Tänään esittelen meidän uuden sohvan ja sohvapöydän. Sohvapöytää olen etsinyt jo todella kauan eikä missään ole tullut mieleistä vastaan. Tätä Jyskin pyöreää sohvapöytää olin katsellut jo aiemmin, mutta jotenkin kuvittelin sen olevan liian siro meidän olohuoneeseen. Aina tämä kaunis pöytä palasi kuitenkin mieleeni ja sen tullessa kivaan alennukseen päätin sen kotiuttaa. Sohvapöytä on samaa sarjaa kuin meidän tv-taso ja se sopii olohuoneeseen todella ihanasti.

pyöreä sohvapöytä

Sohvan värivalinta lapsiperheeseen väärä

Uuden sohvan hankimme jo muutamia kuukausia sitten ja se on Ikeasta. Meidän vanha sohva sanoi itsensä irti ja meni totaalisesti rikki, joten uusi sohva oli ostettava. Tykästyimme molemmat tähän vaaleanharmaaseen sävyyn, Johnny toki ehkä siksi, että se oli edullisin 😉 Lapsiperheen käytössä värivalinta on todettu kuitenkin liian araksi, vaikka päälliset saakin irrotettua ja pestyä.

pyöreä sohvapöytä

Mä tykkään uuden sohvapöydän myötä meidän olohuoneesta tosi paljon enemmän. Aika rauhallinen tunnelma, eikö?

pyöreä sohvapöytä

Onko muilla vaaleaa sohvaa ja miten olette lapsiperheessä sen kanssa pärjänneet?

Viimeksi olen kirjoitellut raskauskuulumisia ja tänään luvassa pitkästä aikaa muitakin kuulumisia.

Viime viikot täällä on menneet sairastellessa. Amalia oli noin viikon kipeä ja siskon tervehdyttyä Milo tuli kipeäksi. Milo selätti lenssun onneksi nopeasti ja tällä viikolla pääsimme pitkästä aikaa ihmisten ilmoille ja lasten yhteen suosikkipaikkaan HopLoppiin. Myös siskoni oli lastensa kanssa mukana ja oli kiva, kun itselläkin oli aikuista seuraa.

AmaliaAmalia Merja mummin luona yökylässä!

Poliisi pysäytti

Ilman kommelluksia täällä ei olla selvitty, sillä yhtenä päivänä, kun olin vienyt lapset mummilapäivälle pysäytti poliisi mut. Mä ehdin jo säikähtää, että ajelin liian lujaa (heh liekö se nyt talvisaikaan mulla edes mahdollista) eikä kyse tosiaan ollut siitä, vaan siitä, että ajelin katsastamattomalla autolla.

Siinähän lähti sitten siltä seisomalta kilvet autosta ja rikesakko pärähti. Meillähän nämä autohommat hoitaa Johnny tai ei siis hoida. Poliisit oli tosi kilttejä eivätkä edes pyytäneet mua autosta ulos ja kehoittivat vaan pitämään auton käynnissä etten vaan vilustu. Toki mulla oli takki päällä, mutta muuten ihan yökkärissä ja ilman rintsikoita matkasin.

Sain ajaa auton onneksi kotiin ja seuraavana päivänä Johnny hoiti katsastuksen ja sain kilvet takaisin. Kyllä miestä harmitti tämä ja se tiesi, että mä olen tosi pettynyt sen huolimattomuuteen. Työkaverikin oli kysynyt siltä, että tuleeko kotona turpaan 😉 Noh ei sentään tullut.

Johnny on monesti kotioloissa vähän taivaanrannanmaalari ja se ärsyttää mua “välillä”.

taivaanrannanmaalari

Ihania päiviä

Viime viikonloppu oli ihana. Aurinko paistoi ja aurinko tuo jo kevään tuntua, vaikka nyt onkin ihan törkeän kylmä. Johnny oli työmatkalla edellisen viikonlopun torstaista sunnuntaihin ja nyt olikin kiva viettää viikonloppu yhdessä koko perhe, sillä tällä hetkellä isi on jälleen työmatkalla Englannissa asti. Onneksi Johnny totesi ettei tämän reissun jälkeen ole hetkeen mitään reissuja tiedossa ja kiva niin.

Perjantaina Johnny piti vapaapäivän ja meillä oli touhukas ja ihana päivä. Teimme aamusta kauppareissun Milon kanssa isin ja Amalian ollessa hammaslääkärissä ja sen jälkeen menimme porukalla siskoni perheen kanssa Hesburgeriin lounaalle. Me otettiin Johnnyn kanssa Hesen sijaan ruokaa Buffasta, jossa oli muuten tarjolla tosi hyvää lihakastiketta ja tietysti kaikkea muutakin. Saimme massut täyteen hyvää ruokaa ja ajelimme hetkeksi kotiin leikkimään ja huilimaan.

dippivihannekset

dippivihannekset

Päivällä lähdimme Lohjan rantaan Jääkarusellifestifaaleille ja siellä vierähti tovi. Lasten jääkaruselliin oli niin pitkä jono ettei jääty jonottelemaan ja eniten innoissaan lapset taisivat olla makkaroista, jotka he kotiin lähtiessä saivat.

