Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
tammikuu 2019 - Sydän vähän kallellaan
 

Mä oon tosi laiska esittelemään mitään vaatteita, mutta nyt on pakko näyttää miten soma vauvan talvihaalari Nupulla on. Anoppi osti tämän Nupulle joululahjaksi, tosin saatiin se käyttöön jo ennen joulua. Mummi oli bongannut pari kivaa haalaria kauppareissulla ja lähetti sitten kuvaa mulle kahdesta haalarista, joista valkkasin tämän ihanan vaaleanpunaisen.

vauvan talvihaalari

Talvihaalari on ostettu Lohjan Prismasta ja se on Ciraf-merkkinen. Hinta oli ollut reilu 30 euroa. Haalarin kuosi on tosi suloinen ja monet teistä lukijoista tietääkin, että tykkään kovasti vaaleanpunaisesta, joten eipä yllättänyt varmasti haalarin väri.

Haalari on 68 senttinen ja se oli oikea valinta, kun alkuun pähkäilin hukkuuko Nuppu siihen. Onhan tämä käsistä reilu, mutta eipä se mitään haittaa, saapahan kädet jäädä lämpöisen haalarin sisälle.

Vaaleanpunaiset Reiman töppöset Nuppu sai jouluaattoaamuna. Tonttu oli tuonut ne kuusen alle ja nyt ovat varpuset pysyneet lämpiminä. Äippäpakkauksen töppöset eivät tätä vilukissa neitosta pitäneet lämpimänä.

vauvan talvihaalari

Pipo ja hanskat ovat Lindexistä ja villapuku on äitiyspakkauksesta ja se on ihan huippu!

Mitäs tykkäätte ja minkälaisia haalareita muilta pikkuisilta löytyy?

Täällä on kaikki hyvin ja Milo on kunnossa. Meillä on ollut mukava viikonloppu hieman erilaisen arkiviikon jäljiltä. Kyllä Milo meidät säikäytti, mutta pääasia, että kaikki on nyt hyvin.

vauva neljä kuukautta

Nuppu tulee ensi tiistaina neljä kuukautta ja hän on aivan ihastuttava vauva. Niin rauhallinen ja tyytyväinen. Hän ei juuri itkeskele, paitsi esimerkiksi eilen illalla, kun en laittanut häntä tarpeeksi ajoissa yöunille ja yliväsymys yllätti. Näin ei juurikaan koskaan käy, mutta jotenkin kiva ilta isompien kanssa venähti ja Nuppukin jaksoi siinä hyvin, vaikka väsynyt olikin, mutta sitten kun ei enää jaksanut, niin se oli menoa. Lopulta melkoisen huutokonsertin jälkeen tyttö nukahti tissi suussa mun syliin keinutuoliin ja sain siirrettyä hänet sohvannurkkaan, jossa hän nukkuu aina alkuyön meidän vanhempien kanssa. Mäkin siis aina nukahdan sohvalle ja Milo sitten hakee mut jossain kohdin yötä makuuhuoneeseen sen viekkuun. Johnny tuo sitten Nupun sohvalta, kun se herää syömään, yleensä aika pian sen jälkeen, kun mä olen siitä vierestä lähtenyt.

vauva neljä kuukautta

Nuppu on oppinut neljäkuisena kiljumaan ja tykkää jo hieman leikkiä leluilla. Hän vetää roikkuvia leluja leikkimatolla ja heiluttelee niitä. Lelu pysyy jo hetken kädessä, kun sen antaa tai hän siitä nappaa kiinni. Nuppu muuten tarttuu aivan kaikkeen. Milloin mun paidan kaulukseen, kaulakoruun, hiuksiin ja mihin vaan mistä kiinni saa.

vauva neljä kuukautta

Nuppu potkii kovasti ja aikamoisella voimalla. Eilen vauva makoili hoitotasolla ja potkaisi edessä seisovaa Amaliaa voimalla leukaan. Yleensä lapsia aina naurattaa, jos Nuppu osuu jaloillaan heihin ja kerran Milo huudahti: vauva potki mua muneihin! Tämän olen saattanut jo kertoa, ainakin Instagramin puolella. Käykää muuten seuraamaan myös siellä, sillä sinne päivittyy joka päivä monen monta videota.

