa on tullut tähän mennessä 11 kiloa.

Juttelimme neuvolatädin kanssa myös tulevasta synnytyksestä ja pisteytin omat pelkoni sen suhteen, jotka tosin jäivät hyvin alhaisiksi, koska synnytys ei tällä hetkellä ole juuri edes mielessä eikä vielä ainakaan pelota tai jännitä oikeastaan yhtään. Eniten pelkään sitä, että vauvalle tai itselleni sattuisi synnytyksen aikana jotain.

Milon synnytys meni oikein kivasti, vaikka ponnistusvaiheessa taisin saada jonkin sortin paniikkikohtauksen. Tällä kolmannella kerralla yritän pysyä rauhallisena ja keskittyä hengittämiseen. Amalian synnytyksessä ponnistusvaihe teki niin kipeää ja se kesti tunnin ja tästä syystä pelkäsin juurikin sitä ihan kamalasti Milon synnytyksessä ja sain itseni paniikin valtaan. Milon ponnistusvaihe oli kuitenkin hyvin nopea, ainoastaan 8 minuuttia, joten hyvä fiilis siitä on jäänyt. Milon synnytyksessä sain pudendaali-puudutuksen, joka on ponnistusvaiheessa käytettävä kivunlievitys. Häpyhermon puudutuksella pystytään poistamaan synnytyskanavan ja ulkosynnyttimien kipuja ponnistusvaiheessa ja se todella auttoi. Kipu ei ollut lainkaan samanlaista kuin Amaliaa synnyttäessä ja aion ehdottomasti pyytää tämän puudutuksen myös kolmannen vauvan ponnistusvaiheeseen. Toki myös ilokaasu on ollut aina apuna ja sitä on lopulta saanut kätilö jopa “repiä” multa pois, joten luultavasti vetelen sitä taas niin kauan kun annetaan.

Seuraava neuvolakäynti onkin ensimmäinen lääkärineuvola!

Vauvan hankintojen suhteen en ole edennyt mihinkään, odottelen vielä sellaista innostuspuuskaa hommaan. Amaliahan olisi jo koonnut varmasti pinnasängyn ja hoitopöydän ja ostellut kaikki vauvantavarat ja vaatteet, jos vaan siihen yksin kykenisi. Ehkä mä yritän ihan jo hänen vuokseen innostua ja saada pian itsestäni jotain irti 😉

Mitäs muille odottajille kuuluu? <3

Täällä on haettu tänään taas lisää kesäkukkia ja piha alkaa näyttää jo hyvin kesäiseltä. Mä rakastan sisustamista ja näin kesän tultua sisustelen sisätilojen lisäksi myös ulkona. Vähän räsymattoja terasseille, kauniita kukkia ja kesäkalusteita ja jo näyttää ihastuttavalta. Lapsiperheessä piha ei useinkaan näytä järin siistiltä koko ajan, kuten ei sisätilatkaan, mutta se ei haittaa. Pääasia on se ihana tunnelma minkä kesä tuo tullessaan.

Työmatkalla Saksassa

Johnny on ollut työmatkalla Saksassa. Mies lähti reissuun jo keskiviikkoaamuna ja palasi kotiin eilen lasten ollessa yöunilla. Johnnylla oli ollut viimeisenä päivänä kova ikävä lapsia ja heti kotiin tultua hän kävi kurkkimassa pieniä tuhisijoita. Molemmat lapset nukkuivat meidän vanhempien sängyssä isin reissun ajan ja täytyy sanoa, että aika kuuma tuli tälle raskaana olevalla äidille nukkua heidän keskellä.

