Niinpä se on vuosi 2019 lopuillaan ja tänään juhlitaan uutta vuotta! Me mennään juhlimaan vuoden vaihtumista perinteisesti siskoni perheen luokse. Syödään hyvin, nauretaan, ammutaan muutamat raketit ja ihaillaan muiden taivaalle lentäviä upeita raketteja. Vietetään aikaa yhdessä ja kotiin päästyä lapset saavat valvoa niin pitkään kuin jaksavat ja käydään yhdessä vielä ihailemassa lisää raketteja kotimme terassilta.

Tänään muistellaan kulunutta vuotta yhdellä kuvalla jokaiselta kuukaudelta sekä muistoilla ja muutamilla vanhoilla kirjoituksilla.

Tammikuussa Amalia täytti 7-vuotta ja synttäriaamuna hän sai omalta perheeltä lahjaksi ikioman puhelimen. Se oli ollut tytön toiveissa ja onnellinen hymy levisi sankarin kasvoille pakettia avatessa.

Puhelut ja viestit lauloivat siinä sitten tovin ja meidän vanhempien, kuten myös sukulaisten puhelimet piipittivät viestien merkkiääntä tuon tuosta, kun kaikenlaiset eri emojit ja ääniviestit lensivät Amalialta.

vuosi 2019

Tammikuun postaukseksi valitsin Kirjoitus sinulle rakas vauvani-postauksen.

Helmikuussa vietettiin ansaittua hiihtolomaa, Johnny oli tosin töissä, mutta eskarilainen lomaili viikon ja loma tuli tarpeeseen. Helmikuussa oltiin paljon ulkona pulkkailemassa ja nautittiin lumesta.

Milo sai leikkiä paljon uuden ystävänsä kanssa, johon pojat tutustuivat ihan vain lenkillä ollessaan. Samaisella perheellä on Nupun ikäinen tyttö, joten oli aivan kullanarvoista tutustua.

Tässä kuussa Nuppu pääsi ensimmäistä kertaa uimaan ja ikää pienellä oli 5 kuukautta.

vuosi 2019

Tämän kuun kirjoituksista valitsin uudelleen jaettavaksi kirjoituksen Nupullakin mansikkaluomi. Tämän postauksen lopusta löytyy kuva meikatusta Amaliasta ja hänen ihana ja itsevarma kommentti siitä, kun meikkasin tuliluomen peittoon.

Halusin jakaa tämän kuun kirjoituksista vielä toisen postauksen, esikoululaisen uhmaikä, sillä vertaistukea on aina kiva saada.

Maaliskuussa olimme minilomalla Flamingossa ja pieni irtiotto arjesta teki hyvää ja nautittiin lomasta aivan valtavasti koko perhe.

Nuppu rakas täytti tässä kuussa puoli vuotta ja nappasin hänestä kotonamme suloisia puolivuotiskuvia.

Kirjoitin tässä kuussa kokemastani vauvavuoden uupumuksesta. Tällä hetkellä voinkin taputtaa itseäni olalle, sillä olen tehnyt itselleni ja perheellemme palveluksen ja oppinut ottamaan sitä tärkeää omaa aikaa. Olen löytänyt elämääni harrastuksen ja lähtenyt muutenkin enemmän omiin menoihin ja osannut ärsytyksen hetkellä välillä lähteä tilanteesta pois, ottaa oman pienen hetken ja estää näin totaalisen hermojen menetyksen.

vuosi 2019

Huhtikuussa lapset kävivät virpomassa ja pienimmälläkin oli hauskat korvat päässä. Saalista lapset saivat jälleen aika lailla ja pääsiäisen aikaan pääsiäispupu oli muninut ympäri kämppää suklaamunia. Niitä etsittiin kovalla tohinalla ja niin innoissaan.

vuosi 2019

Toukokuun viimeisenä päivänä Amalialla loppui esikoulu ja pitkä kesäloma alkoi. Syksyllä alkaisi koulu ja kirjoitinkin postauksen tuleva ekaluokkalainen.

