Tänään käytiin Johnnyn kanssa kurkkimassa meidän tulevaa syysvauvaa Femedan-klinikalla Helsingissä ja nyt selvisi vauvan sukupuoli!

Kaikki rakenteet oli kunnossa ja vauva oli oikein notkea tapaus. Kovasti piti jalkoja ja käsiä nassun edessä ja kutitteli varpaillaan jopa silmäänsä.

Kumpi hän on?

Pikkuinen näytti aivan isoveljeltään ja haaraväli paljasti sen, että Amalia ja Milo saavat syyskuussa…

tyttö vai poika

IIIIIHANAN PIKKUSISKON!!!

Mä halkean onnesta ja Amalia oli tästä uutisesta aivan onnensa kukkuloilla <3

Iskä ehdotti heti ultran jälkeen, että käymme ostamassa vauvelille jonkun vaatteen ja minähän en vastaan pistänyt ja pikkuinen prinsessa sai aika suloisia juttuja <3

tyttö vai poika

Mun sisko ja äiti oli varmoja, että meille tulee tyttö, kun taas lähes kaikilla muilla läheisillä oli poikaveikkauksia! Oliko kukaan teistä lukijoista veikannut meidän tulevan vauvan sukupuolta, menikö veikkaus oikein vai väärin? 😉 <3

Aivan ihana äitienpäivä vietetty yhdessä rakkaimpien kanssa.

Aamulla heräsin ensimmäisenä, mutta pysyin sinnikkäästi sängyssä ja pian alkoikin keittiöstä kuulua kolinaa ja iloista höpötystä. Odotin malttamattomana ja niin onnellisena makuuhuoneessa peiton alla ja pian yhtä malttamattomat muruset kaivautuivat peiton alle kainalooni. Hetken päästä alkoi kuulua isin askeleita ja lapset ryntäsivät makuuhuoneesta ulos ja lähes heti takaisin ihanat lahjat käsissään. Molemmat ojensivat hymyssä suin lahjat, antoivat innoissaan vielä lisää haleja ja suukkoja sekä hyvän äitienpäivän toivotuksia.

äitienpäivä

Suloisia lahjoja ja upea aamupala

Amalia oli askarrellut kerhossa kauniin kortin ja ommellut vaaleanpunaiseen vohvelikankaaseen kuvioita. Tuli nostalginen fiilis tästä vohvelikankaasta ja Amalia oli niin innoissaan tekeleistään. Lisäksi sain ihanan valkoisen viltin ja suloisen vaaleanpunaisen sävyisiä pöytäkynttilöitä.

Keittiössä odotti herkullinen aamupala, johon oli panostettu todella paljon. Tarjolla oli hedelmiä, marjoja, pekonia, nakkeja, lihapullia, kananmunia, leipää, appelsiinimehua ja vaniljakahvia. Nautimme aamupalaa kaikessa rauhassa ja lopun kahvin hörpin ulkona Milon kanssa jalkapalloa pelaten.

äitienpäivä

äitienpäivä

Rakkaat yllätti herkullisella äitienpäiväkakulla!

Aamupäivän vietimme kotipihalla ja lounaan jälkeen lähdimme yhdessä siskoni perheen kanssa äitimme luokse toivottamaan myös hänelle hyvää äitienpäivää. Mummi oli tehnyt ihanaa kermakakkua, lähes saman makuista kakkua oli tarjolla anoppilassa eilen. Vietimme äitini luona muutaman tunnin takapihalla istuskellen ja rupatellen lasten leikkiessä koirien ja lelujen kanssa.

äitienpäivä

Olin toivonut äitienpäiväksi rantareissua ja se toteutettiin siskoni perheen kanssa. Ilma oli todella lämmin ja Amalia ja Iida uskaltautuivat heittämään talviturkin. Rohkeita mimmejä, ei voi muuta sanoa! Rannassa oli tosi paljon väkeä ja yllättävän moni uimarikin jo. Rantakahvila oli auki ja nautimme siellä jätskit. Lapset löhöilivät säkkituoleissa, pojat ja tytöt omissa “looseissa” ja kova höpinä kävi molemmilla porukoilla.

