Täältä on jäänyt tyystin arkiset kuulumispostaukset, kun tuntuu ettei aika vain riitä. Itse tykkään lukea blogeista arkisia postauksia ja katsella kuvia. En vain ole jaksanut aikoihin olla ahkera kuvaaja ja jotenkin arki on ollut jo jonkun aikaa vähän harmaata.

Muutamia kuvia kuitenkin löytyi menneiltä hetkiltä ja pientä sepustustakin sain aikaiseksi.

Amalia

Amalia

Amalia

Meille kuuluu hyvää, vaikka aikamoista menoa on ollut. Lapset ovat olleet terveinä paitsi nyt pienemmällä murulla on päällä flunssa ja kipeä korvatulehdus. Uuteen kotiin olemme kotiutuneet kaikki loistavasti ja yhteen naapuriperheeseen olemme saaneet tutustua paremmin.

Amalia trampalla

Hali

Hali

Milo

Milo trampoliinilla

Milo trampoliinilla

Vanha herra Nuusku

Vanha herra Nuusku

Kotimme sijainti on ihan huippu ja täällä on oikein rauhallista. Nuuskulle löytyy ihan vierestä ihanat lenkkimaastot ja muuten laiska koiruli rakastaa lenkkeilyä, on aina rakastanut.

Ystävykset

Ystävykset

Amalia ja Nuusku

Miesväki pihahommissa!

Miesväki pihahommissa!

Saippuakuplia

Saippuakuplia

Amalia innoissaan!

Amalia innoissaan!

Olen aloittanut Mindfulness-kurssin, josta kerroin jokin aika sitten ja kurssi on ollut todella kiva. Vielä en ole huomannut “luvattua” rauhallisuutta itsessäni, mutta toivon todella sen löytäväni 8 viikon kurssin aikana. Vielä on lasten kanssa karjuttu puolin ja toisin ja äidin esimerkki on ollut välillä ihan pyllystä. Jotenkin olo on ollut taas väsynyt ja kaipaisin kovasti aurinkoisia päiviä, sillä niistä saa niin paljon virtaa ja hyvää mieltä.

Johnny lähti maanantaiaamuna työmatkalle Saksaan ja palasi sieltä keskiviikkoiltana. Meinasin saada slaagin, kun mies totesi puhelimessa, että kotiintulolento tullaan luultavasti perumaan lakon vuoksi. Olin lauantaisista pikkusiskon polttareista ihan väsy ja ajattelin, etten jaksa yksin lasten kanssa enää ylimääräisiä päiviä. Onneksi mies palasi kuitenkin oikeana päivänä kotiin ja olimme tästä lasten kanssa todella iloisia ja isi tietysti myös.

Pikku peikko lähdössä ensimmäistä kertaa perhejumppaan!

Pikku peikko lähdössä ensimmäistä kertaa perhejumppaan!

Milo peikkopuvussa

Suloinen kurkistus, kun isi ajoi pihaan

Suloinen kurkistus, kun isi ajoi pihaan

Huomenna on vappuaatto ja meidän oli tarkoitus juhlia vappua ystäväperheen vanhempien mökillä, mutta ystäväperhe sairastui vatsatautiin ja kekkerit peruuntuivat. Vietämme nyt sitten vappua kotosalla ihan vain rennosti oleillen, grillaten ja herkutellen. Tai noh rennosti oleilu nyt ei tule kuulonkaan, mutta kuulosti varsin kivalta 😉

Milo on taas touhottanut vaihteeksi oikein kunnolla ja aamulla keittiötä siivotessani lapset leikkivät nätisti olohuoneen vieressä olevassa leikkihuoneessa. Hetken päästä kuului Milon huutoa talon toisesta päästä ja mietin miten se nyt sinne oli hiipinyt. Vessan ovi oli unohtunut auki ja Milo karjui pää vessan kannen ja istuinrenkaan välissä. Kaikkea se tohelo keksii ja touhuaa.

