31 tammi Jaksaminen

Täällä ollaan sairasteltu, mutta onneksi pojat ovat pysyneet terveinä. Amaliahan heräsi viime viikon torstaina kuumeisena ja korkea kuume oli kiusana kaksi päivää. Lauantaina Amalialla oli enää vain hieman lämpöä ja vointi oli jo rutkasti parempi. Sunnuntaina tunsin itse, että nyt tauti on iskemässä minuun ja maanantaina olinkin jo kuumeen kourissa. Amalia oli tällöin jo terve ja Milo ei edes sairastunut, joten vilkkaiden lasten hoito kuumeisena ei ollut mitään herkkua. Kotiäidin ei pitäisi missään nimessä sairastua, sillä lepoon ei ole juuri tilaisuutta. Johnnyn töiden jälkeen painuin yläkertaan koisimaan ja nukuin sikeästi puolitoista tuntia ja se teki todella hyvää. Tämän jälkeen lapsukaiset kirmasivat vauhdilla syliini ja nököttivät siinä äitiä halien ihan kuin olisin ollut pidempäänkin poissa.

Ne pukee aina mulle muijien yökkärin..

Torstaina vein Amalian lääkäriin, sillä tytön käytös kertoi sen, että korvatulehdus oli iskenyt jälleen ja oikeassa olin. Toinen korva oli pahasti tulehtunut ja nyt ollaan sitten antibioottikuurilla.

Nyt on ollut todella rankkaa, ei vain sairastelun vuoksi vaan ihan kaiken suhteen. Elämä on täysin mallillaan, mutta itse olen ollut ihan loppu. Yöimetyksen päättyminen oli helpotus, mutta on hyvin erikoista, että olen nyt paljon väsyneempi kuin imettäessäni Miloa öisin vähintään sen kymmenen kertaa. Tuntuu, että vuoden väsymys kaatuu nyt kerralla päälle ja olo ei ole ollut hääppöinen.

Johnny ei ole pitänyt vielä kesälomaansakaan kokonaan talvilomasta puhumattakaan ja nyt pyysin mieheltä pientä breikkiä. Ehdotin kylpyläreissua koko perheen voimin ja tämä reissu on tarkoitus toteuttaa reilu viikon päästä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on todella tärkeää ja nyt tämä pieni ihana irtiotto tulee enemmän kuin tarpeeseen.

Amalian syntymän jälkeen elin vauvakuplassa koko vuoden, samoin tein myös Milon kanssa. Näihin vuosiin liittyy paljon paljon ilon hetkiä, mutta myös kurjia tunteita ja kurjaa oloa. Meillä molempien lasten vauvavuodet ovat olleet hyvin rankkoja ja välillä olen mennyt aivan äärirajoilla.

Nyt mennään kuitenkin pian kovaa vauhtia kevättä ja aurinkoa kohti ja tämä jos joku kohottaa suurimman osan mieltä. Nautitaan toisistamme ja tehdään niitä asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Meillä on takana aivan ihana viikonloppu ja tänään Amalia muru täytti 4-vuotta ja juhlistimme sankaria sukulaisten ja kummien kera!

Onnea niin kauniille ja rakkaalle esikoisellemme! <3