14 huhti Suruaika

Täällä on ollut hiljaista, valitettavasti. Mun rakas mummo sai reilu viikko sitten yllättäen sydänkohtauksen eikä tule toipumaan. Pian mummo pääsee mun iskän, pikkusiskon ja papan luo ja me saamme jälleen yhden enkelin lisää <3

Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt, sillä eilen toinen mummoni sai musertavia uutisia ja pian on aika hyvästellä myös hänet <3

Amalia lohdutti minua sanomalla, että kyllä mummot paranevat, kun lepäävät <3 Siskon poika oli kysynyt tänään ennen nukkumaanmenoa, että sykkiikö se Saarenmummon sydän vielä? Olivat sitten äitinsä kanssa yhdessä rukoilleet, että huomenna mummo pääsisi taivaaseen juhlimaan.

Vaikeita aikoja tässä perheessä ja ensimmäistä kertaa minun ja Johnnyn yhteiselon aikana rakas miehenikään ei enää kyennyt sanomaan mitään lohduttavaa.

Kiitos vielä kaikille, jotka Facebookissa ovat lohduttaneet <3

Ilman näitä muruja sitä olisi harvinaisen hukassa <3