Nyt on meidän vauvalle tehty baby-box tutkimus, jolla tutkitaan keuhkojen toimintaa. Tutkimus tehtiin Helsingissä Iho-ja allergiasairaalassa. Amalia sai olla äitini luona hoidossa ja me pääsimme isin kyydillä sairaalan oven eteen isin jatkaessa sitten matkaa töihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sairaalassa oli oltava jo kahdeksalta ja tutkimuksiin vierähti aamupäivä. Kotimatkalle lähdimme tosin vasta iltapäivästä, kun Johnny vapautui töistä. Odottelu ei meitä haitannut ja aulan sohvalla Milo päätti nukutushöyryissä punkea itsensä seisomaan ihan ensimmäistä kertaa. Aika mahtavaa ja nyt saa sitten olla silmät selässäkin, sillä seisoessa pienen jalat ovat aivan spagettia, kieppuvat miten sattuu. Milo myös rohkeasti päästää vain irti ja kallistuu taaksepäin. Äiti on kuitenkin ollut vieressä kotonakin, kun poika on sohvalla seisomaan noussut eikä haavereita ole päässyt sattumaan. Saa nähdä koska Milo nousee oikein puuta vasten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Palataan hienosta uudesta taidosta takaisin baby-box tutkimukseen. Sairaalassa hoitaja otti meidät vastaan ja Milo punnittiin ja mitattiin. Tämän jälkeen keskustelimme hieman Milon asioista, jonka jälkeen pääsimme lääkärin luokse. Lääkäri kuunteli Milon keuhkot, katsoi korvat ja teki hieman muitakin rutiinitutkimuksia.

Lääkärin jälkeen pääsimme jälleen hoitajan huoneeseen, jossa Milo sai suun kautta lääkettä, joka vaivutti pojan syvään uneen. Hetken päästä sain kantaa vauvamme tutkimushuoneeseen. Sinne se pieni jäi lääkärin ja hoitajan huomaan ja minä piipahdin kahvilassa. Palasin osastolle puolen tunnin päästä, kuten sovimme ja odottelin siellä vielä tovin aikaa, kunnes hoitaja kantoi nukutushöyryisen lapsen syliini.

Lelujen kimppuun!

Lelujen kimppuun!

Tarjosin jonkin ajan kuluttua Milolle tissiä ja hän puraisi nännistä niin kovaa ettei tosikaan. Taisi ihmetellä mitä sinne suuhun tungettiin eikä tiennyt mitä piti oikein tehdä. Milo ei ole purrut aikoihin, joten tämä liittyi varmasti humautukseen.

Aika pian Milo nukahti uudelleen ja nukkui pitkän aikaa rattaissa. Milo nukkui ihopistokokeidenkin ajan. Ihopistokokeilla eli prick-testeillä testattiin 12 eri allergeeniä muun muassa siitepöly-, eläin- ja pölypunkkiallergeenit ja lisäksi eri ruoka-allergeenejä. Kaikki testit olivat negatiivisia, mutta suolioireitahan nämä testit eivät näytä, eikä prick-testit näytteenottajan mukaan ole ihan pienillä aina kovin luotettaviakaan.

Testien jälkeen palasimme osastolle ja lääkäri kutsui meidät huoneeseensa, jossa hän kertoi tutkimustulokset. En ollut ihan kauhean tosissani ajatellut, että tutkimuksessa olisi jotain pielessä, mutta olihan siinä. Milo sai nyt kahdeksi kuukaudeksi astmalääkityksen, jonka jälkeen menemme kontrolliin ja saamme kuulla jääkö astmalääkitys pysyväksi lääkitykseksi vai vain infektion aikaiseksi. Lääkkeeksi Milo sai Flixotide kortisonivalmisteen, joka hengitellään samalla lailla babyhalerin avulla, kuten meille jo tuttu Ventoline, joka jatkuu tarvittavana lääkkeenä.

Näin siis kävi, mutta hyvähän se on, että Milo pääsi tutkimukseen ja sai apua. Nyt voi turvallisimmin mielin suunnata näin syksyn saapuessa kerhoihin ja avoimiin päiväkoteihin, jossa nuhaneniä aina riittää 🙂

Joukosta löytyy varmasti muitakin astmalääkityksen käyttäjiä, joten oletteko kilttejä ja avaatte vähän teidänkin omia ja lastenne tarinoita. Onko lääkkeet tuoneet hyvin apua vai onko lääkkeistä huolimatta jouduttu paljon osastohoitoon esimerkiksi infektioiden aikana?