Eilen Milo olisi halunnut kaupan edestä vappupallon, mutta äidillä ei ollut yhtään käteistä rahaa. Kaupan puolelta ostin lapsille yhteisen jalkapallon, jota Milo osoitteli jo kärryistä. Annoin Milon valita pallon kuosin, sillä sisko oli kerhoilemassa ja pieni mies valitsi innoissaan prinsessapallon. Pallon käsiinsä saatuaan pikkuinen painautui palloa vasten ja oli niin onnellisen näköinen. Milo tykkää kovasti pelata jalkapalloa ja heittää palloa jo tosi kovin ja potkii myös oikein hienosti.

Tänään kävimme illasta koko perhe vappupallo ostoksilla ja isi harhautti Milon ottamaan autot vappupallon. Myöhemmin pallo vaihtui, kun Milo näki rattaista prinsessa Sofia pallon ja niin meillä on nyt kotona Prinsessapallo ja Hello Kitty pallo ja onnelliset lapset. Isiä huvittaa poikansa prinsessavillitys.

Serkukset

Serkukset

Rämäpäät!

Rämäpäät!

Heh tällästä tänne! Aurinkoista Vappua Teille ihanille lukijoille!!! <3

Täällä on ollut hieman hiljaista ja nytkin tulin vain pikaisesti vilauttamaan kuvaa pikkusiskon polttareista, joita vietettiin lauantaina! Päivä oli ihan mieletön ja tämä mummo alkaa olla vasta tänään täysin normaaleissa voinneissa, joten lujaa on mennyt, mutta kerrankos sitä… 😉

Polttarit

Mukavaa illanjatkoa murut ja muistakaa käydä osallistumassa Elivon ihanaan arvontaan !

Milo

Meidän Milo on ihan mahdoton riiviö eikä pysy oikeastaan koskaan paikalla. Milo sählää ja häslää joka paikassa ihan joka hetki. Milloin kaatuu siskon maitomuki, milloin Nuuskun vesikippo, lisäksi Milo rakastaa Nuuskun papanoita ja niitä kaivellaankin pojan suusta harvase päivä. Milo säntäilee koko ajan ja on hyvin nopea liikkeissään. Milo kiipeilee ihan joka paikkaan, luultavasti pian jo kattokruunuunkin. Menetän hermoni Milon kanssa useasti päivässä ja olen usein aivan loppu, kun isi palaa töistä. Milon päivä on alkanut jo usean kuukauden ajan aamulla puoli kuusi, vielä hetki sitten kello viisi ja armoton touhotus jatkuu aina nukkumaanmenoon saakka. Sentään päiväunet ovat rauhan aikaa ja silloin ehtii äiti ja sisko hieman vetästä henkeä.

Kuperkeikka

Kuperkeikka

Ne ketkä Milon ovat tavanneet ymmärtävät mistä puhun. Eilen kävin pitkästä aikaa laitattamassa ripset ja ripsien laiton jälkeen soittelin kotiin josko ehtisin käväistä vielä yhdessä ihanassa kahvilassa. Hetken päästä istuin yksin kahvilassa kahvikuppi seuranani ja vilkuilin hymy huulilla aika paljon saman oloista pikkuneitiä kuin poikani ja huokasin syvään ja olin onnellinen, että olin yksin.

Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta toisina päivinä he imevät minusta ihan kaikki mehut varsinkin tämä pienempi vesseli. Välillä olen miettinyt, että äitinä olo on niin raskasta ja toivonut, että pääsisin vaikka viikoksi johonkin nukkumaan tai ainakin hiljaisuuteen ja rauhallisempaan ympäristöön. Uskon, että useimmilla vanhemmilla on välillä kurjiakin tunteita omia lapsia kohtaan ja itse ainakin voin myöntää sen, että joskus oma lapsi saa omat tunteet aivan ääripäähän. Useimmiten lapset ovat sitä parasta ja ihaninta, mutta ai että kyllä ne välillä voivat ärsyttää aivan helvetisti 😉 <3 Relaa mamma! Relaa mamma!

Moni ei ehkä halua avata tälläisiä tunteita julkisesti, tai ehkä on joku jolla tälläisiä tunteita ei edes ole, mutta uskon, että rehellisillä sanoilla on merkitystä ja niihin voi kuitenkin aika moni samaistua, ehkä?