Nuppu hymyilee aina, kun hänelle höpöttää tai vain hymyilee ja katsoo häntä. Hän on kova höpöttämään itsekin ja välillä on kuin kissanpentu. Niin ihana pikkuinen suloinen ääni. Saa nähdä tuleeko hänestä yhtä kova höpöttäjä, kuin isosiskonsa.

vauva neljä kuukautta

Nuppu vierastaa tosi paljon eikä Johnnyn äidin tarvitse kuin puhua, niin vauveli itkee kurkkusuorana. Se on jännä miten meidän lapset vierastavat vauvoina läheisiäkin, kuten mun siskoa, mun äitiä ja Johnnyn äitiä. Toisaalta fafaa Nuppu ei vierasta, vaikka ehkä syytä olisi 😉 Kun vierastus iskee, niin mullakin menee hetki saada hänet rauhoitettua. Onneksi tämä menee ohi ja on kuitenkin vauvan elämässä normaali ja tärkeäkin asia.

Nuppu tykkää hirmuisesti Amaliasta ja Milosta ja sama toisinpäin. Joka aamu on ihana huomata, miten isommat sisarukset halaavat, pussaavat ja toivottavat hyvät huomenet pikkusiskolle. Joka aamu niin kiitollisen ja onnellisen näköisinä heidän omasta pikkusiskostaan. Amaliahan toivoisi vielä yhden vauvan meille lisää, mutta muutamasti hän on kyllä todennut toivovansa itse olevansa vauva tai että saisi olla yksin vain äidin ja isin kanssa.

vauva neljä kuukautta

Nuppu rakastaa kylpeä. Hän ei ole ikinä itkenyt kylvyssä, vaan nauttii pesusta. Muutamasti olen käynyt hänen kanssa suihkussa ja myös se on ollut vauvan mielestä kivaa.

Nuppu tykkää olla massullaan, mutta ei osaa vielä kääntyä mahalleen. Selälleen hän kääntyy useinkin, mutta massulleen ei edes yritä. Kurkkasinkin Amalian ja Milon vauvakirjoista, milloin he ovat kääntyneet massulleen ja Amalia on ollut viisikuinen, kun taas Milo kaksi ja puoli kuukautta. Meillä taitaa tytöt olla hieman laiskemman puoleisia eikä muuten haittaa yhtään. Ehkä yksi hurjapää riittää!

Massulla ollessaan Nuppu on muutamasti potkaissut toisella jalalla itseään eteenpäin ja saa nähdä koska hän lähtee ryömimään. Jotenkin pidän sitä kaukaisena ajatuksena, mutta eihän sitä tiedä kuinka nopeasti se käy. Kotia ei olla laitettu vielä lainkaan liikkuvalle vauvalle sopivaksi, mutta ehtiihän sitä sitten.

Nuppu nukkuu päiväunet ulkona vaunuissa ja kolmet unet ovat vakiintuneet. Häntä pitää käydä joka kerta vähän heijaamassa kesken unien ja unien kesto on puolesta tunnista pariinkin tuntiin. Yöunet Nuppu nukkuu mun vieressä ja syö öisin muutamia kertoja, joskus tosin enemmän, mutta nukahtaa aina heti syönnin jälkeen. Hän nukkuu siis loistavasti!

vauva neljä kuukautta

Nuppu on aika sylikissa, kuten jokainen meidän lapsista on vauvana ollut. Musta on ihana pitää vauvaa paljon lähellä ja sylissä ja täytyy myöntää, että raahaan Nuppua sitterissä suihkuunkin mukaan, jopa joskus Johnnyn ollessa kotona. Johnny pitää Nuppua myös sylissä ja tykkää siitä ja isommat lapset myös. Nuppu näyttää jo aika valtavalta Amalian ja Milon sylissä.

vauva neljä kuukautta
Rukoilija 😉

vauva neljä kuukautta

Isommat sisarukset pystyvät kivasti viihdyttämään vauvaa ja me kaikki yritetään tosi usein naurattaa Nuppua. Nuppu tirskahtelee, mutta edelleen sitä kunnon kikatusta täällä odotetaan. Välillä ollaan tosi hölmön näköisiä, kun yritetään saada vauveli nauramaan. Eniten häntä naurattaa nopeat käsien liikkeet, hyppiminen ja se, kun painan pääni hänen kaulaan.