Postauksen lopussa lukee Sinä pärjäät rakas tyttöni, tiedän sen ja me olemme aina tukenasi ja rohkaisemme, kannustamme ja rakastamme sinua <3 Hienosti rakas Amalia on pärjännyt, juuri ennen joulua oppinut lukemaan, saanut monta uutta ystävää ja vaikka paljon on jännittänyt, niin upeasti on mennyt.

vuosi 2019

Kesäkuussa vietimme juhannusta siskoni perheen mökillä ja yövyimme siellä, pojat ja Iida nukkuivat teltoissa ja me loput tytöt mökissä. Tästä on tehtävä perinne, niin kivaa se oli!

Nuppu täytti tässä kuussa 9-kuukautta ja mulla päättyi äippäloma, mutta jäin hoitovapaalle.

vuosi 2019

Alkukuusta olimme Kreikassa lomalla. Loma oli niin niin ihana ja hotelli yksi parhaista, jossa olemme koskaan olleet.

Kesäkuussa kirjoitin postauksen kiitollinen näistä juuri nyt, ja tälläisen postauksen voisin alkaa tekemään kerran kuussa.

Kiitollisuuspäiväkirjaa olen miettinyt monesti, siihen rustataan ylös joka päivä asiat, joista on ollut kiitollinen juuri sinä päivänä.

Heinäkuussa maalasin meidän eteiseen vaahtokarkin väriset seinät, ja ne on upeat edelleen.

Käytiin Puuhaparkissa yhdessä siskon perheen kanssa ja vierailimme ensimmäistä kertaa Lomamäen lemmikkipuistossa. Puistossa pääsi syöttämään pesukarhuja ja kettuja ja pääsi lähelle eläimiä. Lapset pitivät sylissä lintua ja Amalia jopa käärmettä.

vuosi 2019

Elokuussa meidän rakkaasta Amaliasta tuli koululainen, sillä hän aloitti ensimmäisen luokan.

vuosi 2019

Toinen tärkeä kirjoitus tältä kuulta oli onneksi sain sinut-postaus.

Syyskuussa meidän Nuppu-vauva täytti 1-vuotta!

vuosi 2019

Lokakuussa vietettiin viikon syyslomaa koulusta ja kerhosta ja Johnnykin piti loman tässä kohtaa. Me lähdimme yhdeksi yöksi Flamingoon ja syysloman aikana lapset sai ihka ensimmäisen kerran kovasti toivomansa lapset saa päättää päivän.

Milo oppi tässä kuussa pyöräilemään ilman apupyöriä ja ja mä kirjoitin postauksen mun uudesta ja tärkeästä jalkapallo harrastuksesta.

Lokakuussa Lohjalla vieraili sirkus ja vein Amalian ja Milon sitä katsomaan. Tämä oli Milon ensimmäinen kerta sirkuksessa!

vuosi 2019

Marraskuussa kuvattiin pitkästä aikaa Youtube-video, Amalian kauan haaveilema Tiger herkkujen maisteluvideo!

Tässä kuussa kotiin laitettiin joulu, kuunneltiin joulumusiikkia, leivottiin torttuja ja pipareita ja nautittiin pari päivää lumesta.

vuosi 2019

Joulukuussa vietettiin yksi ihanimmista jouluaatoista ikinä ja Milolla oli tosi kivat sukulaissynttärit ja kaverisynttäreitä hän sai juhlia HopLopissa!

Ihan huikeasti ihania juttuja vuoden aikana! Toivon tulevalta vuodelta tasaista ja rakkaudentäyteistä perhearkea <3 vuosi 2019

Hyvää Uutta Vuotta kaikille <3

jouluaatto 2019

Jouluaatto on vietetty ja yksi ihanimmista jouluaatoista ikinä <3 Meillä oli hurjan lämmin ja ihana tunnelma, lapset olivat niin hyväntuulisia, kuten me vanhemmatkin ja rakkaus toisiamme kohtaan oikein loisti.

Aamulla lapset kipittivät innoissaan olohuoneeseen katsomaan kuusen alle ja Milo oli niin hämmästyneen näköinen, kun huomasi tontun jättäneen pikkuisen leivänpalan lautaselle, mutta juoneen koko maidon ja syöneen muut leipäpalat. Viime jouluna lapset jättivät tontulle piparin, mutta tänä vuonna emme olleet leiponeet pipareita aatoksi, joten keksimme laittaa tilalle ruisleipää, jonka Milo halusi välttämättä pilkkoa tontulle pieniksi paloiksi.

jouluaatto 2019

Tonttu oli hiippaillut meillä tosiaan yön aikana ja syönyt jättämämme eväät, mutta tuonut myös lahjat lapsille ja jopa äidille. Nupun lahja oli niin suuri, että se ei mahtunut kuusen alle, vaan oli kuusen vieressä lakanan alla. Nuppu-pieni sai hienon leikkioven, jonka olin ostanut ystävältäni ennen joulua. Tällä leikkiovella kaikki kolme murusta sitten leikkivät aamusta niin ihanaa leikkiä, että mun sydän suli sohvalla viltin alla heitä katsoessa.