Meillä oli mukana pientä suolaista evästä ja tekemistä rannalle muun muussa hiekkalelujen, pallon ja mailapelin muodossa. Aika rannalla kului kuin siivillä ja lopulta huomasimme päivällisajan jo menneen, joten pakkasimme tavarat ja lähdimme ruuan hakuun. Äitienpäivän herkullinen liharuoka vaihtui lähiravintolasta napattuihin kebabeihin.

äitienpäivä

äitienpäivä

äitienpäivä

Tämä äitienpäivä on ollut ihan täydellinen. Olen niin onnellinen omasta pikku perheestäni ja kaikista läheisistämme <3 

äitienpäivä

äitienpäivä

Miten te lukijat olette viettäneet äitienpäivää?

Kaksplussan bloggaaja-kollegani Tehtävänimikkeenä Laura laittoi alulle kivan äitikirja -haasteen!

Tässä mun äitikirja -haasteen vastaukset äitiydestä:

Kuinka monta lasta: 2 lasta ja kolmas masussa

Minkä ikäisenä tulin ensimmäistä kertaa äidiksi: 26-vuotiaana

äitikirja -haaste

Kun sain tietää olevani raskaana, millaisia tunteita se herätti: Olin äärimmäisen onnellinen. Ehdittiin yrittää Amaliaa vuosi ja sain sitten avuksi clomifen-kuurin, jonka avulla raskaus alkoi heti. Raskaus ja vauva oli mun elämäni tärkein asia

Kuvaile synnytystä kolmella sanalla: Jännittävä, kivulias ja upea

Parasta äitiydessä: Lasten aitous, innostus ja ilo. Se kun ne ehdoitta rakastaa ja näyttää tunteensa joka tilanteessa. Molemmat lapset kysyvät multa usein, että lepattaako mun sydän. Mähän aina puhun lapsille, kuinka mun sydän lepattaa, kun ne on niin ihania jossain tilanteissa

Pahinta äitiydessä: Ehdottomasti se, kun mun tulisen temperamentin kanssa en vain aina kykene olemaan huutamatta ja puhumatta rumasti mun lapsille, jotka ovat mulle ne maailman tärkeimmät

Must have tavara joka helpottaa äitiyttä: Pakko vastata kännykkä tai tabletti, jotka välillä antaa mulle pienen hengähdystauon, kun lykkään ne lasten käteen ja lastenohjelmat päälle

äitikirja -haaste

Must have tavara vauvavuodelle: Noh Milon kanssa se oli manduca ihan ehdottomasti

Paras arkiruoka: Spagetti ja jauhelihakastike. Nopea ja takuuvarma herkku lasten mielestä

Olen hyvä äiti, koska: Hellin lapsia paljon ja kerron miljoonasti päivässä kuinka paljon heitä rakastan. Jaksan myös keksiä tekemistä heidän kanssa ja rakastan ja lapset rakastavat, kun hölmöilen ja hulluttelen heidän kanssa

Parasta lapsiperheen arjessa: Hellyydenosoitukset, lasten hymy, ilo ja innostus, lasten maailman hassuimmat jutut ja mahtavat oivallukset. Se kun lapset leikkivät sovussa ja saan seurata sitä kaikessa rauhassa kahvikupposen ääreltä

Pahinta lapsiperheen arjessa: Lasten kiukuttelu

Äitiydessä minut yllätti positiivisesti: Ettei koko yötä tarvinnutkaan valvoa vastasyntyneen vauvan kanssa. Olin jotenkin kuvitellut, että vauvat vaan itkee ja valvoo kaiket yöt. Positiivinen ylläri olikin sitten ihana, kun vauva toki söi öisin, mutta nukahti sitten saman tien aina uudestaan