Illalla katselimme lastenleffan ja herkuttelimme vihanneksilla, sipseillä ja dipeillä. Oli aivan ihana perjantai!

dippivihannekset

dippivihannekset

elokuva

Tänään me väsätään lasten kanssa hampurilaisia, lämmitetään sauna ja kahtellaan varmaan taas joku leffa! Ja hei muuten ihan mielettömän hienot hiihdot sai katsella tänään ja eilen, onnea Suomi ja Krista ja Iivo!!!

Ihanaa sunnuntaita kaikille, puss!

Tänään torstain kunniaksi jakoon herkullinen ruokaohje. Me tehtiin näitä täytettyjä lettuja tosi usein nuorempina, mutta sitten ehkä kyllästyttiin ja ne jäi. Nyt muistettiin nämä herkulliset letut viime viikonloppuna ja pakkohan niitä oli heti sunnuntaina väsätä. Tämä täyte taitaa olla prikulleen sama kuin tekemäni jauhelihapiirakan täyte.

täytetyt letutNiin hyvää, että mä aloin jo syömään ennen kuin muistin, että piti kuvata ruoka 😉

Täytetyt letut

400g jauhelihaa
1 iso sipuli
3 reilun kokoista valkosipulinkynttä
2 isoa suolakurkkua
1 paprika
1 pieni tölkillinen herkkusieniä
1,5-2 prk smetanaa
mausteeksi reilusti grillausmaustetta, jauhelihamaustetta, paprikamaustetta, chilimaustetta sekä pippurisekoitusta
(chiliä vähän hillitymmin)
juustoraastetta
reilusti lettuja
(meillä oli kaksi valmista lettupakettia eineshyllystä, yhteensä 12 lettua, mutta ahkera voi paistella letut itse omasta taikinasta)

Paista jauheliha ja sipuli. Lisää joukkoon puristetut valkosipulinkynnet, mausteet ja pilkottu paprika. Lopuksi vielä pilkotut herkkusienet ja suolakurkut. Siirrä sitten täyte kulhoon ja sekoita smetanat joukkoon. Lisää täytettä lettujen päälle ja kierrä letut rullalle ja päälle juustoraastetta. Paista lettuja noin 200 asteessa sen hetken, että juusto on sulanut mukavasti.

täytetyt letut

täytetyt letut

Tarjoile raikkaan salaatin kanssa. Herkullisia ruokahetkiä!

Moikka! Mä ajattelin tehdä tästä raskaudesta tälläisen raskausviikko-postaussarjan eli joka tiistai, kun mulla vaihtuu uusi raskausviikko tulen rustaamaan jotain tuntemuksia ylös.

Nyt alkoi siis raskausviikko 11 ja viikkoja on kasassa tänään 10+0!

Sikiön paino: 2,5-4 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 33–41 mm

Mulla on koko ajan ruoka mielessä ja nyt parin päivän aikana pahoinvointi on hellittänyt tosi paljon. Myös lamaannuttava väsymys alkaa helpottaa, ihan parasta!

Mieli on herkillä ja tunteet heittelevät paljon. Ihan alussa oikeastaan heti plussaamisen jälkeen olin jonkun viikon tosi pahantuulinen. Nyt se pahantuulisuus on ollut taas läsnä eilisen ja tämän aamun. Kaipaisin toisinaan vaan täyttä rauhaa enkä ketään häsäämään tai kyselemään. Johnny kun pääsee töistä, niin tottahan mies alkaa höpöttää ja jessus, kun tämä ottaa päähän ja muutamasti olen tiuskaissut etten jaksa nyt puhua, vaan haluan olla vain hetken yksin.

Mä olen kokenut tämän alkuraskauden hieman “haastavana”, sillä olen pelännyt paljon keskenmenoa enkä ole osannut vieläkään ihan nauttia raskaudesta. Uskon, että parin viikon päästä ultraäänen jälkeen voi mielikin rauhoittua ja saan olla ihan aidosti onnellinen.

raskausviikot

Tässä mä odotan Miloa!

Oma saamattomuus ärsyttää, kun ei oikein jaksa mitään. Lasten kanssa olisi kiva tehdä sitä ja tätä, mutta mitään ei jaksa. Mä olen tottunut olemaan hyvin energinen, joten tämä todella ketuttaa. Olen kuitenkin mennyt ihan oman vointini mukaan ja ottanut iisisti ja se on ihan ok. Tiedänhän mä sen, että pian jaksan taas paremmin, kun alkuraskauden oireet helpottaa ja tämä pelko pikkuhiljaa väistyy…

Aurinkoista viikkoa kaikille <3

 

 

Heipparallaa ja ihanaa perjantaita kaikille! Mulla on lapset mummilapäivällä ja päätin lähteä kirjoittamaan ensimmäistä raskauspostausta.

