Posted at 14:06h
in
Yleinen
by johanna
Torstaina oli todella synkkä ja sateinen päivä. Koko päivän vain satoi ja oma mieliala oli ihan surkea. Tämä päivä oli pitkästä aikaa sellainen paska ja koin, että olen maailman surkein äiti. Suutuin lapsille aivan liian monta kertaa ja tottahan hekin olivat kiukkuisia kun äitikin oli. Olenkin joskus kertonut näistä tunteista ennen kuukautisten alkua, kun hormonit heittelevät pahasti enkä ole yhtään oma itseni. Tällöin kaikki ärsyttää ja tuntuu myös maailmanlopulta, kun joku ihan pienikin asia menee pieleen. Lasten jatkuva riitely ja nahistelu sekä huutaminen ja kiukkuaminen tuntuu sietämättömältä ja itseltä ei löydy pinnaa näihin tilanteisiin yhtään. Se tietää sitä, että äiti huutaa lapsille, lapset saavat pahan mielen sekä lopulta myös äiti. Illalla Amalia totesikin isille, että äiti on ollut tänään kiukkupussi ja ihan oikeassa tyttö oli!
Näinä päivinä mieli tosiaan heittelee paljon, joten päivä ei suinkaan ollut koko ajan huono ja sen kertoo jo nämä kuvatkin, jotka napsin juuri tältä äidin kiukkupäivältä. Johnnykin näki kuvia ja totesi, että päivännehän näyttää oikein kivalta! Toivotaan kuitenkin, että seuraavassa kierrossa mieliala ei heittele näin pahasti, mutta toisaalta tämä kurja olo kesti vain yhden päivän, kun joskus kuukausia sitten kärsin näistä oireista aina viikon verran ennen naistenvaivojen alkua.
Synkkänä sadepäivänä on kiva luoda tunnelmaa kynttilöillä!
Legoleikkejä!
Kaikki pötköttää, mikäs sen rennompaa! Heh huomaatteko, että taustalla on lasten välinen kähäkkä käynnissä!
Mielenhallintaan auttaa super hyvin meditointi, joka on ikäväkseni unohtunut kokonaan. Nämä meditointiharjoitteet olisi tärkeä tehdä joka päivä, mutta jotenkin en ole vain saanut itsestäni irti tehdä niitä. Johnnyn kesälomalla ajattelin taas aloittaa, sillä silloin meditoinnin voi tehdä heti aamusta, ja hyöty on sitten päivän ajaksi. Yritän tehdä tästä loman aikana rutiinin, joka toivon mukaan jatkuu miehen palattua töihin. Tällöin meditointi aika ei enää onnistu heti aamusta, mutta jossain kohdin yritän sen saada suoritettua.
Lupasin edellisessä postauksessa, että tulen kertomaan meidän mahtavasta perjantaipäivästä ja nyt lisää siitä. Johnny lähti aamusta normaalisti töihin, mutta työpäivä ei ollutkaan ihan normaali, sillä miehellä oli työkavereiden kanssa koko päivän ja yön kestävät kesäjuhlat Tampereella. Mies oli Tampereelle siis yötä ja kotiutuu vasta tänään.
Olin päättänyt, että kotipäivää emme lasten kanssa vietä, edellisen ei niin kivan kotipäivän vuoksi, vaan lähdimme heti aamusta siskoni perheen luokse kylään. Vietimme siskoni luona pitkän aikaa ja palasimme kotiin vasta päivällisaikaan. Amalia tosin ei tullut kanssamme kotiin, vaan lähti serkkujensa sekä tädin ja mopomiehen (siskoni mies) kanssa heidän mökille.
Me vietimme sitten Milon kanssa ihanan illan kaksin ja meillä oli huippuhauskaa. Aika pian ruuan päälle lähdimme ulos ja ehdotin Milolle mopoajelua. Poika oli innoissaan ja lähdimme sitten Milon päättämää reittiä taivaltamaan. Milo ajoi välillä hurjaa vauhtia ja otin juoksuaskeleita, jotta pysyin pikkuisen rinnalla. Välillä taas ihastelimme ja keräsimme kukkia, joita yhdessä puhaltelimme taivaalle. Nautin hetkestä pienen poikani kanssa ja olin äärettömän onnellinen. Kotiin päästyämme tarjosin Milolle mehua ja ehdotin pyöräretkeä. Milo oli aivan tohkeissaan äidin pyörän kyydissä ja viiletimme suut hymyssä mummin luokse. Mummilla pieni sai syödä jäätelöä, jonka jälkeen hän kiitti ja totesi, että nyt matka saa taas jatkua. Mummi hyppäsi myös pyörän selkään ja saattoi meidät puoleenväliin kotia.
Sadepäivän ulkoiluvarustuksena mummon vanhat kumpparit!
Nuusku loikoilee!
Muurahaisten ihmettelyä!
Amalialla oli ollut todella hauskaa mökillä ja he olivat hieman jopa pulikoineet vedessä. Tytöillä oli ollut myös kivat barbieleikit ja noin 1,5 kilometrin kävelymatka parkkipaikalta mökille oli sujunut oikein hyvin ilman valitusta. Amalia kun on toisinaan hieman laiska kävelijä!
Kotiin päästyämme siskokin saapui viimein kotiin ja iltapalan ja suihkun jälkeen painuimme suoraa päätä nukkumaan. Lapset nukahtivat nopeasti ja ihailin rakkaita nukkuvia murusia pitkän aikaa sängyssä ennen kuin nousin vielä hetkeksi valvomaan.
Näin ihanaa ja välillä ankeaakin arkea täällä!
Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille, puss <3