äitikirja -haaste

Minun vinkkini äideille: Muista ottaa joka päivä pieniä omia hetkiä. Nopea vessaan lukittautuminen suklaarivin tai kahden kanssa on ihan perus. Lepää, kun siihen on mahdollisuus. Ota paljon valokuvia ja nauti hyvistä hetkistä täysillä. Älä soimaa itseäsi liikaa. Ole lasten kanssa, kuuntele ja nauti, mutta älä unohda omaa hyvinvointiasi

Minun mottoni arjessa: Hengitä syvään, kun kuppi meinaa mennä nurin, joskus onnistuu, joskus ei 😉

Kun lapset menevät illalla nukkumaan minä: Syön herkkuja ja makaan sohvalla miehen kanssa katsellen ohjelmia

Hihii olipas tämä kiva haaste! Kaikki bloggaajat mukaan vastailemaan ja hei muistakaa laittaa Tehtävänimikkeenä Lauralle viestiä, kun olette haasteen täyttäneet, sillä Laura kokoaa näistä postauksen äitienpäivän kunniaksi!

Ps. Muut voi myös ottaa haasteen vastaan ja vastata kysymyksiin vaikka tähän kommenttiboxiin. Lukisin tosi mielelläni myös teidän ihanien lukijoiden vastauksia äitiydestä <3

Tänään raskausviikkoja on kasassa 21+1 ja viikko 22 on alkanut.

Sikiön paino: 400 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 17,5 cm
Koko pituus: 26 cm

Tuleva isä tuntee jo vauvan potkut

Jee nyt ne siis vihdoin tuntuvat jo vatsan ulkopuolellekin. Hyvin hentoja vielä, mutta kyllähän tämä meidän konkari iskä ne on tuntenut tai sitten väittää niin, jotta pääsee tilanteesta. Mä hihkun aina kun vauva liikkuu ja Johnnya on huvittanut se jo aiemmissa odotuksissa. Pyydän usein, että Johnny laittaa käden mun massun päälle ja tunnustelee vauvan liikkeitä. Mä olen ihan täpinöissä, Johnny ei aina niinkään, etenkään kun olen pyytänyt niitä tunnustelemaan jo silloin kun niitä ei vielä tuntunut vatsan päältä, kyllähän se voi turhauttaa. Tottakai Johnnysta on ihanaa tuntea vauvan liikkeitä, tietysti, mutta mä olen ehkä turhan innokkaana tästä.

Musta raskaudessa on parasta juurikin vauvan liikkeet ja nyt kun ne ovat alkaneet oikein kunnolla tuntumaan, niin on se vaan joka kerta niin ihanaa. Viime yönä mä heräsin kolmen pintaan ja valvoskelin ja pyörin sängyssä jonkin aikaa. Vauva alkoi heti liikkua massussa ja mua hymyilytti tosi kovin.

Rakenneultrassa todettiin istukan olevan jälleen kolmannen kerran kohdun takaseinämässä ja tästä syystä liikkeet tuntuvat jo tosi hyvin, kun istukka ei ole niitä vaimentamassa.

raskaus

Raskausviikko 21+0

Uusi ultra ensi viikolla

Hehheee mä siis varasin ultran Helsinkiin Femeda-klinikalle jo ensi tiistaiksi. Tämä ei ole sama klinikka, jossa käytiin Amaliaa ja Miloa odottaessa, mutta kokenut ja oikein hyvä lääkäri löytyy täältä myös. En malta odottaa, että saadaan tietää vauvan sukupuoli ja sitten annetaan kyllä olla, jos vauva on reidet yhdessä jälleen. Silloin sukupuoli saa jäädä ylläriksi synnytyssaliin, koska se näyttäisi sitten olla jo vauvan tahto, heh 😉 Mutta yritetään nyt vielä kerran käydä kurkkimassa ja saadaan sitten tästäkin odotuksesta dvd muistoksi vauvan asustelusta masussa. Rakenteet tsekataan tietenkin huolella läpi uudemman kerran ja päästään rauhassa ihastelemaan vauvaa.