Syysvauva

Meille on siis tulossa syysvauva ja perheeseen kolmas lapsi. Laskettu aika on 18.9 eli raskausviikkoja on kasassa tänään 9+3.

Kaikki on hyvin, mitään verisiä vuotoja ei ole ollut ja raskausoireet ovat hyvin vahvat.

Neuvolassa

Ensimmäinen neuvola oli maanantaina ja siellä lähinnä täyteltiin neuvolakorttia, jee Lohjalla on vielä paperinen neuvolakortti. Tietoja laiteltiin myös tietokonejärjestelmään ja näihin touhuihin meni aika kauan aikaa.

Perusmittaukset tehtiin tietysti myös ja kaikki oli ok! Vauvan sydänääniä yritin pyytää kuunneltavaksi, mutta eipä neuvolantäti suostunut, kun viikkoja on vielä näin vähän. Mähän olen käynyt jo kahdesti varhaisultrassa ja vauvelilla on ollut kaikki hyvin. Näillä viikoilla sydänääniä kuitenkin joutuisi etsimään pitkän aikaa ja välttämättä niitä ei löytyisi, vaikka kaikki olisikin hyvin, joten parempi varmasti tosiaan oli ettei niitä nyt vielä kuunneltu. Seuraavalla neuvolakäynnillä sitten viikolla 16+jotain.

Noin 12-viikon kunnallinen ultraääni on tulossa reilu parin viikon päästä ja tätähän mä odotan ihan hirmuisesti. Jännittää tottakai ja odotan innolla pääseväni näkemään vauvan ihan vauvan näköisenä, kun nyt ultrissa vauva on ollut vain pieni möykky, jolla kuitenkin sydän on sykkinyt vahvasti.

raskaus

Lamaannuttava väsymys ja huono olo

Raskausoireita on ollut aika alusta asti ja ne on voimistuneet rytinällä. Väsymys on ihan lamaannuttavaa ja tuntuu ettei saa mitään itsestään irti. Jos voisin makaisin vain peiton alla kaikki päivät. Iltaisin käyn yöunille lähes poikkeuksetta lasten kanssa samaan aikaan ja joskus jos tsemppaan ja valvon, jotta saisin edes hetken mieheni kanssa kaksin niin nukahdan sohvalle viiden minuutin jälkeen.

Huonoa oloa on ollut enemmän kuin Amaliaa ja Miloa odottaessa ja muutamasti tutun kakomisen rinnalla on lentänyt kunnolla laatta. Tällä hetkellä ei tee mieli sopia juuri ohjelmaa tai treffejä kenenkään kanssa, kun ei yhtään tiedä mihin voimat ja olotila riittävät.

Onneksi nuo kaksi murua on jo sen verran isoja, että he ymmärtävät ja kaksikko on leikkinyt kivoja leikkejä yhdessä, vaikka täytyy myöntää, että on täällä paljon enemmän lastenohjelmat pyörineet kuin normaalisti.

Rinnat on ihan hirmuisen arat ja luoja, kun joka ilta Milo teloo niitä vahingossa kyynärpäällään nukkumaan käydessä. Ne kun on niin roikkuvat, että ovat milloin missäkin ilman rintsikoita. Rinnat on myös kasvaneet ja tuntuvat tosi pinkeiltä ja mun onkin nyt saatava aikaiseksi lähteä ostamaan isompia rintsikoita.

Ruokahimot

Ruokahimoja on ja yllättävää on se, että suklaa ei maistu. Se on jotenkin liian tuhtia ja ällöttää, mutta jess hyvä näin. Hedelmiä tekee mieli ja raikkaita salaatteja, kun vain jaksaisi sellaisia väsäillä, eikä heittää vain ranskalaisia ja nugetteja uuniin 😉 Noh olen mä jaksanut ihan kivasti ruokaa tehdä, vaikka joinain päivinä mennäänkin sieltä mistä aita on matalin.

Mä annan itseni ottaa rennosti, sillä uskon, että olo helpottuu kun alkuraskaus on takana. Sitten jaksaa taas paremmin.

Ja jee pian on piinaviikot ohi, alku oli kyllä huolta täynnä, vaikka mitään syytä ei ollut. Nyt mieli on jo rauhoittunut ja hyvin tämä varmasti menee <3

Miten te muut syysvauvojen odottajat jakselette ja tietty muutkin odottavat?

Ihanaa viikonloppua kaikille, puss <3