Tänään lapset olivat viettämässä viikoittaista mummilapäivää ja mä touhusin blogin äärellä. Kuvasin Milon huoneen ja siitä on tulossa kuvia ihan pian. Kuvat on käsitelty ja olen laittanut ne jo blogiin, mutta postauksen teksti vielä uupuu. Lupaan huoneen esittelyn kuitenkin joko huomenna tai ihan viimeistään ylihuomenna.

Viime viikolla julkaisin ainoastaan kaksi kirjoitusta ja se on tosi vähän. Kuinka usein te lukijat tykkäisitte, että postauksia tulisi? Mä olen miettinyt jos uusi postaus tulisi noin joka toinen päivä, miltä kuulostaa? Nyt kun lasten mummilapäivä alkaa taas kesän jälkeen joka viikkoisena, niin mulla on aikaa kirjoittaa enemmän.

Amalia

Syksy on nyt saapunut ja musta tuntuu, että kesä meni jotenkin ihan ohi. Tein virheen ja odotin pidempää helleaaltoa enkä ehkä siksi nauttinut ihan täysillä kesästä. Olihan kuitenkin ihania ja kauniita kesäpäiviä paljon ja touhuttiin me kaikenlaista hauskaa, niin kotona kuin muuallakin!

Milo

Pari viikkoa sitten kävimme merimaailma SEA LIFEssa Helsingissä ja en muistanutkaan miten kiva paikka se on. Ihan mahtavia kaloja ja lapset jaksoivat ihastella niitä pitkän aikaa. Milokaan ei mennyt tuhatta ja sataa, vaan ihmetteli erilaisia kaloja aika rauhassa. Me satuttiin paikalle sopivasti ruokinta-aikaan, ja Miloa nauratti niin kovin, kun yhdet kalat nappasivat ruokansa niin ahnaasti, että vesi roiskui meidän katsojien päälle. Olihan se hauskaa ja kyllä muakin nauratti!

SEA LIFE

SEA LIFE

Mä muuten maalasin meidän pikkueteisen vaaleanpunaiseksi. Maalasin myös naulakon valkoiseksi ja sisustin eteistä hieman uusiksi. Nyt se on tosi suloinen ja äitini sanoi eteisen nähtyään, että tuntuu ihan siltä kuin tulisi Peppi Pitkätossun taloon. Amalia tietysti rakastui vaaleanpunaisiin seiniin välittömästi, miesväki ei juurikaan noteerannut. Musta on ihana, kun Johnny antaa mulle aina aika vapaat kädet tälläisissä hommissa eikä ole heti kieltämässä.

Mulle tulee ehdottomasti hyvä olo kaikesta kauniista ja siististä. Kun koti on siisti se tuo mielenrauhaa ja hyvää oloa. Lelusotku ei haittaa, mutta juurikin puhtaus on tärkeää. Iltaisin mä tykkään, että paikat siistitään ja mä imuroin oikeasti joka ilta yleiset tilat eli keittiön, olkkarin, pitkän käytävän, eteisen, pikkuvessan ja usein myös kodinhoitohuoneen. Jätän siis imuroimatta ainoastaan makuuhuoneet sekä leikkihuoneen eikä mua haittaa vaikka lastenhuoneet ja leikkihuone jäisi siivoamatta leluista.

Meillähän saa leikkiä paljon kaikenlaista, ottaa sohvasta vaikka kaikki tyynyt irti ja tehdä temppuradan tai leikkiä vaikka samaan aikaan kaikilla talon leluilla, mutta illaksi mä haluan aina yleiset tilat siisteiksi. Meillä lapset siivoavat sotkujaan, mutta myös me vanhemmat jeesaamme heitä hieman.

pikku poliisi

Pikku poliisi!

Milo keuliiUnisen näköinen Milo keulii!

Amalia keulii

Tämä päivä päättyi ihanasti, sillä lähdimme äitini ja siskoni kanssa kolmisin sisustuskauppa Kasvihuoneilmiöön. Ihan mahtava paikka ja teimme kaikki ihania löytöjä. Kuvailen ostokset tännekin, mutta nyt jatkan iltaa Johnnyn kanssa, sillä tulin juuri vasta kotiin!

Amalia

Amalia

Milo

Mukavaa illan jatkoa ja kauniita unia <3

Mä nappasin Amaliasta ja isistä hellyttävän ja rakkaudentäyteisen kuvan kävelymatkalla Linnanmäelle viime kesänä. Johnny muisti kuvat ja pyysi mua ottamaan tänä kesänä samanlaiset.

Kyllä nämä nostaa hymyn huulille, vaikka ehkä ihan samaa tunnetta ei tämän kesän kuvista välity. Iloa ja riemua sitäkin enemmän! On ne niin rakkaita.

Rakkaus

rakkaus

rakkaus

Kivaa uutta viikkoa kaikille, puss <3

Viikonloppu takana ja perjantain kemut veivät mehut aika lailla kokonaan, joten loppu viikonloppu meni melkoisen rauhallisesti. Johnnykin kävi hieman viihteellä vuorostaan lauantaina, mutta kumma kyllä hänellä ei ikinä mene juhlien jälkeinen päivä makoiluksi toisin kuin emännällä, mistä lie johtuu, heh heh.

