07 kesä Aurinkoisia päiviä
Olette olleet mielessäni paljon, mutta siltikään en ole saanut mitään teille kirjoitettua. Voimat tuntuvat olevan tällä hetkellä aika lopussa ja tästä syystä blogi on jäänyt vähälle. Uskon teidän kuitenkin ymmärtävän enkä ole ottanut paineita blogista.
Juuri kotiuduttu sairaalasta muutama viikko sitten
Pieni rakas
Isin herkut, kun me oltiin Milon kanssa sairaalassa
Amalian ja isin kirjan lukuhetki
Trampoliinilla
Nuuskun kanssa kahtellaan Amalian temppuja
Nuuskun leikattu jalka on taas vihoitellut, mutta onneksi polven poikki mennyt ristiside on eläinlääkärin mukaan kunnossa. Ehdin jo miettiä koko jalan amputointia, kun perusluonne on se, että pahinta aina pelkää. Nuuskun jalassa on kuitenkin vain niin paha nivelrikko, että se aiheuttaa kipua ja tästä syystä Nuusku ei halunnut käyttää tassua. Nyt koiruli on saanut pitkäaikaisen kipulääkityksen sekä kolme kertaa laserhoitoa. On se kumma, kun jo koirakin käy laserhoidossa. No meidän perheessä tuntuu kaikki olevan mahdollista 😉
Amalia kävi hetki sitten isin kanssa silmälääkärissä ja leikattu silmä oli parantunut niin hyvin, että lääkäri antoi Amalialle luvan kylpeä, uida, olla ilman kilpeä ja elää muutenkin täysin normaalia elämää. Amalia tuli tohkeissaan kotiin ja eihän siinä auttanut kuin laittaa kylpyvesi valumaan innokkaalle kylpijälle.
Vettä naamariin!
Sukellus
Toukokuun lopulla teimme retken saarikkoon perhekerhon kanssa. Matkasimme saarikkoon bussilla ja tämähän on aina elämys, sillä Amalia on ollut elämänsä aikana bussissa vain pari kertaa. Milolle kyyti oli ensimmäinen ja syödessähän osa matkasta yllättäen meni.
Bussin kyydissä
Päivä oli oikein lämmin ja Milo viihtyi kivasti vaunuissa lelujen kanssa. Paikan päällä oli erilaisia rasteja, joita kiertelimme. Amalialla oli reissussa mukana muutama ystävä ja vietimmekin heidän kanssa lähes koko ajan.
Jätteiden lajittelua
Lapset teltassa
Yhteiskuva, sisko tuiman näköisenä!
Viime kesänä olimme saarikkoretkellä Amalian kanssa kahden, mutta meni tämä todella hyvin kahdenkin lapsen kanssa. On se vaan niin ihanaa, kun on kaksi murusta ihastuttamassa ja toisinaan vihastuttamassa meitä vanhempia.
Pahvilaatikossa!
Milo on saanut nyt kolmea eri sosetta ja olemme aivan onneissamme, sillä kaksi niistä tuntuu käyvän Milolle. Milo tykkää sapuskasta ja sopivat soseet ovat maissi ja bataatti. Seuraavaksi on vuorossa lihan kokeilu ja aloitamme porsaalla, joka on jukolauta käytävä, kun sitä olen tässä nyt itse nelisen kuukautta suolalla ja tuoreella persiljalla vedellyt. Näin yhtenä yönä porsaasta jopa unta, ai kamala!
Ekaa kertaa sosetta!
Mitäs tää nyt oli..?
No tällä kertaa on parempaa!
Sisko sai jämät!
Hyvää oli!
Sisarusrakkautta!
Nättejä päiviä on ollut aina välillä ja olemme niinä päivinä viettäneet paljon aikaa takapihalla tai etupihan leikkipaikalla. Johnnylla oli perjantaina vapaapäivä ja hän lenkitti Miloa vaunuissa ja me tytöt saimme viettää kahdenkeskistä aikaa. Söimme takapihalla välipalaa, hyppelimme trampoliinilla, kuuntelimme musiikkia, höpisimme, riehuimme ja hölmöilimme oikein urakalla. Nautimme kummatkin niin kovasti tästä lähes kaksi tuntisesta hetkestämme.
