18 kesä Taaperon päiväunet jäämässä pois

Milo on nyt noin 2,5-vuotias. Tämä ikä alkaa olla meillä se, että päiväunet eivät enää maistu entiseen tapaan. Jos poika nukkuu aamuisin puoli kahdeksaan tai yli sen, ei häntä saa päiväunille. Sen sijaan jos aamu alkaa jo seitsemältä, niin päiväunet maistuvat. Me kuitenkin pääsääntöisesti nukumme pitkään, joten Milon viikon päiväunisaldo on noin yksi-kaksi kertaa.

Amalia jätti päiväunet aikoinaan hyvin varhain ja touhusimme sitten aina päiväuniaikaan jotain rauhallista, kuten piirtelyä, kirjojen lukua tai palapelejä.

Milo taas mennä touhottaa koko päivän ja väsy sitten iskeekin usein alkuillasta. Näissä kuvissa kello on noin puoli seitsemän illalla, kun Milo yhtäkkiä sammahti isin syliin. Onneksi iltapuuhat oli jo tehty, joten isi kantoi vain poikansa sänkyyn ja pikkuinen jatkoi unia aamuun saakka.

Sama homma oli Amaliankin kanssa ja yöunille meno ilman päiväunia tapahtui aikaisin. Amalia kävi usein seitsemältä yöunille ja Milo tekee toisinaan samaa, mutta jaksaa usein kuitenkin puoli kahdeksaan, joskus jopa kahdeksaan. Hyvä puoli tässä päiväunettomuudessa on se, että uni tulee lähes heti ja iltaisin jää rutkasti aikaa vanhemmille, sillä myös Amalia käy monesti ajoissa nukkumaan.

Näin kesäisin olisi tietysti mukava valvoa ja ulkoilla pidempään eikä käydä iltapuuhille jo puoli seiskan aikaan, mutta minkäs teet, sillä jos lapsi ei kaipaa päiväunia, niin on se aika mahdoton tehtävä hänet väkisin nukuttaa. Minä en itse suosittele nukuttamaan lasta tämän ikäisenä väkisin, sillä monilla lapsilla päiväunet alkavat tässä kohtaa jäämään pikkuhiljaa pois. Toki on myös niitä lapsia, jotka vielä esikouluikäisinä kaipaavat pikkutorkut, ja se on yhtä lailla normaalia.

Minkä ikäisinä Teidän lukijoiden lapsilta on jäänyt päiväunet pois ja miten se on sujunut?