Nuppu näyttää kasvaneen hyvin ja pientä kermua on syntynyt. Vauveli on hullun söpön näköinen nakuna, kun häntä pitää seisomassa ja hän seisoo tomerana kuin mikäkin Michelin-ukko ja naamalla tietysti niin leveä hymy kuin mahdollista <3

vauva neljä kuukautta

Sellainen pieni neljäkuinen täällä! Minkälaisia nelikuukautisia teiltä löytyy? <3

No johan oli eilen päivä. Instagramissa kerroinkin sunnuntaina Milon olevan oksennustaudissa. Poika aloitti oksentamisen kuudelta aamulla oksentaen tietty minnekäs muualle kuin sänkyyn. Siitä sitten noustiin ylös ja poika oksenteli kymmenisen kertaa reilu kolmen tunnin aikana. Sen jälkeen vointi oli ihan ok, vatsakipua välillä, mutta muuten Milo jaksoi mukavasti.

Maanantaina pojan vointi oli jo hyvä, vaikka tietysti kotipäivä oli tiedossa edellisen päivän oksentelun vuoksi. Pidin myös Amalian kotona. No maanantai sujui kivasti, lapset leikkivät ja käväisimme jopa kotipihalla hieman leikkimässä.

Tiistaina Milo heräsi vähän ennen kahdeksaa ja hetken päästä alkoi valittaa vatsakipua ja halusi mennä suihkuun lämpimän veden alle. Suihkusta tultuaan käärin hänet pyyhkeeseen ja ei aikaakaan, kun oksennus lensi. Ei siinä mitään, mutta oksennuksen mukana tuli verta ja pari mustaa veristä hyytymää. Tämähän tietysti säikäytti ja soitin saman tien kuntamme terveyskeskukseen. Hoitaja käski lähteä päivystykseen ja niin herätin Nupun ja pakkasin kaikki lapset autoon. Amalia sai olla eskarista pois ja lähti mukaan. Soitin ennen lähtöä lomalla olevalle siskolleni, josko hän lähtisi apukädeksi sairaalaan ja hänhän tietysti lähti.

verioksennus

Päivystykseen päästyämme Milo oli tosi outo ja voipunut ja oltiin tosi huolissaan mun siskon kanssa. Poika pääsi heti petipaikalle ja tutkimuksia alettiin tehdä. Lääkäri konsultoi lasten kirurgia, joka antoi ohjeet lähettää Milo Jorvin sairaalan lasten päivystykseen. Ennen lähtöä lastenlääkäri kävi laittamassa Milolle tipan käteen ja labrahoitaja kävi nappaamassa verikokeet samalla kertaa, jotta ei tarvinnut kahdesti pistää pientä potilasta. Noh tämän jälkeen lisäkokeita tulikin liuta Jorvin päästä ja niin labra kävi vielä Lohjalla ottamassa uusia näytteitä Milosta. Milo oli hurjan reipas, vaikka häntä sattui massuun kovin ja pistäminen ja etenkin tipan laitto oli ikävää. Pojan alahuuli oli oikein väpättänyt, kun häntä alettiin toistamiseen pistää, minähän en tätä nähnyt, kun hän istui sylissäni.

verioksennus
Niin reppana..

Ambulanssi kyyti vei meidät Jorviin ja Milo matkusti mun päällä sairaalasängyllä nalle kainalossa, jonka ampparikuskit hänelle antoivat. Nuppu matkusti sitten saattajan eli mun paikalla turvakaukalossa. Milo oli tosi voipunut ambulanssissa eikä pyytänyt kuskeja laittamaan pillejä päälle, vaikka hoitaja oli hänelle kertonut, että he välillä laittavat jos pyytää. Mulla tuli pieni itku siinä vaiheessa, kun oltiin lähdössä Lohjan sairaalasta ja Milo oli paareilla ja ampparikuski työnsi hänet sairaalan ovista ulos. Hän näytti niin pieneltä ja hauraalta. Huoli oli suuri ja siinä sitten tihrustettiin molemmat mun siskon kanssa. En kuitenkaan näyttänyt huoltani Milolle, vaan esitin reipasta hänelle.

