14 elo Hoitolapsia
Me autamme aina toisiamme siskoni kanssa lastenhoidossa jos tarve vaatii. Siskoni on vuorotöissä, joten hänellä on arkisinkin vapaata ja jos joskus minulla sattuu olemaan joku meno, johon lapsia en voi ottaa mukaan, niin siskoni voi vahtia heitä. Harvoinhan näitä menoja on ja usein varaan esimerkiksi ripsihuollon illaksi, jolloin Johnny on tullut töistä kotiin ja on sitten lasten kanssa.
Muitakin hoitajia lapsillemme löytyy esimerkiksi äitini ja Johnnyn äiti, mutta oma äitini ei kyllä ole Miloa vielä hoitanut, mutta Johnnyn äidillä poika on ollut jo useamman kerran. Ehkä Merja mummikin tohtii vilkkaan pojan pian hoitoon ottaa ja tottahan hän olisi jo aiemminkin ottanut jos olisimme pyytäneet. Varmasti muitakin hoitajia lapsille olisi, jos tarve vaatisi esimerkiksi lasten kummit, oma kummitätini tai pikkuveljeni tyttöystävänsä kanssa. Unohtamatta tietenkään ystäväperheitämme.
Nuusku auton ratissa
Pikkumies skeittaa
Eemi ajaa rallia
Kaatumisleikki
Mäki haluun!!
Vauhti päällä!
Harvoin sitä lastenhoitoapua tarvitsee, mutta nyt Milon ollessa jo isompi olemme alkaneet välillä viedä lapsia mummin ja fafan tykö ihan muuten vain ja sitten olemme Johnnyn kanssa käyneet kaksin syömässä ravintolassa, kahvilla tai kaupassa. Anoppi jää alkuvuodesta eläkkeelle ja hän haluaa takuulla lapsia välillä luokseen leikkimään arkisinkin. Lapset laittavat anopin luona aina hyrskyn myrskyn, mutta mummihan ei välitä. Mummi vaan toteaa, että hänellä on aikaa sitten siivota.
Milo ja siskon pyörä
Merja mummin luona Amalia käy yökylässä ja se onkin ainoa paikka mihin tyttö rohkenee yöksi. Välillä Amalia on mummin luona yökylässä yhdessä serkkujensa Eemin ja Iidan kanssa, välillä yksin.
Serkukset
Molempien mummien luona saa herkutella ja molemmissa paikoissa on tietyt herkut, joita aina syödään. Muistan omissakin mummiloissa, kuinka Saarenmummun luona oli eri herkut kuin Maikki mummin luona. Maikki mummi heräsi aina varhain paistamaan lettuja aamupalaksi ja Saaressa mummu suostui aina mihin touhuihin tahansa mitä vain halusimme. On ihanaa, että omat lapseni ovat luoneet yhtä läheiset ja rakkaat suhteet omiin mummeihin ja fafaan, kuin minullakin oli omiin mummeihini.
Nyt iski kiukku!
Saatteko Te lukijat tarvittaessa hoitoapua isovanhemmilta, sisaruksilta, kummeilta tai ystäviltä?
Sinni
Posted at 21:22h, 14 elokuunApu on kaupungin perhetyöntekijä ja/tai mielenterveyspoli jos ei maailman ihaninta aviomiestä lasketa.
Saimme toki yllärinä erityislapsen mutta se ei hoitajiin vaikuttaisi enää. Ensimmäisen vuoden aikana lapsen operaatioineen kaikkineen tajusin ettei ympärilleni ollut ketään. Ystäviä ei koskaan näkynyt tai kuulunut koska aikaisemmin ennen lasta minä olin se joka toimi kuskina, lastenhoitajana, rahallisena apuna, järjestin yllärinä babyshowereita tai hemmotteluiltoja, kuuntelin ja ymmärsin jne. Ja nyt kun minulla ei ole tuohon kaikkeen enää mielenkiintoa tai jaksamista niin ketään ei näy.