Ultran jälkeen aloitellaan pikkuhiljaa katselemaan mitä kaikkea sitä olikaan vauvaa varten säästetty isommilta sisaruksilta ja mitä pitää hankkia. Vaateostoksille lähdemme Amalian kanssa aika varppina myös!

Amaliahan totesi jo raskauden alussa toivovansa pikkusiskoa, mutta on pyörtänyt päätöksensä ja tällä hetkellä neiti sanoo aika ihanasti ettei hänellä ole väliä onko pikkuinen sisko vai veli. Aika suloista, vaikka varmasti sisimmässään hän toivoo kovasti siskoa. Täytyy myöntää, että en mä sitä kauheasti tämän rasavilli pikkuveljen jälkeen ihmettele 😉

Ottaako äitiyspakkaus vai ei

Mä olin jo miettinyt, että ei oteta sitä tällä kolmannella kerralla, mutta sitten kun satuin mainitsemaan siitä Johnnylle totesi mies, että tietysti se otetaan. Olin vähän yllättynyt ja nyt tässä on vielä pikku hetki aikaa miettiä asiaa. Rahasummahan on noussut ja tällä hetkellä se on 170 euroa. Mä en ole vielä yhtään tutustunut uuteen äitiyspakkaukseen, mutta kyllä me se luultavasti miehen toiveesta otetaan. On sitten ainakin kolmet kynsisakset vauvalla, kolme kylpymittaria ja kolme pussukkaa missä vauvaa voi kylmillä ilmoilla nukuttaa 😉

 

Iiihanan aurinkoista sunnuntaita! Tänään on eka kerta, kun kirjoittelen ulkona. Eilen ja tänään on saatu nauttia kauniista ja lämpimistä ilmoista ja tämähän tietää sitä, että meidän perhe on asunut ulkona. Me rakastetaan kesää ja lämpöä ihan kaikki ja muu perhepiiri myös. Mun sisko otti arskaa jo silloin, kun lunta oli vielä maassa ja niistä ekoista auringonsäteistä se ruskettui niin, että työkaverit luuli sen viettäneen talvilomansa jossain etelänlämmössä. Mä en ole mikään auringonottaja, mutta rakastan lämpöä ja aurinkoa, en vaan jaksa samalla tapaa maata, vaan touhuan siinä samalla. Olen mäkin saanut kasvoille jo hieman väriä ja tällä hetkellä täällä tarkenee hyvin ja mä olen tässä meidän ihanalla aurinkovuoteella kirjoittelemassa ihan hellemekossa.

Yökyläläisiä

Siskon lapset Eemi ja Iida on ollut meillä yökylässä viime yön ja aamulla käytiin koko porukka pikkuinen metsälenkki ja samalla ihailtiin naapureiden tekemää hienoa puumajaa. Siellä on kouluikäiset lapset nikkaroineet ihan itse hienon majan puuhun ja musta on mahtavaa, että annetaan lasten tehdä ja toteuttaa itseään, sillä tollanen on lapsista varmasti todella jännittävää ja kivaa!

Muu porukka jatkoi vielä lenkkiä pidemmälle, kun me Eemin kanssa palattiin jo takaisin meille, tai siis Eemi oli jo aikaa sitten perillä, kun mä löntystin hissukseen, kun oli taas niin kova pissahätä. Ah raskaana pissattaa kyllä jatkuvasti.

Ai että mua vähän hävetti, kun odoteltiin Johnnya lenkille lasten kanssa tuossa kadulla ja Milo alkoi heitellä isoa keppiä ja heitti vahingossa melkein mua päähän sillä. Mulla paloi hermo heti ja viskoin sen kepin helvetin lujaa ja se osui meidän taloon. Hyvä ettei ikkuna mennyt rikki ja naapurinukko katsoi vähän pitkään. Johnny totesi vessasta miljoonan vuoden päästä päästyään, että kuuli kopauksen vessaan ja luoja mua repeilytti. Mä oon siis jälleen hieman kipakampi nyt raskaana ja tilasinkin netistä yhden verkkokurssin, joka toivottavasti jeesaisi vähän näitä tunnetiloja.