Milo makoilee ensimmäistä kertaa takapihan terassilla
Välipalaa pöydän alla
Serkut kylässä
Nää pimut on niin rakkaita toisilleen <3
Milo nukkuu edelleen päiväunet puolen tunnin pätkissä, joten meidän tyttöjen touhut jäävät aina kesken jos edes ehdimme mitään aloittaa. Vaunujen liikkuessa poika kuitenkin nukkuu ja viikonloppuisin isä ja poika usein lenkkeilevät.
Aika ihanasti Amalia laittoi noita
Milolle on puhjennut ensimmäinen hammas, alashan se tuli ja nyt jo pukkaa heti perään ylähammasta. Pieni hampu on samperin terävä ja sen olen saanut tisseissäni tuntea. Voi miksi nämä lapset ovat tasan samanlaisia tässäkin asiassa, kuten myös tuossa puolen tunnin päiväunien ottamisessa. Amalia oli kova puremaan syödessä ja se oli jotain aivan kamalaa. Milo näykki joka syötöllä perjantaina, kun hammas tuli läpi, mutta sen jälkeen näykkiminen on jäänyt yhteen kertaan.
Hammasta pukkaa!
Ja sen kyllä huomaa 😉
Viime viikonloppuna pyörähdimme järviriehassa Lohjan Aurlahden rannassa.
Molemmat lapsoset laivan kyydissä!
Käsi kädessä
Johnny oli eilen kalakilpailussa ystävänsä kanssa koko päivän ja me lähdimme lasten kanssa Johnnyn vanhemmille viettämään päivää.
Kävin myös ystäväni kanssa pitkällä kävelylenkillä vauvat mukanamme ja se oli päivän paras juttu. Milon syntymän jälkeen omat voimani eivät ole riittäneet ystäville ja nyt jos pikkuhiljaa saisin taas tavattua rakkaita ystäviä enemmän. Ystävät ovat todella tärkeitä ja viime viikolla näinkin yhtä hyvää ystävääni, joka näki Milon kunnolla ensimmäistä kertaa vasta nyt viisikuisena. Tämän vierailun jälkeen sovimme uudet treffit heti seuraavalle viikolle ja juhannustakin aiomme näillä näkymin viettää yhdessä perheiden voimin.
Rakkautta <3
Loppuun vielä muutama Amalian hauska letkautus, jotka olenkin jo facebookissa jakanut!
Ostettiin kaupasta rieskaa. Amalia seuraavana aamuna aamupalapöydässä: tää on niin hyvää leipää etten usko silmiäni!
Kun on hetki hiljaista…
Amalia on ollut aina erittäin utelias, yhtenä päivänä tyttö kysäisi Milon sukukalleuksista ja seuraavana päivänä päivällispöydässä Amalia kysyi: äiti onko minullakin palli?
Kaikkee se keksii..
Ihanaa kesää kaikille teille ihanille lukijoille <3 <3
Kesämies!
Kesätytsy!
Mummi
Posted at 21:48h, 07 kesäkuunVoi luoja kun purskahdin nauruun kun Amalia oli siinnä laatikossa ihan kuin hätää kärsimässä 🙂
Ja toisen kerran kun Milo naama ihan kuolassa ja mutrussa 🙂
Hekotin ääneen täällä yksikseni <3
johanna
Posted at 19:54h, 09 kesäkuunHassuja lapsukaisia 😉
heiai
Posted at 21:55h, 07 kesäkuunEn kestä, Milon silmät on niin ihanat!! Ja suloinen Amalia hyvine juttuineen 😉
johanna
Posted at 19:55h, 09 kesäkuun<3 <3
lillamy
Posted at 22:00h, 07 kesäkuunIhanaa kun jaksoit kertoa kuulumisistanne <3 Ei haittaa yhtään, vaikka vähän väliä kirjoitusten välille tulisikin, uskon täysin, että voimat eivät aina riitä kirjoittamiseen.
Mahtavaa, että Amalian silmä on parantunut hyvin, voi toisen riemua kylpemisestä :') Nuuskua sen sijaan käy sääliksi, toivottavasti hoidot auttavat!