Amalialle tonttu oli tuonut topmodel-meikkikirjan, jossa on siis meikit ja niillä saa meikattua kirjan sivuilla olevia kasvoja. Milo sai pyssy kokoelmaansa uuden pyssyn ja sekös oli mieluisa. Minulle tonttu oli tuonut hauskan joulupaidan ja tämä oli tosi kiva ylläri, sillä olen monena vuonna ihastellut joulupaitoja muiden päällä.

jouluaatto 2019

Joulusukkiin tonttu oli pudottanut useamman suklaanpalan ja Nuppukin pääsi maistamaan suklaata ja tykkäsi hirmuisesti.

jouluaatto 2019

Joulupukin kuumalinja oli taustalla koko aamun, vaikka meidän lapsia se ei olekaan koskaan kiinnostanut. Muistan etten itsekään pienenä sitä katsellut, vaan se taisi meilläkin vaan pyöriä taustalla.

Joululaulut soi hiljaisella keittiössä ja sauna napsaistiin päälle heti aamusta ja puuro laiteltiin tulemaan siinä sitten hissukseen.

Käytiin joulusaunassa yhtä aikaa koko perhe ja Nuppu oli ihan hirmuinen saunoja. Meillä kaikki lapset ovat kovia saunojia, mutta en olisi uskonut Nupun tykkäävän näin kovin, sillä hän ei ole montaa kertaa saunassa ollut. Tietenkään Nupun saunoessa emme heittäneet paljoa löylyä, mutta oli ihana huomata, kun suihkuhuoneessa kylpiessä pikkuinen näytti, että haluaa taas takaisin saunaan.

Pesujen jälkeen katoin pöydän ja pääsimme syömään puuroa. Milo ei välittänyt riisipuurosta, vaikka puuromiehiä muuten onkin, mutta Amalialle maistui. Manteleita meillä ei ollut ainuttakaan, mutta rusinat ajoivat saman asian ja ylläri ylläri Amalian ja Milon lautasilta löytyi molemmilta “mantelit”. Palkinnoksi lapset saivat konvehtirasiat ja tämä palkinto onkin peruja omasta lapsuudestani.

jouluaatto 2019

jouluaatto 2019

Nuppu kävi tässä kohdin päiväunille ja uni maittoi saunan ja lounaan jälkeen loistavasti. Nupun nukkuessa kävimme Milon kanssa kahdestaan hautausmaalla ja ihanasti tuo rakas poikani toivotti hyvää joulua jokaiselle menehtyneelle rakkaimmallemme. Toki mun iskän haudalla Milo sanoi muina miehinä mun perässä hyvää joulua rakas iskä ja saimmekin makeat naurut siinä yhdessä. Ei Milo vielä oikein ymmärrä, että mun isä on hänen pappa ja ymmärtäähän sen, kun hän ei ole koskaan pappaansa tavannut.

jouluaatto 2019

Mummi, fafa ja Nappe-hauva saapuivat meille päivällä kahden pintaan ja joulupukkia odoteltiin tässä vaiheessa jo aivan täpinöissä. Lapset hyörivät ja pyörivät ja kurkkivat ikkunasta ulos. Onneksi se joulupukki sieltä sitten aika pian tuli ja hämmästys oli suuri, kun pukki yhtäkkiä kurkki keittiön ikkunasta.

jouluaatto 2019

jouluaatto 2019

Lapset ovat epäilleet, että pukki on Merja-mummi ja etukäteen olivat jo sopineet repivänsä parran pois. Nauratti sitten niin, kun jouluaattoaamuna Milo sanoi Amalialle, että ei revitäkään joulupukin partaa.

jouluaatto 2019

jouluaatto 2019

Mummihan se pukki oli, mutta ei se tunnelmaa tai jännitystä latistanut yhtään.