prinsessat

Yö meni hyvin yökyläläisten kanssa ja mä nukuin poikien kanssa meidän vanhempien (heh no ehkä paremminkin mun ja Milon) sängyssä ja tytöt ja Johnny nukkuivat sohvalla. Kukaan ei inahtanutkaan yöllä ja Johnny oli kurkannut meitä alkuyöstä ja kertoi poikien nukkuneen aivan toisissaan kiinni. Eemihän on jo tokaluokkalainen ja Milo ihailee Eemiä tietysti hirmuisesti. Eemiä naurattaa usein Milon jutut ja sen vilkkaus ja Eemi nauraa välillä aivan kippurassa pientä serkkuaan.

Illalla me herkuteltiin paljon ja meillä oli sipsiä, dippiä, poppareita, karkkia, suklaapullat ja limppaa. Lapset halusivat myös katsella leffan ja valikoivat yhdessä uusimman Heinähattu ja Vilttitossu elokuvan.

prinsessat

Vapun juhlintaa

Vappuakin on juhlittu tällä viikolla ja meillä oli rento vappu. Johnny oli ollut juuri työmatkalla perjantaista sunnuntaihin ja piti sitten vappuaaton vapaata. Vappupäivänä me grillailtiin, vaikka ilma olikin tosi sateinen. Iida oli meillä kylässä ja tytöillä meni hieman ehkä överiksi vapputanssit Marcuksen ja Martinuksen tahdissa.

vappu

Aina menee överiks…

Tytöt leikkivät pitkästä aikaa prinsessoja ja tottahan Milokin oli mekko päällä saman tien.

prinsessat

Oikee rinsessa!

Johnny on laitellut meidän pihaa oikein urakalla ja tosi ahkerasti. Mä kuvailen pihaa sitten, kun kukat alkaa kasvaa. Meillä on ollut pihalla useampi perus ruusupuska, niitä joita esimerkiksi taloyhtiöt paljon laittelevat ja mä en ole tykännyt niistä yhtään. Ne tuntuvat leviävän hirmuisesti ja nyt päätettiin, että ruusut saavat lähteä ja tilalle istutetaan marjapensaita. Myös yhden lähes kuolleen järkyn näköisen köynnöksen Johnny kaivoi ylös ja istutti tilalle kalliokukkia, jotka leviävät sitten kauniisti.

Tämä on kuitenkin meidän loppuelämän koti, joten tehdään siitä meidän näköinen. Johnny totesikin, että tänä kesänä me vanhemmat saadaan varmasti vähän lekotellakin, kun lapset ovat isompia ja mä uskon näin myös. Toki riitoja joutuu välillä olla setvimässä ja katsoa vähän Milon perään missä se menee, mutta sellaista hötkyilyä tämä ei enää ole. Välillä Milo voi leikkiä naapurinpihalla eikä siinä tarvitse enää vieressä töröttää koko ajan ja musta se on ihanaa. Seuraava kesä tuleekin menemään sitten erilaisissa merkeissä, kun täällä taapertaa lähes vuoden ikäinen vauveli.

prinsessat

Me ollaan grillailtu jo monta kertaa ja paviljonki ja pihakalusteet on paikoillaan. Tänään grillataan taas ja syödään ensimmäistä kertaa ulkona.

Mä oon ollut muutaman päivän töissä ja oon tykännyt kovin. Anoppi on hoitanut lapsia ja heillä on ollut kivoja päiviä yhdessä. Tässä kuussa mulla taitaa olla viitisen työpäivää ja sitten koulut jo loppuukin ja me lähdetään Kreikkaan siskon perheen ja mun äidin kanssa.

Parasta just nyt on se, että kesä on alkanut ja saamme nauttia ja viettää rentoja kesäpäiviä! Täytyy ottaa ilo irti hyvistä päivistä! Ihanaa viikkoa kaikille <3