Tällä kertaa luvassa herkullinen ruokaohje! Me teimme tätä herkkua päivälliseksi lauantaina ja on se vaan aina niin hyvää. Amalia oli äidin kanssa kokkaamassa ja saimme tehdä ruokaa ihan rauhassa, sillä pikkuveli nukkui päiväunia ja isikin otti lepoa Nuuskun kanssa sohvalla. Meillä oli tyttöjen kesken tosi hauskaa ja höpöteltiin kaikenlaista ruuanlaiton lomassa.

´

Ruokaohje:

tortillalettuja
maustamatonta kanaa
1 pss Santa Maria Tex Mex Crispy Chicken Bites Spice Mix -mausteseosta
1 rkl öljyä
juustoraastetta
ranskankermaa
tacokastiketta
creme bonjour valkosipuli & yrtit
guacamolea

Lisäksi Amalia valmisti salaatin, johon tuli tomaattia, kurkkua, paprikaa, punasipulia sekä erilaisia salaatinlehtiä. Salaatin kanssa tarjolla oli myös fetajuustoa.

Maustamattomat kanat laitetaan kulhoon, johon lisätään ruokalusikallinen öljyä sekä crispy chicken -mausteseos. Nämä sekoitetaan sitten keskenään ja laitetaan uunipellille leivinpaperin päälle. Kanapalat kypsyvät uunissa nopeasti ja täytyykin varoa, ettei ne pala koviksi korpuiksi. Kypsymisen jälkeen kanapalat laitetaan tortillalettujen väliin ja lettujen päälle vielä juustoraastetta ja sitten pieneksi hetkeksi uuniin.

Kanatortillat tarjoillaan herkullisten soossien sekä raikkaan salaatin kanssa!

Onko muille tuttu tämä crispy chicken mausteseos? Laittakaa jakoon myös teidän tortillaohjeita?

Herkullisia ruokahetkiä ja mukavaa viikkoa! <3

Johnny on ollut muutamia viikonloppuja pois kotoa ja odotin viime viikonloppua ihan hirmuisesti, sillä isi oli meidän kanssa kotona. Ja ihanaahan meillä oli ja lauantaipäivä oli kokonaisuudessaan aivan täydellinen. Amalialla ei ollut koko päivänä leikkikavereita ja tyttö oli meidän kanssa koko päivän. Lapset leikkivät keskenään kivoja leikkejä ja aamu alkoi koko perheen uintireissulla. Johnnylla oli uikkarit yllätys yllätys taas kerran kateissa, joten kaupan kautta oli ajeltava hakemaan miehelle uimapökät. Johnny on uskomaton noiden uimahousujen kanssa, milloin ottaa väärän ukon uikkarit uimahallista, milloin taas jättää omansa halliin. Kerran mies on ollut uimahousut nurinpäin uimassa eikä edes meinannut niitä käydä kääntämässä ennen kuin emäntä ärähti.

Uimahallissa oli kivaa ja lapset nauttivat uimisesta. Amalia ui sukeltamalla pitkän matkan ja oli ihan fiiliksissä. Milo sukelteli hienosti ja vesileikit olivat pojan mieleen. Milo tuppaa vaihtamaan allasta aika tiuhaan, joten oli kiva, kun isi oli mukana niin Amalian ei tarvinnut hyppiä pikkuveljen mukana.

Uinnin jälkeen tilasimme ranskalaisia, tosin Milo söi ensin pilttiä ja äiti tyytyi ruisleipään. Lapset saivat myös hieman herkkuja, molemmat valitsivat samanlaiset jädet ja Amalia vielä lisäksi vaaleanpunaisen donitsin. Itse olen pystynyt olla herkutta reilu viikon ja täytyy sanoa, että helppoa on ollut. Olen korvannut iltaherkuttelun syömällä iltapalaa, jonka ennen aina skippasin ja korvasin sitten sipseillä ja suklaalla.

Kotona Milo kävi heti päiväunille ja Amalia halusi vaahtokylpyyn. Tyttö kylpi aika kauan, jonka jälkeen aloimme valmistaa yhdessä päivälliseksi kanatortilloita. Tällä välin isi otti kahden tunnin päivälevon ja on muuten ihana nukkua uinnin jälkeen lämpimän viltin alla.

Päivällisen jälkeen lähdimme kauppaan ostamaan Amalian ystävälle syntymäpäivälahjaa ja Milo jaksoi kävellä koko matkan kaupalle asti. Aurinko paistoi ihanasti, mutta jo takaisin tullessa alkoi hämärtyä. Reissu kesti aika kauan, mutta mihinkäs meillä kiire oli. Kotimatkalla soitin pikkuveljelleni josko saisimme piipahtaa heillä kylässä ja saimmehan me. Haimme kotoa auton ja hurautimme veljelleni ja hänen tyttöystävälleen. Lapset ihailivat veljeni tyttöystävän käärmettä ja minä olin saada slaagin, kun käärmettä oltiin kuljettamassa olohuoneeseen. Kiljuin kovaa, läikytin kahvit sohvalle ja hyppäsin melkein veljeni syliin. Onneksi käärme vietiin pois, mutta minä kiljaisin vielä uudestaan, kun astuin koiran lelun päälle ja jotenkin kuvittelin sen olevan käärme. Mä pelkään siis todella paljon käärmeitä, ne on ihan kamalia. Milo oli silittänyt reippaasti käärmettä ja Amaliakin tykkää matelijoista.

