Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Yleinen Archives - Page 2 of 106 - Sydän vähän kallellaan
 

Tänään raskausviikkoja on kasassa 35+2 ja eilen soitin jo synnytysosastolle kysyäkseni ohjeita, kun tuntuvia supistuksia oli tullut kaksi tuntia säännöllisesti noin 2 minuutin välein. Sain ohjeeksi juoda reilusti vettä, ottaa gramman panadolin, käydä makuulle jalat kohotettuina, seurailla vauvan liikkeitä ja tilanteen kehittymistä. Supistukset eivät meinanneet millään hellittää, mutta sitten ykskaks noin kahden tunnin jälkeen ne helpottivat ja niitä alkoi tulla epäsäännöllisemmin. Iltaa kohden supistukset loppuivat kokonaan ja yön sain nukuttua oikein hyvin ja tänään supistuksia on tullut vain muutama.

Sikiön paino: 2500 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 31 cm
Koko pituus: 42,5 cm

raskaus

Raskausviikko 34+3

Vauva yllätti isin ja Amalian

Tämä parivaljakko meni supistuksista aivan sekaisin, minä ja Milo olimme ihan viilipyttyjä. Johnny hoki vain ettei ole vielä valmistautunut tähän ja ryntäsi vessaan ruikuloimaan. Amalia hyppi riemusta, kiljui ja oli aivan täpinöissä. Iso itkukin neidiltä pääsi, kun tilanne niin jännitti. Lopputulema oli hyvä, siis se että supistukset hellitti ja vauva jäi vielä massuun kasvamaan, mutta tämä harmitti selkeästi isiä ja Amaliaa. Amalia ressasi myös pakkaamattomasta sairaalakassista ja alkoi pakkaamaan sitä. Ihanasti hän osasi ajatella mitä kaikkea sinne tarvitsee, toki sinne sujahti vauvalle hieman leluja, joille nyt ei ehkä ole ihan heti käyttöä 😉

Amalia ja Milo ovat syntyneet molemmat vasta lasketun ajan jälkeen ja saa nähdä miten käy tämän kolmannen kanssa. Mun oma veikkaus on tällä hetkellä se, että niin pitkälle ei tulla pääsemään, mutta koskaan ei voi tietää. Lohjan sairaalassa saan kuitenkin jo synnyttää, vaikka synnytys lähtisi jo näillä viikoilla käyntiin. Se on mulle tärkeää, koska Lohjan synnytysosasto on niin ihanan kodinomainen ja siellä olen tuntenut oloni turvalliseksi synnytyksen aikana. Toki siellä on muutamia ihania vanhoja työkavereitakin töissä ja samassa sairaalassa eri osastoilla sisko, äiti ja muutamia parhaita ystäviä, joten siksikin on ihana synnyttää tutussa talossa. Äitini ei sentään ole enää synnärillä töissä, joten ehkä tällä kertaa hän ei pidä ruokataukojaan mun ja vauvan huoneessa 😉

Mutta siis kyllä nämä supistukset nyt avasivat silmiä siihen, että pian meillä on vauva ja nyt voi jo alkaa availemaan vaippapakettia ja pesaista vielä pinnasängyn lakanoista pölyt pois. Niin jännittävää ja ihanaa <3

Miten muilla odotus sujuu? Onko supistellut paljon? 

 

 

Meidän perheen yhteinen kesäloma päättyy tänään, sillä Johnny aloittaa huomenna työt kolmen viikon kesäloman jälkeen. Kauaahan mies ei töissä ehdi olla, kun isyysloma kolkuttelee jo ovella. Ajatelkaa mulla on raskausviikkoja kasassa tänään jo 34+5 ja laskettu aika on ensi kuussa! Tämän kesän aikana vauvoja on syntynyt tosi paljon etuajassa ja saa nähdä milloin meidän pieni näkee päivänvalon.

raskaus

Raskausviikko 32+1

Avointa keskustelua lasten kanssa

Amalia ja Milo ovat molemmat pohtineet paljon vauvan syntymää, synnytystä ja sitä minkälainen vauva sitten on. Meidän perheessä asioista on aina puhuttu avoimesti eikä täällä pimpit tai pippelit ole mitään etupyllyjä. Molemmat lapset ovat jo hyvin pienistä asti tienneet, että vauvat syntyvät äidin pimpistä tai sitten mahasta leikkauksen avulla.