Nuppu ei itkenyt joulupukkia, vaan katseli totisena mun sylistä. Pukin silitys oli kuitenkin liikaa ja tyttö vetäytyi heti kauemmas.

jouluaatto 2019

Nuppu oli lahjojen avauksen aikana koko ajan Amalian lahjojen kimpussa ja Amaliaa vähän ärsytti tämä. Lopuksi kun Amalia järjesteli avatut lahjansa, niin Nuppu meni seisomaan lahjojen eteen, katsoi Amaliaa ja pudotti pari päällimmäistä lahjaa. Aika vekkuli.

jouluaatto 2019

Lahjojen avauksen jälkeen lapset jäivät Johnnyn, mummin ja fafan kanssa ihastelemaan lahjoja ja mä painelin keittiöön laittelemaan ruokaa valmiiksi. Pöytä notkui herkkuja ja söimme vatsat pullolleen. Mummi laittaa lapsille aina jauhelihapihvejä ja lisäksi tänä jouluna hän valmisti myös kasvispihvejä, jotka olivat tosi hyviä. Jostain lehdestä hän oli napannut näiden reseptin ja siinä oli hehkutettu niiden tulevan olemaan tulevaisuudessa osa joulupöytää. Saa nähdä.

jouluaatto 2019

Ruokailun jälkeen jäimme odottelemaan lisää vieraita, sillä siskoni perhe, äitini ja pikkuveljeni tyttöystävänsä kanssa olivat tulossa meille. Heidän tultua keittelin kahvit ja herkuttelimme kakulla. Mä itse tosin passasin kakun, sillä jälkkäri ei ikinä enää uppoa mulla jouluruuan päälle.

Myöhemmin illasta Johnny lämmitti vielä glögiä ja laittoi juustoja ja keksejä tarjolle. Olo oli väsynyt, mutta niin onnellinen.

jouluaatto 2019
Milo räpsäisi meistä nämä kaksi kuvaa, siksi hän itse puuttuu perhepotretista, heh..

Siskoni perhe lähti viimeisenä ja kello kävi tällöin puolta kymmentä ja Nuppu veteli jo hirsiä pinnasängyssä. Me muut nukahdimme perinteisesti siskonpetiin olohuoneen lattialle, mutta ennen sitä katseltiin elokuvaa ja syötiin vielä vähän lisää suklaata..

jouluaatto 2019

Parasta on, että loma jatkuu vielä, vaikka joulu on ohi. Nauttikaa toisistanne <3

Huomenna koittaa jouluaatto! Meillä isommat lapset ovat tosi täpinöissään ja joka aamu koko joulukuun on laskettu montako yötä jouluun on. Uskomatonta lasten mielestä, että nyt on enää yksi yö ja huomenna on aatto.

Jouluruuat on hankittu, hieman siivoiltu, lahjat ostettu ja paketoitukin ja tänään menemme maistelemaan jouluruokaa mun tädin luokse, joka mummun perinnettä jatkaen järjestää jouluruokailun. On ihana kokoontua yhteen näin aaton aattona tädin perheen, serkkujen ja siskon perheen kanssa. Meillä on aina tosi ihanaa yhdessä eikä sieltä malttaisi lähteä kotiin ollenkaan. Aivan ihana aloitus joululle tämä perinne, jota rakas Tellu-täti on halunnut vaalia.

joulu
Milo, meidän suloinen joulun lapsi täytti 5-vuotta! Rakas juhli sukulaissynttäreitä hieman kipeänä, mutta ehti onneksi parantua kaverisynttäreilleen, jotka vietettiin HopLopissa!!

Mä löysin kauniit hautakynttilät Kodin tavaratalosta, sellaiset vähän isommat, joissa on iso punainen sydän. Käymme hautausmaalla sytyttämässä kynttilät mun iskän, molempien mummujen ja pikkusiskoni haudoille. Haudalla käynti on yksi jouluperinne, joka on mulle tärkeä. Joskus käyn hautausmaalla yksin, joinain vuosina olemme käyneet yhdessä koko perhe.

joulu
Milo toivoi synttärikakuksi jäätelökakkua ja halusi, että siinä on kakkupohja. Tämä oli tosi simppeli tehdä, ostin valmiin kakkupohjan, jota kostutin vähän maidolla, siihen päälle kermaa ja raastettua suklaata ja päälle erilaisia jäätelöpalloja. Lisukkeeksi tietysti sankarin toivomaa kinuskikastiketta, raastettua suklaata ja erilaisia strösseleitä!