Jorviin saavuttua mieskuski kärräsi mut ja Milon paareilla lasten päivystykseen suoraan petipaikalle ja naiskuski kantoi tavaramme ja Nuppu-vauvan. Siinä sitten Miloa tutkittiin taas ja jäimme odottelemaan pääsyä vatsan ultraan. Se venyi myöhäiseksi, sillä hätää ei ollut ja jouduimme joka tapauksessa  olla seurannassa pidemmän aikaa.

verioksennus
Tässä vointi alkaa olla parempi, kun jaksaa hieman puhelimella pelailla

Lopulta ultra tehtiin joskus viiden pintaan illalla ja tässä vaiheessa Milo ei ollut enää yhteistyökykyinen ja pistä hanttiin kaikilla voimillaan ja huusi kuin syötävä. Pikkusisko möllötti vieressä kaukalossa leluja katsellen eikä ollut moksiskaan. Ultraa tekevä lääkäri toi jopa oman puhelimensa Milon katsottavaksi ja laittoi YouTubessa Kaapon viihdykkeeksi, mutta totesin ettei poikaa saa millään rauhoitettua ja ultra on vaan tehtävä väkisin mun ja hoitajan pitäessä kiinni. Ultra oli onneksi ok ja kuten lääkäri jo alkuun epäili, verenvuoto tuli rajun oksentelun vuoksi.

Oman lapsen näkeminen kipeänä on kammottavaa ja huoli iso. Onneksi selvisimme säikähdyksellä ja kaikki on nyt hyvin.

Tänään Milo on voinut oikein hyvin ja ollaan oltu ihan rauhaksiin tässä kotona tai no alkaahan tuo hieman villiintyä. Eilen illalla, kun laitoin Miloa yöunille tiesin pojan alkavan olla oma itsensä, kun ennen nukahtamista hän sanoi mulle hymyillen: hyvää yötä kakkapökäle äiti 😉

Nämä tonttukuvat Nupusta meinasivat jäädä kokonaan jakamatta, mutta voihan pikkuruista tonttutyttöä fiilistellä vielä näin tammikuussakin. Kuvailin pientä murusta jouluaaton aamukylvyn jälkeen muun väen ollessa joulusaunassa.

jouluvauva

Ihanuus hän on, eikö vain <3

Nupussa on paljon mun suvun näköä, mulla tulee tosi usein hänestä mieleen siskontyttö Iida, mutta esimerkiksi näissä kuvissa hänessä on jotenkin paljon mun serkun Annan ja mun äidin lapsuuskuvien näköä. Joskus taas näen hänessä paljon mua vauvana ja joskus taas tosi paljon isäänsä ja tietty paljon Amaliaa ja Miloa myös.

jouluvauva

Tällä viikolla alkoi arki lapsillakin. Ihme ja kumma molemmat heräsivät ihan itsekseen kahtena ensimmäisenä aamuna, vaikka lomalla ollaan nukuttu tosi pitkään. Tänään tosin Amaliaa olisi kovasti nukuttanut ja hän huokaisi sohvalla: oispa vapaa! Aamuhommat ovat sujuneet sukkelasti ja Amalia on mennyt innokkaana eskariin. Milo ei olisi välittänyt loman jälkeen mennä kerhoon ollenkaan, mutta usean suukon ja halin jälkeen juoksi muiden lasten luo. Näitä suukkoja ja haleja saimme Nupun kanssa molemmat!

Milon kerho kestää kolme tuntia ja tämä aika menee tosi nopsaa Nupun kanssa tässä kotosalla. Nuppu nukkui Milon ensimmäisen kerhopäivän aikana pienet unet ja mä tein blogihommia syöden siinä samalla ja lopuksi ryystin kahvin. Nuppu ei tosiaan kauaa nukkunut ja siinä sitten vauvelin herättyä hengailimme hetken ja tein hieman kotihommia Nuppusen leikkiessä sitterissä roikkuvilla leluilla. Popitettiin pari  Kaijan biisiä ja niinpä se aika hurahti ja oli aika lähteä hakemaan isoveikka kerhosta.  Päätin hakea lapset kävellen, jotta Nuppu saisi kunnon unet liikkuvissa vaunuissa. Jostain syystä tyttö on nukkunut hieman huonosti päikkäreitä, saa nähdä alkaako hänestäkin kuoriutua samanlainen puolen tunnin/vartin nukkuja kuin isot sisarukset pikkuisina.

jouluvauva

Haimme Amalian myös eilen eskarista kävellen ja tämä on tehnyt mulle tosi hyvää. Mä kun en mitään harrasta, en jumppaile kotona enkä muualla enkä ole toviin vaunuillutkaan ja olenkin suoraan sanottuna liikunnan suhteen äärimmäisen saamaton. Kävely ja ulkoilma on tehnyt hyvää ja siinä samalla saa lasten kanssa juteltua ihanasti kaikessa rauhassa kävelyn lomassa.