Nyt kuusivuotiaana Amalia on pohtinut kuinka isoksi pimppi oikein tulee syntymän hetkellä ja minä olen sitten kertonut mitä supistukset aiheuttavat. Lapset ymmärtävät asioita ihan älyttömän hyvin ja Amalia onkin kysynyt tuleeko vauvan syntymän aikana äidiltä pissa vauvan päälle ja tähän olen todennut ettei pissa tule, mutta kakka kylläkin. Tämä sai hienoisen irvistyksen neidin kasvoille, mutta selitin heti perään ettei se äidin kakka vauvan päälle tule ja kätilö siivoaa sen heti sängyn päällä olevalta suojalta pois.

Luonnollisesti molemmat lapset ovat kysyneet sattuuko synnytys äitiä ja Amalia on miettinyt myös sitä voiko äidille tai vauvalle käydä pahasti. Milo on kysynyt tuleeko touhussa verta ja pojan kasvoille levisi vekkuli hymy, kun kerroin, että kyllä siinä aina vähän verta tulee. Milohan on ollut jo alta kaksivuotiaasta asti ihan fiiliksissä omista haavereista, joissa tulee hieman verta ja pikkuisesta asti hän on esimerkiksi Miia tädille nostanut housun puntit ylös ja esitellyt innokkaana polvensa haaverit.

Musta on hyvä, että lapset kyselevät asioita eivätkä pohdi niitä vain hiljaa mielessään. Toki kaikki lapset eivät välttämättä pohdikaan asioita niin laajasti kuin toiset. Amalia oppi puhumaan jo tosi varhain ja on siitä asti janonnut tietoa monista asioista ja ollaan niistä sitten puhuttu yhdessä lapsen ikätasoisesti.

Kaikilla meillä on hyvä mieli lähenevästä synnytyksestä ja vauvan tuloa odotellaan kovasti. Milo pussaa ja halii nykyään lähes aina mun massua, kun kävelee mun ohi tai tulen vaikka kaupasta kotiin. Iltaisin nukkumaan mennessä vauva saa paljon pusuja ja haleja sekä hauskaa ja suloista höpötystä. Milo on aina vauvalle jutellessaan sellaisen ujon ja niin valtavan onnellisen näköinen <3

Minkälaisia mietteitä teidän lapsilla on ollut synnytyksestä ja vauvan tulosta?

Mä olen aina ihaillut muiden kauniita raskauskuvia, mutta pelännyt itse näyttäväni sellaisissa turvonneelta ja pönöttävältä. Musta ei ole ikinä otettu kunnon raskauskuvia ja nyt päätin jo heti alkujaan, että tämä raskaus ikuistetaan ja kunnon raskauskuvat otetaan. Noh en tiedä olisiko kuvat jääneet pahimmassa tapauksessa otattamatta, jos ei ihana kerhokamuni olisi tarjoutunut niitä ottamaan.

Kuvat on napattu metsässä lähellä asuinaluettamme ja kuvauspaikkaa ehdotti kuvaaja. Käppäilimme metsässä ja kuvia otettiin useammassa paikassa. Tämä oli tosi kiva ja joka kuvassa on hieman eri tunnelmaa.

Kuvaaja oli tehnyt tyttärensä kanssa mulle kauniin kukkaseppeleen ja valkean mekon sain myös heidän kautta. Itse varustauduin valkoisiin bikineihin, sillä halusin ehdottomasti paljaan massun olevan pääosassa kuvissa.

Olen aivan äärettömän tyytyväinen näihin raskauskuviin ja niin onnellinen, että ne tuli otettua. Kiitos vielä ihana ja taitava Jaana <3

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

raskauskuvat

Mitä tykkäsitte? Ja minkälaisia raskauskuvia muista on otettu?

Ei ainakaan näillä näkymin. Nykyään tuntuu, että lähes kaikki odottajat käyvät sokerirasituksessa ja ikäni puolesta minäkin olisin sinne joutanut jo Miloa odottaessa. Noh miten ihmeessä mä olen sen välttänyt nyt jo toistamiseen?

Sokerirasituksen suhteen linjaa on tiukennettu viime vuosina aika paljonkin. Rasituksen syyt ovat odottajan ikä (yli 25v.), aiempi yli 4,5 kiloinen vauva, sukurasite tai jos lähtöpainosta laskettu painoindeksi ei ole normaali, vaan korkeampi.