Meillä meni lasten kanssa hyvin isin reissun ajan, mutta eilen tuntui jo hieman raskaalta hoitaa kaikki yksin. Selkä oli väsynyt ja hieman hermostutti ja nyt onkin ihanaa, kun isi on ollut kotona ja pelaillut Milon kanssa jalkapalloa ja päivällä pojat kävivät ongella ja sain aloitella rauhassa tätä postausta. Amalia on touhunnut paljon ystävänsä kanssa, tytöt ovat kulkeneet pitkin pihoja vauvaa vaunuissa työnnellen.

sisarukset

Raskauskuulumisia

Raskauskuulumisia ei tämän viikon tiistaina tullut, mutta tänään raskausviikkoja on kasassa 22+5 ja vointi on hyvä. Öisin on muutamasti vetänyt suonta ja se on jäätävää. Toisessa jalassa näkyykin vähän suonikohjuja, vanhuuden vaivako nyt, kun odottaa yli kolmekymppisenä? 😉 Tiistaina mulla on tämän raskauden kolmas neuvolakäynti ja Milo pääsee äidin mukaan neuvolaan. Saa nähdä miten poika malttaa pysyä siellä tyynenä, viimeksi omassa neuvolassaan viikari otti ja lähti pelkillä kalsareilla juoksentelemaan pitkin odotustilaa. No onhan tässä taas muutamat kuukaudet kasvettu, joten eiköhän se suju.

Vauvamasu kasvaa ja ystäväni äiti luuli, että synnytän jo pian. Hän oli hieman hölmistynyt, kun kerroin että laskettu aika on vasta syyskuun 18 päivä. Onhan tämä pötsi aika valtava viikkoihin nähden, mutta aivan ihana.

Ruoka on mielessä edelleen jatkuvasti, mutta tällä hetkellä ei ole mitään tiettyjä mielihaluja. No ehkä oliivit on vähän ollut nyt, niitä on pakko saada salaatin joukkoon. Myös kirsikkatomaatit maistuvat niin hyvälle.

Vauva liikkuu paljon ja liikkeet on voimakkaita. Lapsetkin ovat innoissaan yrittäneet tunnustella pikkuisen potkuja, mutta vielä täytyy odottaa, että lapsi ne liikkeiksi tunnistaa. Vauva on isommille sisaruksille hyvin tärkeä jo nyt ja molemmat puhuvat vauvasta aina kauniisti.

vauvanvaatteet

Vauvakin sai isiltä tuliaisia Saksasta!

Johnnylla on tapana tuoda työmatkoilta lapsille tuliaisia ja lapset odottavatkin niitä aina kovasti. Miehellä on hyvä maku lastenvaatteiden suhteen ja on kiva joka kerta itsekin yllättyä mitä hän lapsille tuo. Muutaman vaatteen lisäksi lapset saivat myös yhdet lelut, Milo vesipyssyn ja Amalia kuppikakkutytön. Oli aivan ihanaa, että isi oli muistanut myös vauvan ja tuonut hänelle aivan ihanan vaatesetin. Kuvassa vaatteet näyttävät isommilta, mutta ovat siis ihan pikkuisia 56 centtisiä vaatteita.

Tämä sunnuntai hurahti tosi nopeasti, mutta saatiin me illasta vielä yhdessä Johnnyn kanssa siivottua koko koti. Lapset ovat saaneet pulikoida uima-altaassa omalla pihalla ja kokeilla naapurinpihalla hauskaa pitkää “mattoa”, jossa virtasi vesi ja siitä pääsi liukumaan polvilla oikein vauhdikkaasti. Heh ymmärsiköhän kukaan mikä juttu tää nyt oli 😉

Tehtiin myös kauppareissu Amalian kanssa kaksin ja pojilla oli rauhallinen kalastushetki. Aika paljon kivoja juttuja! Huomenna meinasin josko lähtisin lasten kanssa rannalle.