Jouluaattona saamme meille Johnnyn vanhemmat ja Nappe-hauvelin ja illemmalla vielä lisäksi siskoni perheineen sekä äitini ja pikkuveljeni tyttöystävänsä kanssa tulevat meille. Juomme yhdessä glögiä, nautimme herkullisista juustoista ja ehkä jostain makeammasta herkusta. Nauru varmasti raikaa ja kaikilla on mukavaa yhdessä.

Nukumme jouluaattoyön siskonpedissä olohuoneen lattialla, kuten olemme nyt jonkun vuoden tehneet. Nuppu tosin joutunee pinnasänkyyn, sillä hän saattaisi lähteä yöllä vaeltelemaan patjalta 😉

joulu
Onnittelulaulu taisi vähän jänskättää ja kynttilä sammui yhdellä yrittämällä! Milo juhli coolisti uimahousuissa tänä vuonna!

Meidän aatto on perinteitä täynnä ja rakastetaan viettää jouluaatto saman kaavan mukaan. Nyt harmittaa vaan, kun olen itse tullut kipeäksi näin joulun alla enkä jaksa ihan normaaliin tapaan. Vähän on kiukuttanutkin tämä oma kehno olo ja on tullut sitten oltua omille rakkaille kurja ja puhistua rumia sanoja.

joulu
Amalia lähdössä ystävänsä kaverisynttäreille!

Eilen käytiin Amalian kanssa kahdestaan kirkossa laulamassa lasten kauneimpia joululauluja ja oli ihana laulaa rakas esikoinen siinä kainalossa. Milo ja Nuppu jäivät suosiolla kotiin, sillä kumpikaan ei olisi jaksanut olla. Ehkä ensi vuonna Milo haluaa tulla laulamaan ja eskarilaisena jaksaisi nauttia joululauluista.

joulu
Pikkuinen Nuppu prinsessa juhli rakkaan isoveikan synttäreitä isosiskonsa vanhassa juhlamekossa, joka hankittiin Amalialle meidän häihin <3

Nupusta on tullut sellainen viipottaja, että häntä ei enää missään sylissä istumassa ja katselemassa pidetä. Ujo hän on edelleen siinä mielessä, että syliin häntä ei voi ottaa läheisistäkään, paitsi mun sisko ja hetkeksi mun äiti, mutta kun ei liian lähelle tule, niin kyllä hän mennä viipottaa eikä välitä, vaikka vanhemmat jäisi kauemmaksi.

Kaupassakaan ei enää kiinnosta istua töröttää koko aikaa kärryissä ja nappasinkin hänet jouluruoka ostoksilla kävelemään. Neiti paineli heti vaan minne sattuu eikä jäänyt äidin helmoihin. Vessapaperia hakiessa Nuppu nappasi tutun sidepaketin ja kanteli sitä sitten niin reippaana. Hän siis ottaa kotona vessan kaapista aina mun siteet ja tamponit heti ensimmäisenä, jos vessan ovi unohtuu auki. Sitten hyvänä kakkosena tavarat lentää pönttöön ja sekös on pikkuisesti nilkistä mukavaa.

joulu
Kuinka onnellinen olenkaan, kun sain vielä tämän kolmannen ihanan lapsen <3

Iltaisin lasten nukkuessa yöunta me ollaan vietetty Johnnyn kanssa aikaa paketoiden lahjoja ja juoden glögia. Ollaan myös pelattu labyrinttia ja Johnny on ollut ihan paiseessa, kun on hävinnyt mulle monta peliä. Ollaan juteltu eikä vain tuijotettu sarjoja netflixistä. Juuri sellainen ihana joulun tuntu on ollut näissä ihanissa illoissa.

Hyvää ja rauhallista joulua rakkaat lukijat <3

Heippa ja ihanaa joulunalusaikaa! Täällä on jouluvalmistelut ihan vaiheessa, mutta ei hätää, kyllä sitä ehtii. Tänään olen lähdössä hieman kaupoille yksinäni ja huomenna isommat lapset menevät mummin ja fafan luokse leikkimään, jotta me pääsemme Johnnyn kanssa rauhassa ostelemaan jouluruokia joulupöytään.