Mulla näistä kriteereistä täyttyy ainoastaan ikä ja neuvolatäti oli sitä mieltä, että rasitusta ei tarvitse tehdä ellei nyt ala näyttää siltä, että olisi merkkejä siitä, että vauva olisi kovin isokokoinen tai pissassa näkyisi sokeria. Minusta tämä kuulostaa oikein järkevältä.

sokerirasitus

Amalia ja Milo ovat syntyneet molemmat normaalikokoisina. Amalia painoi syntyessään 3600g ja Milo 3635g. Milostahan povattiin silloin hyvin siroa vauvaa ja loppuraskaudessa kävin äitipolilla ultrassa hieman liian pienen sf-mitan eli kohdunpohjan korkeus mitan vuoksi. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja poika oli syntyessään jopa hitusen siskoaan isompi.

sokerirasitus

Miten muilla, oletteko käyneet sokerirasituksessa ja mitkä oli syyt rasituksen tekoon? 

 

Tänään pienen tauon jälkeen raskauskuulumisia! Viikkoja on jo 33+3 ja tuntuu huikealta, että laskettu aika on jo ensi kuussa.

Sikiön paino: 2100 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 29 cm
Koko pituus: 39 cm

Harjoitussupistukset rauhoittuneet

Supistuksia on ollut aika paljon viime viikkoina, mutta nyt ne ovat rauhoittuneet. Toki niitä muutamia päivässä tulee, muttei enää kymmeniä.

Neuvolakuulumiset ja vauvan asento

Neuvolassa kävin eilen ja Amalia lähti mukaani. Kaikki oli oikein hyvin ja mikä mahtavinta vauva oli kääntynyt pää alaspäin. Tämä on mietityttänytkin paljon ja toivoin kovasti, että pieni olisi jo raivotarjonnassa. Nyt kun tällä kertaa synnytys ei pelota, niin aloin nähdä jo kauhukuvia, että vauva jää perätilaan enkä näin ollen uskalla lähteä yrittää alatiesynnytystä, vaan joudun leikkaukseen. Mähän olen synnyttänyt Amalian ja Milon alakautta ja Milon synnytyksen jälkeen alapää ei tuntunut synnytyksen jälkeen edes kipeältä, joten haluan ehdottomasti synnyttää tämän kolmannenkin vauvan alakautta, jos se vain onnistuu.

Neuvolatäti kuunteli ennen vauvaa Amalian sydänäänet ja Amaliaa ihmetytti miksi hänelle ei laitettu geeliä, mutta äidin mahalle laitettiin. Tämä neuvolakäynti oli varsin nopea ja näin taitanee seuraavakin olla, sillä se on lääkärineuvola. Siellä tehdään sitten tämän raskauden ensimmäinen sisätutkimus.

Raskaus ja helle

Me oltiin alkuviikosta mun kummitädin perheen mökillä yksi yö ja molempina päivinä ja etenkin ensimmäisenä iltana mun varpaat ja jalat oli tosi turvoksissa. Muuten en ole liiemmin turvotuksia huomannut. Mökillä liikkuminen oli niin vähäistä ja ehkäpä tuli juotua hieman liian vähän.

Näin loppuvaiheessa raskautta helteet ovat aiheuttaneet sen etten aurinkoon juurikaan hakeudu, vaan istuskelen varjossa tai sitten sisällä viilentävän ilmalämpöpumpun alla. Olen myös uinut tänä kesänä ja juurikin tuolla mökillä uin monta kertaa ja vesi viilensi ihanasti, vaikkakin se on aika lämmintä. Kotona kuljeskelen usein alusvaatteilla ja autossakin nostan mekon niin, että massu on paljaana. Autossa meinaavat muut  jäätyä, kun mä puhallatan niin kovalla viilentävää ilmastointia 😉

Raskaus on kuitenkin sujunut hyvin helteistä huolimatta ja öisin saan nukuttua, vaikka toki pissalla tulee rampattua.

Vauvan tavaroita esittelen pian, kunhan saadaan vielä viimeiset jutut kotiutettua. Yksi tavara on jumissa postissa ja täytyy varmaan alkaa soittelemaan sen perään. Kaikki alkaa kuitenkin olla mallillaan ja koko perhe on ihan täpinöissä siitä, että meille tulee pian vauva <3

raskaus

Pieni maistiainen raskauskuvista <3

Ihanaa viikonloppua kaikille!