Aurinkoisia päiviä ihanat lukijat <3

 

 

 

Heipparallaa! Onpas ollut mahtavat kelit jo pitkään. Me ollaan oltu ulkona kaiket päivät ja muutamana päivänä olen saanut lapset sisätiloihin hetkeksi katselemaan lastenohjelmia, mutta lämmön vuoksi he ovat meinanneet simahtaa sohvalle. Tämähän ei oikein meidän lasten kanssa luonnistu, sillä pienet torkut aiheuttavat sen, että täällä kukutaan koko alkuyö. Täällä ei ole lapsista kumpikaan nukkunut päikkäreitä aikapäiviin, mutta nyt näköjään lämpö saa aikaan sen, että väsyttää jos on hetken aloillaan. Iltaisin uni tulee nopeasti, mutta usein illat tuntuvat venyvän, kun ulkona on lämmin ja kiva olla eikä me vanhemmatkaan malteta ottaa lapsia niin aikaisin suihkuun ja muihin iltapuuhiin.

Rannalla ollaan oltu kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla Amalia on uinut ja jopa sukeltanut. Milo inhoaa kylmää vettä ja onkin kastellut vain pienet varpaansa. Rannassa on ihana leikkipaikka, joten siellä riittää kaikenlaista puuhaa ja meillä on ollut mukana molemmilla kerroilla pallo, hiekkalelut ja vielä tarramailat ja pallo.

Lasten kesäharrastus

Milon kanssa tulee pelattua jalkapalloa päivittäin ja eilen meinasi oma selkä napsahtaa, kun niin tosissani ja lujaa potkaisin palloa. Milo harjoittelee pallon kanssa temppuja ja on tosi kiinnostunut jalkapallosta. Toki myös sählystä, mutta nyt jalkapallo on vienyt voiton.

Mä ilmoitinkin molemmat lapset kesäksi jalkapallokouluun, joka on kerran viikossa. Hinta oli super halpa, vain 20 euroa per mukula ja hintaan sisältyy myös oma pelipaita lapsen nimellä varustettuna. Meillä ei lapset olekaan harrastaneet mitään pitkään aikaan, joten tämä on ihan kiva kesäharrastus, joka ei kuitenkaan näin kesäaikaan kuormita liikaa lasta eikä perhettä ja eihän sinne nyt välttämättä joka viikko ole pakko mennä jos on muuta kesämenoa.

kesäharrastus

Kuva napattu ennen vappua vappupallon hakureissulta!

Tänään pärähti postilaatikkoon Amalialle kirje, jossa neiti ja meidät vanhemmat kutsuttiin tutustumaan esikouluun. Ryhmä on jo tiedossa ja kaksi kerhokamua on tulossa samaan ryhmään ja tästä Amalia on ikionnellinen ja äiti tosi helpottunut ja nyt onkin kiva päästä näkemään eskariope ja tilat. Jännittäviä aikoja!

Tänään mä olen ollut töissä ja huomenna menen myös. On ollut ihana nähdä taas oppilaita koulussa ja työskennellä heidän kanssa. Siellä tulee niin hyvä mieli! Sitten ehtii aina tulla jo omia murusia ikävä ja on ihana päästä työpäivän jälkeen heidän luokse. Tänäänkin Milo juoksi syliin ja hyppäsi kaulaan ja rutisti kuin pieni apinanpoikanen mun kaulaa. Ihan parasta!

Nyt me odotellaan josko ukkonen jo iskisi tännekin tai siis lapset odottavat, vaikka tiedän, että sitten juostaan tuhatta ja sataa sisälle, kun pelottaa.

Huomenna lupasin viedä lapset uimahalliin, vaikka ilmojen puolesta olisi järkevämpi mennä rannalle. Nämä nyt haluavat vielä uimahalliin pulikoimaan ennen kuin se sitten kesäksi suljetaan. Taitanee se kyllä olla auki vielä koko kesäkuun, mutta hoidetaan tämä alta pois, kun luvattu jo on.

Aloittaako teidän lapset jonkin kesäharrastuksen? 

Ihanaa iltaa kaikille ja tsemppiä Leijonille illan peliin <3