Mukavaa viikonlopun jatkoa teille ihanille lukijoille <3

Me pyörähdimme Lohjan Laurinpäivillä reilu viikko sitten kera molempien mummien sekä fafan. Amalia kuljeskeli vuoroin kummankin mummin kanssa ja molemmat mummit ostelivat hänelle kaikenlaista. Amalia oli jo aivan ihmeissään, että saako hän vieläkin jotain, kun niin paljon mummit häntä hemmottelivat. Äiti satsasi sitten pikkuveljen juttuihin ja mukaan lähti pussillinen hyviä vauvanvaatteita.

Palapeli

Palapeli

Dvd

Dvd

Hello Kitty sairaala

Hello Kitty sairaala

Koiria ja poneja

Koiria ja poneja

Koruja

Koruja

Amalia käväisi mummin kanssa kirjakaupassa ja mukaan tarttui tytön fanittamat Frozen "koulutarvikkeet"

Amalia käväisi mummin kanssa kirjakaupassa ja mukaan tarttui tytön fanittamat Frozen “koulutarvikkeet”

Laurinpäivillä laurinkatu on aina täynnä kirppuritorimyyjiä ja tunnelma on jotenkin ihana. Päiväkin sattui olemaan todella lämmin ja kaunis.

Takki

Takki

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paita

Paita

Paita

Paita

Ihana laivuri body

Ihana laivuri body

Shortsiasu

Shortsiasu

Shortsiasu- ja hattu

Shortsiasu- ja hattu

T-paita

T-paita

T-paita

T-paita

Pöksyt

Pöksyt

Yökkäreitä

Yökkäreitä

Kaupan päälle sukkia

Kaupan päälle sukkia

Rahat tuhlattuani löysin aivan ihanan käyttämättömän käsintehdyn käsilaukun ja se oli saatava. Anoppi sen sitten minulle osti, kun kauniisti pyysin ja äitini oli kauhuissaan kuinka kehtasin pyytää Johnnyn äitiä laukun maksajaksi. Me olemme kuitenkin Johnnyn äidin kanssa todella läheisiä eikä hän ollut tästä moksiskaan toisin kuin appiukko 😉

Vitosella koko setti

Vitosella koko setti

Äidille supersöpö laukku

Äidille supersöpö laukku

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tykkäättekö tälläisistä postauksista, johon olen kuvannut ostoksia? Ja löytyykö teistä lukijoista monta kirppisfania?

Meidän Milo ei niin vaan näitä flunssia selätä ja niinpä jouduimme tiistaina Jorvin lastenosastolle. Kyseessä oli tällä kertaa ahtauttava keuhkoputkentulehdus, joka veti pikkuisen aika piippuun. Onneksi selvisimme vain kahdella sairaala yöllä ja nyt olemme pienen murun kanssa kotona. Aikamoista tuo Milon hengitys vielä on, mutta tuhdeilla ventoline annoksilla pitäisi pärjätä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Kotona pääsi taas kunnolla ryömimään!

Sairaalassa Milo ehti saada kolmena peräkkäisenä päivänä kortisonia tablettina (tabletit siis murskattiin ja liuotettiin glukoosiin, ja liuos annettiin ruiskulla suuhun), jolla ventolinen lisäksi hoidetaan tätä tautia. Lisäksi Milo sai hengitellä adrenaliinia ja ensimmäisenä yönä annettiin vähän lisähappeakin, kun happisaturaatiot kävivät unen aikana liian matalalla.

Silmistä näkee, että kipeähän pieni vielä on :(

Silmistä näkee, että kipeähän pieni vielä on 🙁

Iho- ja allergiasairaalaan on lähete mennyt ja sinne Milo saa jossain vaiheessa kutsun. Saa nähdä josko he jo lähtisivät astmaa tutkimaan vai katsellaanko vielä. Tutkimus tehdään nukutuksessa ja he arvioivat tarpeen sitten, kun sinne menemme.

Hymyillä se silti jaksaa <3

Hymyillä se silti jaksaa <3

Milolla menee myös antibiootti korvatulehdukseen sekä silmätipat silmätulehdukseen. Silmätulehdus alkoi jo perjantaina ja silmät ovat nyt kunnossa ja tämä onkin viimeinen päivä, kun silmätippoja laitellaan, sillä silmät ovat olleet nyt kaksi päivää oireettomat.

Aika paljon pienellä on ollut taas vaivoja, mutta lomailla saimme mukavasti rauhassa ilman pahoja pöpöjä. Nyt hirvittää kyllä jo hieman tuleva syksy ja talvi Milon sairasteluherkkyyden vuoksi. Olihan Amaliakin aikoinaan kova sairastelemaan, mutta ei hänellä tälläisiä hengitysvaikeuksia ollut, etenkään näissä svääreissä kuin pikkuveikalla!

On se ihana, kun pikkuveli on taas kotona <3

On se ihana, kun pikkuveli on taas kotona <3