Johnnylla oli eilen työpäivän jälkeen työhommia vielä Porissa illalla ja tänään samaten, joten hän oli viime yön kotoa pois. Mä ehdotin lapsille pientä spesiaalia herkkuhetkeä ja haettiin siinä sitten samalla reissulla kaupasta herkkuja, kun kävelimme eskarista kotiin. Amalia ja Milo oli tästä tietysti aivan innoissaan!

Kotona lapset rentoutuivat jonkun aikaa ihan rauhassa katsellen lastenohjelmia ja mä laitoin ruuaksi kalapuikkoja, perunoita ja kermaviilikastiketta. Syötiin hippasen normaalia aikaisemmin, jonka jälkeen Amalia sai sekoitella dipit ja Milo laittaa namit kuppeihin. Mä laitoin leffan pyörimään ja leffavalinta oli Onneli Anneli ja salaperäinen muukalainen.

Illalla mun sisko ja Iida piipahtivat meillä ja Nuppu vierasti ihan hulluna mun siskoa. Hän alkoi itkeä jopa sitä, kun Miia täti jutteli hänelle vähän matkan päästä ja vauveli oli mun sylissä. Voi sitä, kun se alahuuli menee aivan mutrulle ja sitten tulee perään aivan kamala itku. Miia on tosi tumma, ehkä tästä syystä Nuppu vierastaa vielä enemmän. Nuppuhan vierastaa myös mun äitiä ja Johnnyn äitiä.

Aina kun Johnny on yötä pois, niin Amalia pääsee mun, Milon ja Nupun kanssa nukkumaan ja se on Amaliasta ihanaa. Nuppu nukkui omassa pinnasängyssä, kun muuten meillä olisi ollut liian ahdasta. Muutoin hän nukkuu mun vieressä meidän vanhempien sängyssä. Toki pinnasängyssäkin hän on vieressä, kun laitaa ei ole, mutta ei kuitenkaan niin lähellä kuin meidän sängyssä nukkuessa.

Nuppu nukahti ensimmäisenä mun syliin ja Milo ja Amalia siinä sitten vasta jälkeen. Jäin itse vielä valvomaan ja otin vauvelin sohvalle nukkumaan alkuyöksi. Myöhemmin nukahdin Nupun viereen ja siirryttiin makkariin yhden aikaan hänen herätessä syömään. Nuppu syö öisin vain pari kertaa, joka on ihan huikeaa. En käsitä miten me saatiin tälläinen helppo vauva, ihan uskomatonta. Milo kun heräsi öisin välillä lähes parikymmentä kertaa ja Amalia taas saattoi valvoskella yöllä/aamuyöllä kolmekin tuntia putkeen, niin onhan tämä vähän toista Nupun kanssa. Mua ei ole väsyttänyt vielä kertaakaan ja jaksan hyvin viettää Johnnyn kanssa aikaa iltaisin, kun tietää ettei yö mene valvomiseksi.

jouluvauva

Meillä oli Milon kanssa yksi ilta ihana yhteinen ulkoiluhetki. Mentiin kotikadulle laskemaan liukureilla ja pulkalla ja viiletettiin pulkalla yhdessä aika kovaa, vaikka vähän pikkukivet pilkistikin lumen alta. Siistittiin myös Nuuskun hauta ja Milo kaivoi lunta haudan päältä kaivurilla. Lopuksi päätettiin yhdessä sytyttää kynttilä palamaan Nuuskun haudalla olevaan lyhtyyn.

Tykättiin molemmat tästä yhteisestä ajasta ja Milo olisi halunnut mennä iltapalan ja suihkun jälkeen takaisin ulos äidin kanssa. Itkuhan siinä sitten pääsi, kun totesin kellon olevan liian paljon ja nukkumaanmenon olevan käsillä.

Mulle on tosi tärkeitä ne hetket lasten kanssa, kun oikeasti keskityn sataprosenttisesti heihin. Viime viikonloppuna vein molemmat uimahalliin ja Johnny lenkkeili sillä aikaa Nupun kanssa ja tavattiin sitten uimahallin kahvilassa. Nuppu tosin ei herännyt edes kahvilassa, vaan veteli hirsiä ja lopulta syötin hänet vasta kotosalla.