Molemmat mummut ovat juoppoja joten siihen suuntaan myöskään turha nojata. Kateellisena kuuntelen kaverin valitusta kun mummi ei suostu ottamaan kaikkia kolmea lasta yhtäaikaa yökylään jne.
Tajusin etten itse ole ollut yli tuntia koskaan yksin kotona yli 1,5 vuoteen. Olen päässyt jo pettymyksestäni melkein yli ja alkanut luomaan uutta verkostoa jossa kaikki ei pohjaudu siihen mitä mä teen muiden hyväksi. Muuten elämä raiteillaan mutta kieltämättä melko hyväksikäytetty olo (ex)ystävien taholta
Johanna
Posted at 12:26h, 15 elokuunTodella kamala ettei ystävät ole olleet tukena juuri, kun sitä ehkä eniten tarvitsit, todella surullista ? Onneksi olet saanut avuksi perhetyöntekijän ja mielenterveyspolin ? Kultainen aviomies sinulla, hyvin kauniisti hänestä kirjoitit ? Kaikkea hyvää perheellenne! ?
Lastenhoitaja
Posted at 21:30h, 14 elokuunMulla on todella läheiset välit etenkin äidin äidin kanssa. Mummo on mulle niin rakas ja menen sinne aina välillä ihan muuten vaan yökylään, jopa arkisin vaikka sillon täytyy herätä kouluun aikaisemmin kuin kotona. Mummolassa on tietty karkkikaappi missä on aina tarjolla mm. marianneja, sekä rieskaa ja “lumipallopuuroa”. Mummon kanssa voi jutella kaikesta ja nauretaan paljon. Mulla on lämpimät välit myös muihin isovanhempiin, mutta mummo on kaikistä läheisin. Isän vanhemmat asuvat kaukana, joten heihin välit eivät ole ihan niin läheiset, eikä heidän kanssa tulisi mieleenkään puhua mistään kauhean henkilökohtaisesta. Arvostan tosi paljon sitä, että isovanhemmat ovat mun elämässä mukana ? Meillä mummo, täti ja setä ovat olleet aina valmiita antamaan hoitoapua.
Johanna
Posted at 07:24h, 15 elokuunOi miten kauniisti kirjoitit mummostasi, ihanat välit teillä ??? Ja ihana, että hoitoapua on ollut ja on tarjolla! ?
Veera
Posted at 21:54h, 14 elokuunItse tahtoisin olla enemmän avuksi esimerkiksi ystävilleni lastenhoidossa, mutta omat rahkeet meinaavat loppua kesken. Olisi ihanaa saada olla lähempänä ystävienkin lapsia,
Johanna
Posted at 07:19h, 15 elokuun?
Hanna
Posted at 23:55h, 14 elokuunNo, lapsia ollaan saatu ukki ja varamummo vahtimaan aina kun ollaan menty synnyttämään, ikää alkaa jo heillä olla, joten oikein muuten ei heitä kehtaa pyytää. Anoppi asuu kaukana eikä heillä ollessammekaan lapsia hoida, ei oikein minkäänlaista suhdetta halua meidän mukeloihin luoda, vähän surkeaa. No pärjätään kahdestaankin, lähden yksin Fitzille, kun pienin on täysi-ikäinen, enää 16 vuotta siihen 🙂
Johanna
Posted at 07:18h, 15 elokuunAi kauhea naurahin tota sun viimeistä lausetta ? Todella kurja kuulla, että anoppisi ei halua luoda kummempaa suhdetta lapsenlapsiinsa ?
Elisa
Posted at 00:05h, 15 elokuunMulla ei ole lapsia mutta sisaruksillani on yhteensä viisi alle kuusivuotiasta ja heitä hoitaisin mielelläni enemmänkin. Tällä viikolla juuri vietin heidän kanssaan paljon aikaa ja välillä jopa hoitoapuna, kun vanhemmat olivat asioilla. Se on ihan parasta! Yritän enemmänkin kannustaa heitä jättämään lapsia hoitoon, mutta aika harvoin siinä vaan onnistun.