Lauantaina lapset olivat mummin ja fafan luona hoidossa, sillä Johnnyn oli tarkoitus mennä kalakilpailuihin, mutta ne jäikin mieheltä välistä. Lastenhoito oli kuitenkin jo sovittu ja näin Johnny sai kerrankin aikaa olla kaikessa rauhassa kotona periaatteessa ihan yksin. Ja olihan ukko nauttinut, katsellut leffoja ja sarjoja, saunonut pitkän aikaa ja juonut pari saunaolutta. Lopulta oli ihan oikeasti jo tullut tylsää ja tämähän on ihan parasta. Nyt mies on saanut rentoutua oikein kunnolla ja olla ihan yksinään.

Sunnuntaina siivosin kodin, Johnny leikkasi nurtsin ja siivoiltiin muutenkin vähän pihamaata. Lapset leikkivät tosi paljon naapurin lasten kanssa ja Milo sai iltapäivästä naapurinpojan meille leikkimään. Johnny makoili samaan aikaan sohvalla ja itse aloin laittaa ruokaa poikien leikkiessä nätisti. Ehdin jo siskollenikin soittaa ja hehkuttaa kuinka ihanaa onkaan, kun Milolla on ystävä kylässä ja pojat tuolla leikkii kaikessa rauhassa ja mä laittelen ruokaa tässä vaan. Noh ei aikaakaan puhelun loputtua, kun Milon huoneesta alkoi kuulua pauketta, poika tiputti tavaroita vaatelipastonsa päältä ja seisoi hyllyn päällä hymy korvissa. Kaveri katseli Miloa vierestä silmät suurina, pieni hymynkare huulilla ja totesi mun lailla, ettei kaapin päällä saa seisoa!

riiviö

Illalla kävimme koko perhe yhdessä saunassa ja lasten käytyä nukkumaan katselimme Johnnyn kanssa komediasarjaa ja lopulta nukahdimme molemmat sohvalle.

Tänään meillä ei ollut mitään suunnitelmia ja hyvin rauhallisen aamun jälkeen lähdin lasten kanssa uimahalliin. Uimahallissa oli todella vähän uimareita ja Milo oli tosi iisisti eikä vaihtanut allasta jatkuvaan tahtiin. Amalia kun muisteli tätä altaan vaihtoa ennen uimaan lähtöä ja harmitteli, kun emme saaneet ketään muuta aikuista mukaan. Onneksi tytön huoli olikin turha, sillä pikkuveli uiskenteli ja pysyi oikein kivasti meidän kanssa eikä meidän tyttöjen tarvinnut kirmata pojan perässä.

Meillä oli tosi kivaa, välillä sukelsimme renkaita, välillä Milo heitteli itsekseen palloa ja molemmat lapset laskivat hurjan monta kertaa liukumäestä. Milo ei tykkää juuri sukellella, mutta Amalia sukelteli koko ajan. Muistan itsekin lapsena miten ihanaa oli vain sukellella ja tämän saman ilon näki Amaliasta.

Uinnin jälkeen jäimme perinteisesti kahvilaan syömään ranskalaisia ja jälkkäriksi lapset saivat vielä jäätelöt. Molemmat lapset totesivat heti kahvilassa miten kivaa olikaan, kun tultiin uimaan ja todettiin sitten yhdessä, että pitää tulla pian taas uudestaan!

Loppupäivä menikin kotosalla, paitsi Amalian osalta, sillä Iida soitteli iltapäivällä Amalian luokseen leikkimään. Me vietimme sitten Milon kanssa aikaa kahden, kävimme pyörälenkillä ja isin tultua kotiin teimme vielä uudemman pyörälenkin yhdessä isin kanssa ennen kuin sisko palasi kotiin. Ilta hurahti taas vauhdilla ja ai että lapsia nauratti, kun juoksimme koko perhe kilpaa taloa ympäri ja lopulta vielä niin, että lapset pääsivät sylkyssä meidän vanhempien kisatessa!

Ihanasti alkoi tämä viikko, tälläisiä kivoja ja hyviä päiviä lisää!

Ps. Tällä viikolla on vihdoin tulossa paljon toivottua postausta Milon huoneesta!
Aurinkoista viikkoa kaikille <3

Heippahei! Ollut vähän laiskan puoleista tämä kirjoittelu. Flunssa iski tänne, lähinnä vain meille aikuisille ja eilen ja toissapäivänä mulla oli kyllä melkoisen jyrän alle jäänyt olo. Arkea on silti tietysti pyöritettävä normaalisti lastenhoito -ja ruuanlaitto hommeleilla, mutta kotitöistä olen luistanut. Eilen Johnnyn tullessa töistä kotiin tiskit odottivat lavuaarissa, puhtaat tiskikoneessa ja ruokapöytäkin oli edelleen sottainen ruokailun jäljiltä, muusta kodista puhumattakaan. Johnny otti heti vetovastuun kaikesta ja minä käperryin sohvanpohjalle makaamaan.