Kotona katselimme vielä Putouksen ja samalla lasten hurjaa moporundia, jonka jälkeen laitoimme lapsukaiset nukkumaan. Rakastan näitä hetkiä, kun me vanhemmat saamme nauttia onnelliset hymyt naamalla lapsistamme ja heidän hassutuksista. Näinä hetkinä tiedän meidän molempien ajattelevan kuinka ihana perhe meillä onkaan.

Loppuilta jatkui Johnnyn kanssa hyvän uuden sarjan parissa, jota katselimme kaksi kokonaista jaksoa ja vielä kolmannesta hurjat viisi minuuttia, kunnes emäntä sammui.

äiti ja isi

Ihan täydellinen lauantaipäivä <3

Suloinen harvahammas!

Milokin esittelee hampaitaan!

Aikaisin nämä Amalian hampaat ovat alkaneet tippua, mutta näinhän se saattaa mennä, kun ensimmäinen hampu tytölle puhkesi hyvin varhain. Muistan aina sen, kun pieni vauva kalusi tissiäni maitoa syödessä, kun ientä kutitti ja jo 2,5 kuisena tunsin sormellani ensimmäisen hampaan olevan tulossa. Amalia ehti juuri täyttää kolme kuukautta, kun hammas puhkesi ja vauvakirjaan olen kirjoittanut, että tytöllä oli huikeat kuusi hammasta suussa jo puolen vuoden ikäisenä!

Etuhammas oli nyt kolmas irronnut hammas ja kolme taitaa tällä hetkellä suussa heilua. Alas rautahampaat ovat tulleet oikein siististi vierekkäin ja saas nähdä minkälainen söpöliini tytöstä tulee, kun iso rautahammas kasvaa kokonaan eteen. Amalia ei tykkää heilutella hampaita, vaan alahampaatkin irtosi, kun rautahampaat työnsivät ne tieltä pois, joten toisaalta oli onni, kun jumpassa sattui pieni haaveri, jossa tytön hampaat kolahtivat äidin päähän niin kovin, että heiluva etuhammas irtosi. Säikähdettiin kyllä Amalian kanssa kovasti kovaa pamausta ja inhottavaa rousketta, kun hammas irtosi. Onni kuitenkin onnettomuudessa ja jumpat jatkuivat hyvin mielin!

Minkä ikäisinä teidän lukijoiden lapsilta on alkaneet hampaat lähteä?
Rentouttavaa viikonloppua kaikille <3

Mä syön suklaata liikaa, siis oikeasti todella paljon! Uusin himoni on toffifee ja kaksi rasiaa menee ihan tuosta vain. Miloa imettäessä olin todella tiukalla imetysdieetillä pojan allergioiden vuoksi ja allergioiden helpottaessa lihoin hetkessä 10 kiloa, sillä aloin syömään suklaalevyn päivässä ja lisäksi tietysti kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Pizzoja on mennyt vuoden aikana niin monta, että heikompaa hirvittää. Kolesteroliarvojani en edes kehtaa kertoa, mutta sanotaanko niin ettei hyvältä näytä, ja nyt viimein on alettava jotain asian eteen tekemään. Näin hoitoalan ammattilaisena tiedän sen, että jos jatkan näillä elämäntavoilla en todellakaan tule elämään enää vanhana mummona. Olen antanut itseni vain syödä ja syödä ja liikunta on ollut telakalla jo vuosia lukuunottamatta viime vuoden muutamia jalkapalloharjoituksia. Toivon todella, että me mimmit saamme pelaajia jalkapalloon ja pelaaminen voisi jatkua rutiinisti kerran viikossa.

Syöminen on kuitenkin se kaikista heikoin lenkki ja maanantaina aloitin puhdistuskuurin, joka kestää 20 päivää. Kuurin aikana syön toki normaalisti kotiruokaa, mutta yritän vältellä pizzoja ja sitä kirottua suklaata. Painoa haluan tiputtaa, mutta en ole peilikuvaani lainkaan tyytymätön eikä elämäntaparemontti ole laihdutusta varten, vaan terveydellisistä syistä johtuen.

Vaikka peilikuva voi olla ihan okei, niin sisällä asiat voivat olla todella huonosti!

Alan myös tietoisesti syömään välipaloja enemmän ja pidän kiinni ainakin viiden aterian ruokarytmistä. Vedenjuontia lisään ja kuurin aikana on nyt juotava ainakin 1,5 litraa vettä päivässä. Syömisestä huolehtiminen vaikuttaa niin moneen asiaan ja esimerkiksi lasten kanssa hermoilu vähenee huomattavasti, kun ei päästä verensokeriaan liian matalaksi. Pyrinkin nyt siihen, että lasten kanssa hankalien tilanteiden kestämiseksi huolehdin siitä, että esimerkiksi ennen pukemistilanteita haukkaan pienen hedelmän, josta saan energiaa ja näin pinnani ei pala pikkumiehen raivotessa pukeutumisen kanssa.

Olen opetellut paljon mielenhallintaa ja olen onnistunut monissa hankalissa tilanteissa välttämään hermostumisen pienten juttujen avulla. Olen tyytyväinen itseeni, sillä olen todella kärsinyt paljon tämän kipakan käytökseni vuoksi. Enkä toki kärsi siitä ainoastaan itse, vaan kamalinta on juuri se, että myös perheeni joutuu kestää sitä ja tämähän on omalletunnolle ollut se suurin taakka. Minä haluan olla hyvä äiti sekä puoliso ja tämä on tärkeintä minulle. En ruoski itseäni jos hermostun välillä, ja olen erittäin onnellinen, että olen saanut nyt eväät siihen, että voin olla parempi ihminen <3 Onko muilla elämäntaparemonttia tiedossa ja millä keinoin Te selviätte hankalista tilanteista lasten kanssa?