Tässä vielä loppuun meidän pikku Milosta ihan huikean ihana video <3 Videoon pääset painamalla tästä.

Hyvää yötä murut!

Tällä kertaa esittelen meidän kylpyhuoneen ja saunan. Myynti-ilmoituksessa talon kylpyhuone ei näyttänyt kovinkaan kivalta, mutta livenä se olikin todella soma. Itse en päätyisi ikinä tälläisiin kylpyhuoneen laattoihin, mutta ovathan ne tosi söpöt.

Kaksi suihkua on jotain ihan luksusta ja mikä onkaan ihanampaa kuin suihkutella miehen kanssa yhdessä illalla. Ennen toinen aina jäätyi odottaessaan omaa vuoroa shampoo päässä, nyt saadaan olla lämpimän veden alla yhtaikaa. Ei me toki aina suihkussa yhdessä käydä, ihan vain selventääkseni. Ehkä joillekin tämä on pieni juttu, mutta meille iso ja tosi luksus.

Kylpyhuone

Suihkuseinä olisi minusta kauniimpi ilman turkoosia tehostelaatoitusta, tykkäisin siis enemmän, että se olisi kokonaisuudessaan kirkas. Kylpyhuoneen lattialaatta on samaa laattaa kuin kodinhoitohuoneessa ja se on ihan ok.

Kylpyhuone

Kylpyhuone

Saunaan me rakastuimme jo kuvissa. Se on täysin erilainen kuin entiset saunamme, jotka ovat olleet aina sitä perusmallia. Nyt saunassa on kivasti tilaa ja löylyt ovat uskomattoman hyvät. Löylyt ovat ihanan kosteat ja ihan kuin puusaunassa.

Sauna

Sauna

Kiukaan suoja saunasta puuttuu ja se on tietysti tälläisessä pikkulapsiperheessä huono juttu. Me olemme kuitenkin saunassa hyvin varovaisia ja suoja on tarkoitus siihen laittaa.

Kiuas

Suloinen kiuaskivi

Sauna

Saunaan on muodostunut jokaiselle jo oma paikka. Pikkuinen Milo on tietysti vielä sylissä, mutta ei Miloa vielä oikein saunojaksi voi sanoa. Amalia tykkää kovasti saunoa ja saunamehu on aina kaikista tärkein!

Sauna

Sauna

Sauna

Sauna

Sauna

Mitäs piditte?
Kivaa sunnuntain jatkoa murut!

Ps. muistakaa osallistua Elivon ihanaan arvontaan!

Amalia pääsi pitkästä aikaa laserhoitoon tämän kuun alussa. Huomenna hoidosta tulee jo kaksi viikkoa ja iho alkaa olla paranemaan päin. Tällä kertaa Amalia ei olisi halunnut lähteä hoitoon, sillä hän muistaa hoidon aiheuttamat pilkut eikä pidä niistä yhtään. Amalia kuitenkin ymmärsi, kun juttelimme hoidosta eikä paikan päällä ollut asian suhteen mitään ongelmia. Tipan laittoa neiti seurasi tarkkaavaisena ja kertoi ennen nukahtamista toivovansa saada nähdä prinsessaunia.

Amalia

Amalia

Näin neljän vanhana erilainen ulkonäkö on alkanut mietityttämään enemmän ja Iida serkulleen Amalia tokaisi olevansa ruma. Tämä raastoi äidin sydäntä ihan hirmuisesti, sillä koskaan Amalia ei ole sanonut itseään tai ketään muutakaan rumaksi. Iida reagoi tähän aivan hellyyttävällä tavalla pyytäen äitiään piirtämään hänenkin kasvoille sekä kaulalle samanlaisia tummia pilkkuja.

Amalia

Amalia

Seuraava laserhoito on syksyllä ja nyt odotellaan, että iho paranee täysin ja saamme nähdä kuinka hyvin tuliluomi vaaleni tällä kahdeksannella kerralla.

Amalia

On se reipas tyttö! Mukavaa iltaa kaikille <3