sisarussuhde

sisarussuhde

Iida saapui Amalian leikkikaveriksi samaan aikaan Johnnyn tullessa töistä ja tytöt leikkivät omiaan koko illan. Johnny ja Milo lähtivät pyöräilemään, olivat käyneet leikkipuistossa ja kaupassa ja viipyivät matkassa pari tuntia. Milo rakastaa istua pyörän kyydissä, mutta tykkää ajaa myös omalla pyörällä.

sisarussuhde

Meidän arjen kuviot muuttuivat hiukan tällä viikolla, sillä Amalia vaihtoi kerhoryhmän aamuryhmään. Tämä on ollut paljon kivempi ja olisi mahtavaa saada sitten joulun jälkeen Milo samaan ryhmään. Amalia vaihtoi ryhmää siitä syystä, että iltapäiväryhmässä ei ollut enää ainuttakaan tulevaa eskarikamua, vaan kaikki olivat pienempiä. Amaliaa tämä ei toki haitannut, hän on aina kaikkien kamu, mutta on ollut itsekin vaihtoon tyytyväinen. Ja tietysti hänen kanssa keskustelin ensin ryhmän vaihdosta ja tyttö oli itse valmis vaihtoon.

Viimeksi eräs äiti luuli jo Milonkin aloittaneen kerhon, sillä poika leikki niin kovin eteisessä autoilla minun odottaessa Amaliaa käsipesulta. Hetken päästä Milo lähti yhden kerholaisen perässä olohuoneeseen piiriin, mutta palasi sieltä vielä takaisin pesemään kätensä, kuten kaikki muutkin kerholaiset. Kyllä hieman nauratti meitä vanhempia ja kerhotätejä, mutta Milo lähti kuitenkin äidin kanssa kotiin tyytyväisenä, ihme kyllä.

sisarussuhde

Milohan on käynyt jo pari kertaa naapurissa yksin leikkimässä, tosin palaa kotiin aina takaisin noin 10-15 minuutin kuluttua, mutta aika hienoa silti. Naapurissa asustaa vuoden vanhempi poika ja nämä vesselit ovat aika hyviä kamuja jo!

sisarussuhde

Tänään lapset ovat sopineet viettävänsä isin kanssa karkkipäivää, sillä äiti lähtee juhlimaan. Onneksi nyt aamulla herätessä olo tuntui heti paremmalta, sillä olisi ollut tosi harmi perua tämän päivän kemut. Eräs ihana leidi on järkännyt tapaamisen meidän ojamolaisten kesken. Ojamo on siis asuinalue täällä Lohjalla ja siellä mä olen viettänyt koko lapsuuden ja nuoruuden ja näiden muiden ojamolaisten kanssa tänään treffataan, otetaan kuppia ja muistellaan vanhoja hyviä aikoja, heh!

Kivaa viikonloppua kaikille!!

Hyvin surullinen viikonloppu takana. Tunteet ovat heitelleet todella pahasti, toisinaan olen itkenyt, mutta enimmäkseen olo on ollut hyvin kiukkuinen ja mieli on ollut todella maassa. Tälläisinä hetkinä pitäisi pitää omia läheisiä hyvänä, halia ja rakastaa enemmän, mutta sitä en kuitenkaan ole tehnyt, vaan olen purkanut näille tärkeimmilleni pahaa oloani kiukuttelemalla ja olemalla ilkeä. Nyt tätä kirjoittaessa oma käytös tuntuu pahalta, vaikka anteeksi olen tietysti lapsilta ja Johnnylta pyytänyt. Mieli on hyvin herkillä ja Turun tapahtumat pyörivät mielessä jatkuvasti.

Elämä kuitenkin jatkuu eikä meidän pienet lapset tiedä näistä hirvittävistä tapahtumista mitään. He elävät hetkessä, nauravat, kiukkuavat, leikkivät, hassuttelevat ja elävät elämää onnellisina ja lupaan yrittää elää heidän tavallaan, sillä sen he ansaitsevat.

sisarussuhde

Keskityn nyt näihin:

* luen uutisia vähemmän, etenkin ollessani lasten kanssa

* hymyilen, sillä se antaa hyvää oloa ja voimaa voida paremmin

* mietin mielessäni tai sanon jopa ihan ääneen: olen onnellinen!

* olen läsnä lapsille ja elän hetkessä

* itken, kun itkettää, mutta yritän kaikin keinoin pitää kiukun tunteet hallinnassa

* meditoin

* otan etäisyyttä kaikelle negatiiviselle

* teen asioita, jotka tuottavat nautintoa ja hyvää oloa

* puhun pahasta olosta (lauantaina lähdin siskoni luokse illalla, istuimme ulkona ja puhuimme ja puhuimme ja olo helpotti paljon. Ennen kotiinlähtöä rutistin siskoani kiitokseksi)

* jätän kännykän selaamisen iltaisin, keskityn ennemmin sarjan katseluun yhdessä Johnnyn kanssa

* muistan höpötellä mieheni kanssa joka ilta ainakin hetken aikaa, keskityn toiseen, olen lähellä ja rakastan..

Voimia kaikille <3