Ja ihana Milo, hänen suloisuuttaan ei voi olla ihailematta!
johanna
Posted at 19:59h, 09 kesäkuunIhana oli kertoa <3 Ja tiedän, että te ootte ymmärtäväisiä <3
Amalia oli tosiaan niin onneissaan kylvystä! Nuusku voi nyt hyvin, nauttii elämästä makoillen auringossa 🙂
Kiitos ihanista sanoistasi taas <3
Reetta
Posted at 22:33h, 07 kesäkuunLuulin ensin että kuva Amaliasta pahvilaatikossa on muokattu, niin uskomattomasti hän sieltä kurkisti. 😀 Kiitos tästä postauksesta!
johanna
Posted at 20:00h, 09 kesäkuunHihi, sinne pahvilaatikkoon hän itsensä änki 😉 Olkaas hyvät, oli ihana kirjoittaa! <3
Mrs mama
Posted at 22:34h, 07 kesäkuunMilo on kyllä todella kaunis lapsi! Aivan ihana sydäntenmurskaaja.
johanna
Posted at 20:04h, 09 kesäkuunHihi voi kiitos <3
neito
Posted at 08:28h, 08 kesäkuunMeillä on Amalian ikäinen tyttö, jonka kanssa on viikottain keskusteltu aiheesta tytöt / pojat, pimppi / pippeli varmaan jo puoli vuotta. Tyttöä pohtii välillä tuttuja ihmisiä läpi ja kyselee kellä on pimppi ja kellä pippeli. Aihe kiinnostaa tosi paljon. Iso-veljellä ei ollut aikanaan niin suurta kiinnostusta aiheeseen.
Toivottavasti Milon allergiat helpottavat ajan kanssa! Tsemppiä teille kaikille!
johanna
Posted at 20:06h, 09 kesäkuunTäällä myös samoja keskusteluja käyty jo pitkään! Hahhaaa samaa pohtimista täälläkin 😉
Mä olen toiveikas allergioiden suhteen, kiitos vielä tsempeistä <3
Selina \ Kun äitikelaa
Posted at 12:18h, 08 kesäkuunKiva kun kerroit kuulumisia! 🙂 Ihana Amalia ja Milo! <3
johanna
Posted at 20:07h, 09 kesäkuunOli tosi kiva kertoa <3 Ja kiitos <3
lotta
Posted at 20:16h, 08 kesäkuunVoi että miten ihania Amalia ja Milo ovat! 🙂 päivä päivältä ihanampia! Kiva oli kuulla kuulumisia 🙂
johanna
Posted at 20:08h, 09 kesäkuunHihii onhan nuo aika valloittavia tyyppejä <3 Kiva, että kuulumisia oli kiva lukea! 🙂
Vilja
Posted at 20:21h, 08 kesäkuunHymyssä suin sai lukea tätä! 🙂
johanna
Posted at 20:08h, 09 kesäkuunKiitos, ihana kuulla <3 🙂
Eija
Posted at 23:40h, 08 kesäkuunOlipa taas niin kiva lukea teidän kuulumisia ja katsella kuvia 🙂 Ihanaa että Amalian silmä on niin hyvin parantunut.Sisarukset ovat kyllä niin suloisia noissa yhteiskuvissa.
Ja teidän kolmas pieni, lutuinen Nuusku, toivottavasti koirulilla on vielä edessä paljon kivuttomia vuosia
johanna
Posted at 20:11h, 09 kesäkuunIhana kuulla, että tykkäsit <3 Nyt Nuusku voi hyvin, nauttii auringon lämmöstä! Kiitos vielä kommentistasi <3
Ginny
Posted at 09:44h, 10 kesäkuunOli tosi mukavaa kuulla taas teidän kuulumisia. Hyvää kesää koko perheelle! <3
johanna
Posted at 12:37h, 10 kesäkuunKiva kuulla ja hyvää kesää sinne myös! 🙂
Jenni
Posted at 20:51h, 10 kesäkuunIhanat Amalia ja Milo 🙂
Voi Nuuskua, meidän hauvalla on kans nivelrikkoa polvissa ja helpotusta saatiin juurikin laserhoidoista ja kipulääkekuurista ja niiden jälkeen olen alkanut syöttämään nivelvalmistetta (Arthroflex) ruoan ohessa ja sekin on auttanut 🙂
johanna
Posted at 21:41h, 14 kesäkuunKiitos <3 Me ollaan jo jonkun kuukauden syötetty Nuuskulle tuota samaa nivelvalmistetta. Kiva, että koirulinne on saanut helpotusta kipuun <3 Nuuskukin voi nyt hyvin!