Johanna
Posted at 07:14h, 15 elokuunIhana sisko olet ?
Jenna
Posted at 09:14h, 16 elokuunMeillä minun vanhemmat ovat ihan mieletön apu.. Käydään puolin ja toisin toistemme luona eikä kylläkään koskaan soiteta onko kukaan kotona vaan mennään vaan.. Välimatkaa on noin 7km. Monesti tulevat kauppareissulla käymään ja kysyyvät samalla saadaanko ottaa tyttö mukaan ja tuovat sit illalla takaisin ? nyttenkin lähdemme viikoksi reissuun ja tyttö menee sinne. Apua saa siis ihan millon vaan.
Tänään on kyllä pankki asioita ja muuta mutta otan tytön mukaan kun vasta eilen se tuli mummolasta kotiin. Toi tytsi on kyllä niin helppo että sen voi ottaa pankkiin mukaan tai minne vaan..viimeksi se oli isänsä mukana parturissa. Ikää sillä on siis 4,5 vuotta.
Johanna
Posted at 19:06h, 19 elokuunIhana kuulla, että on noin ihanat ja lämpöset välit <3 4,5 vuotias alkaa olla jo aika helppo 🙂 <3 Taaperot on täysiä tuholaisia tai ainakin meidän 😉
neito
Posted at 19:10h, 17 elokuunMeillä mun vanhemmat ovat olleet ja ovat edelleen mahtava apu. Esikoisen (7 vee poika) mielestä mummi (ja vaari) ovat maailman parhaita ja tässä kesällä kysyi ihan tosissaan, että voisiko muuttaa ihan kokonaan mummin ja vaarin luokse ja oli kuulemma valmis ihan uuteen kouluunkin, josta ei tunne ketään, kunhan voisi asua mummin ja vaarin luona. Meidän oli pakko todeta, että me ei pärjätä ilman esikoista eikä anneta muuttaa. 😉
Miehen vanhemmat ovat tosi kiireisiä. Ilmeisesti heille riitti kolme omaa lasta ja he nauttivat(?) nyt sitten matkailusta kotimaassa ja ulkomailla KAIKKINA lomina ja viikonloppuina. Jos ovat kotona viikonloppuna, niin sitten anoppi on töissä…
Nyt kun miehen veli sai vaimonsa kanssa vuosi sitten lapsen, ja heillä ei ole ollut isovanhemmista juurikaan apua, niin me olemme sitten tarvittaessa hoitaneet lasten serkku. Nyt vuoden vanha serkku on ollut meillä kaksi kertaa yökylässä ja hyvin on sujunut. Ajattelimme laittaa serkku -tytön kohdalla laittaa hyvän kiertämään ja päästää vanhemmat välillä kaksistaan lepäämään. 🙂
Johanna
Posted at 19:07h, 19 elokuunHahhhaaa ihana 7 wee 😉 <3 Voi, kun olette miehesi kanssa kultaisia, kun serkku pääsee välillä teille yökylään <3
voi
Posted at 13:10h, 27 elokuunMeillä molemman puolen isovanhemmat asuu eri maissa, ja itse sitten vielä kolmannessa, eli ei oikein onnistu lastenhoito. Yksi lapsi, ikää 3 kk vasta. Katsotaan muuttuuko tilanne, mutta en usko että meistä kukaan lähtee maata muuttamaan, parin kuukauden vierailuja pidemmäksi aikaa. Meillä ei ole täällä mitään muutakaan sukua, yksi ystäväperhe. Olen kyllä ajatellut että olisi kiva muuttaa vähän lähemmäksi miehen siskoa, joka ainoana täällä asustaa, mutta silloinkin välimatkaksi jäisi todennäköisesti 100 km ja aika kallis lautta, tai sitten pienlentokonereissu. No, katsotaan mitä tapahtuu, mutta onnekkaita olette te joilla on perhettä lähellä! 🙂
Johanna
Posted at 20:21h, 28 elokuunOnnekkaita olemme todella <3 Tsemppiä teille <3 <3