Halusin tulla vinkkaamaan yhdestä herkullisesta pikkusuolaisesta, jota olen valmistanut lasten sukulaissynttäreille monta kertaa ja viime jouluna joulupöytäänkin. Nämä kylmäsavulohinapit tekevät aina kauppansa eikä niitä jää ikinä yli, vaikka teen joka kerta ison satsin. Nyt siis äkkiä ohje talteen ja hakemaan joulupöytään tarpeet tähän makoisaan kylmään herkkuun.

Resepti on bongattu Valion-sivuilta, mutta olen joutunut sitä hieman muuttamaan, sillä en ole löytänyt tilli tuorejuustoa monestakaan kaupasta ja olenkin korvannut sen useamman kerran tällä creme bonjour tilli ja sitruuna hässäkällä. Tätä käyttäessä en ole lisännyt Valion ohjeessa olevaa sitruunamehua, sillä tästä creme bonjourista löytyy sitruunaa.

kylmäsavulohinapit

Ohje:

Ruissipsejä menee kaksi pussia ja makuna valkosipuli. Myös tilli ja sitruuna creme bonjouria saa laittaa kaksi purkillista, kuten myös kylmäsavulohta. Sipulia laitoin yhden tosi ison sipulin, mutta normaalin kokoisia menee kaksi.

Sipulit ja kylmäsavulohi pilkotaan pieneksi ja laitetaan kulhoon, johon kumotaan creme bonjour-purkit. Sekoitellaan hyvin ja laitetaan jääkaappiin makuuntumaan. Hieman ennen tarjoilua täytetään ruisnapit täytteellä ja tarjoillaan nautittavaksi! Täytettä ei kannata laittaa tosiaan kovinkaan paljon etukäteen ettei ruisnapit vety.

Ps. En tietysti muistanut ottaa kuvaa valmiista herkuista, mutta lupaan, että hyviä ovat <3

Täällä odotellaan joulua jo kovasti tai ainakin lapset odottavat. Itse en jotenkaan tahdo päästä joulufiilikseen millään. Lasten kanssa ollaan koristeltu kotia jouluiseksi, mutta ei vaan tunnu yhtään jouluiselta tai edes joulukuulta. Ilmat ovat tosi kurjat ja mua on väsyttänyt siitä asti, kun yöimetys päättyi ja sain alkaa nukkumaan paremmin. Ihan kummaa.

Toki ollaan oltu kipeinä, lapset ensin jokainen ja nyt flunssa on iskenyt muhun ja näköjään uudelleen Nuppuseen. On puuduttavaa olla kotona neljän seinän sisällä ja se tekee ainakin mut aina väsyneemmäksi.

Amalia oli koulusta kolme päivää pois viime viikolla, mutta tänään pääsi taas kouluun. Onneksi Amalialle iski flunssa vasta laserhoidon jälkeisellä viikolla, joten hoitoon hän pääsi ja kaikki sujui hyvin.

joulun odotus

Jostain syystä nukutuslääkärin oli vaikea saada Amalialle tippaa ja lopulta kolmen yrityksen ja ilkeän kaivelun jälkeen lääkäri teki päätöksen nukuttaa Amalia maskilla. Amalia on nukutettu hieman alle yksivuotiaana maskilla yksityisellä, jossa hänelle laitettiin ensimmäiset putket korviin. Muistan nukutuksen ikävänä kokemuksena ja sitä se oli tälläkin kertaa. Maskilla uneen laitto kestää kauemmin ja sitä on pidettävä väkisin kasvoilla, vaikka lapsi on tosi hätääntyneenä. Amalia kertoi myöhemmin aineen haisseen vahvalle ja tuntui kuin tukehtuisi. Jälkeenpäin nyt Amalia valitsisi nukutuksen mieluummin “piikin” eli kanyylin kautta ja näinhän aina muina kertoina ollaankin toimittu.