Lapset nauttivat kovasti yhteisestä uimareissusta äidin kanssa ja todettiinkin yhdessä viime kerrasta olleen pitkä aika. Se oli joskus ennen kesää kai. Milokin on kasvanut pituutta niin paljon, että hän yltää lastenaltaassa pohjaan syvimmässä kohtaa ja tämäkös meitä kaikkia nauratti.

jouluvauva

Tänään ollaan ehditty Milon kanssa kahdestaan pelailla pleikkaria, pelataan sellasta peliä missä saadaan pelata yhtä aikaa, ihan parasta! Nupun herättyä matkustettiin kaikki yhdessä Milon toiveesta Kreikkaan, eli sohvalle ratti ja julmetusti vauvoja ja eiku menoks! Mulla oli vain Nuppu-vauva ja Milolla loput. Milo oli iskä, mutta hienosti iskäkin imetti vauvansa. Lopulta leikki meni peppu, pimppi-jutuksi ja alettiin katselemaan sitten kirjoja ja tämän jälkeen poitsu teki hienosti muutaman palapelin. Milohan ei juurikaan ole palapelejä harrastanut, mutta nyt on kiinnostusta alkanut tulla.

Aika paljon ehdittiin touhuilemaan aamupäivällä ja päivällä anoppi haki ensin Milon ja he menivät sitten hakemaan Amalian eskarista ja lapset pääsivät mummin ja fafan luo leikkimään. Mun oli tarkoitus tehdä blogihommia, mutta vähälle tämä jäi, kun Nuppu nukkui vaunuissa vain puolisen tuntia ja sitten mun sylissä tovin.

jouluvauva

Ihanasti oli tullut yön aikana lunta. Niin kauniilta ulkona näyttää <3

Kivaa iltaa murut <3

kirjoitus vauvalle

Synnyit meidän perheeseen kolmantena lapsena syyskuussa 2018. Olet nyt kolmen kuukauden ikäinen tätä kirjoitusta kirjoittaessani. Nimesi on Nuppu Elvi Alisa ja olet aivan nimesi näköinen. Suloinen ja kaunis Nuppu. Mummomainen kuin Elvi ja kutsuimmekin sinua vastasyntyneenä mummoksi, kun näytit aivan pikkuruiselta mummolta ja isosiskosi suuttui meille vanhemmille joka kerta, kun nimitimme sinua tällä nimellä.

Olet aivan ihana tyttö ja olen äitinäsi aivan häkeltyneen onnellinen sinusta joka hetki. Olen tietysti loppuelämäni, kuten jokaisesta meidän lapsestamme, mutta jotenkin sinun kohdallasi tämä on erilaista, kun tiedän etten taida enää vauvaa sinun jälkeesi saada.

Pidän sinua sylissä paljon, niin paljon ettei edes neljä tuntia HopLopissa tuntunut missään. Hyvä kun yöksi raaskin sinut laskea sylistäni. Olen tuntenut ikävää sinua kohtaan, jos olet ollut hetken sylistäni poissa ja ajatellut miltä ihana pehmeä vauvan ihosi tuntuu, kun saan sinut taas syliini.

Hymyilet minulle aina, kun katson sinua ja höpötät minulle paljon. Meillä on ihana yhteys toisiimme jo nyt, vaikka olet vasta hetki sitten elämäsi täällä aloittanut. Olen kertonut sinulle tuhannesti kuinka paljon sinua rakastan ja pussannut ja halinut sinut lähes ruttuun.

kirjoitus vauvalle

Rakastan hoivata sinua ja hihkuin innosta, kun opit tarttumaan leikkimatolla leluihin. Rakastan katsella nukkuvia kasvojasi ja öisinkin haluan pitää sinut vierelläni.

Imettäessäni sinua olet alkanut tarttumaan sormeeni ja pidät siitä niin tiukasti kiinni. Joskus syödessäsi tissi putoaa suustasi, kun hymyilet minulle niin kovin, että suusi on aivan ammollaan. Tämä on maailman suloisinta.

Olet uskomattoman tyytyväinen vauva. Kanssasi on helppo olla missä vain ja sinut on helppo rauhoittaa, jos paha mieli joskus iskee.

Olen sinusta aivan äärettömän kiitollinen ja lupaan antaa sinulle aina rakkautta, hellyyttä, iloa ja naurua ja pidän sinusta ikuisesti huolta.

Olet minun vauvani ja rakastan sinua <3

kirjoitus vauvalle