Amalia on aina äärimmäisen reipas, siinäkin lääkärin kaivellessa suonta ja pistäessä useamman kerran näki, että sattuu ja toki Amalia sanoikin että sattui, mutta oli kuitenkin liikkumatta ihan rauhassa. On hassua miten isoksi hän on kasvanut, sillä enää ei tarvitse pitää kättä paikallaan, vaan hän tietää pitää itse. Mä laitan Amalialle aina kämmenselkään puudutelaastarin, jotta tipan laitto ei olisi niin ikävää. Se voi vähän piilottaa suonia, mutta aina ennen kanyyli on saatu paikalleen yhdellä pistolla siitä huolimatta ja Amalia on nukutettu kuitenkin 14 kertaa.

joulun odotus

Amalian laserhoito tehtiin Töölössä ja tämä hoitokerta oli 12! Olimme sairaalassa nelisin, Milo sai jäädä mummin luokse hoitoon. Nuppu ujostelee vieläkin mummeja sen verran, että hoitoon ei voi millään jättää, joten pikkusisko pääsi isosiskon tueksi mukaan.

Nyt on ihana, kun hoito on ohi ja Amalia pysyi terveenä. Enää en ole aikoihin stressannut nukutusta, vaan sitä, että tyttö pysyy terveenä ja pääsee hoitoon, kun sinne tuntuu pääsevän niin harvoin. Plastiikkakirurgin puheiden mukaan seuraava hoito olisi ensi vuonna heti alkuvuodesta, mutta saa nähdä.

joulun odotus

Eilen käytiin Johnnyn ja Nupun kanssa jouluostoksilla, kun Johnnyn äiti oli pyytänyt Amalian ja Milon koristelemaan piparkakkutalot. Tämä on jo monen vuoden perinne hänellä ja lapsilla. Me käytimme sitten tilaisuuden hyödyksi ja hilpaisimme ostoksille, kun yleensähän meillä on tapana tehdä tämä viime tipassa.

Löydettiin kivoja lahjoja, toki kummilasten vanhemmilta pyydän usein vähän vinkkiä. Meidän vanhimmat kummilapset ovat jo yläasteella ja nuorin on yksivuotias. Tätä yksivuotiasta kävimmekin moikkaamassa lauantaina, kun kyläilimme heidän luona Hämeenlinnassa. Ajomatka oli puolitoista tuntia, mutta se meni tosi hyvin.

Oli ihana nähdä ystäviä ja heidän lapsosia. Amalia ja Ada hassuttelivat Johnnyn kustannuksella ja pukivat miehelle vaipan päähän ja molempiin käsiin ja lastasivat miehen päälle vilttejä, leluja ja kaikkea mahdollista. Meidän ystävät mietti, että kauan se Johnny tuota leikkiä jaksaa, mutta totesin, että se varmaan nukkuu 😉 No ei se oikeasti nukkunut  ja Johnny jaksaa vaan lasten kanssa leikkiä. Se on ollut aina sellainen, ennen omia lapsia se leikki kaikilla synttäreillä aina toisten lasten kanssa.

joulun odotus

Itsenäisyyspäivänä haettiin ruokaa kotiin meidän lemppari ravintolasta ja syönnin jälkeen katseltiin Linnan juhlia. Lapsia ei niinkään kiinnostanut ja he saivat pelailla ja katsella videoita puhelimilla. Johnnylla oli tosiaan perjantai töistä vapaa ja pidennetty viikonloppu tuntui ihanan pitkältä.

Eilen illalla saunottiin ja olin ostanut meille uudet jouluiset glögin ja piparin tuoksuiset saunatuoksut. Tykättiin glögistä, mutta pipari tuoksui mun ja Amalian mielestä ihan appelsiinille.

Amalia ja Milo tekivät kylvyt, kuten aina ja toisen altaan he täyttivät lämpimällä vedellä ja toisen jääkylmällä. Mä en voi käsittää tätä, sillä inhoan kylmää vettä. Muistan toki lapsena, että tehtiin mun siskon kanssa sitä, että juostiin kylmän suihkun alle vuorotellen.

Tänään Amalia ja Milo olivat yhdessä naapurin synttäreillä ja molemmat lähtivät niin suloisina sinne. Milo ei halunnut, että häntä saatetaan ja Amalia taas halusi, joten Milo hilpaisi juoksujalkaa ennen meitä.

Viime päivinä on taas monta kertaa tullut katsottua noita omia lapsia niin onnellisena ja kiitollisena <3

joulun odotus