17 joulu Kiireinen joulunalusviikko

Huh huh miten nopeasti tämä joulukuu menee. Tuntuu ettei meinaa perässä pysyä tässä joulun odotuksessa, aika saisi mennä siis hitusen hitaammin. Joululahjaostoksilla kävimme Johnnyn ja Nupun kanssa viime viikolla isompien lasten ollessa mummin ja fafan tykönä.

Ostamme lahjoja joka vuosi kummilapsillemme, omille lapsille, mun äidille ja Johnnyn vanhemmille sekä mun kummitädille ja pikkusiskolle. Suurimmaksi osaksi lahjat on jo ostettu, oikeastaan enää puuttuu siskon lahja sekä omille lapsillemme muutama paketti, niin ja se hankalin eli Johnnyn lahja. Miten puolisolle onkin aina niin vaikea keksiä lahjaa. Isänpäivänä tai noh tämähän tuli hieman myöhässä annoin Johnnylle lahjaksi ihanan avaimenperän, jossa on kolme riipusta, kaksi tyttöä ja yksi poika ja näihin on kaiverrettu jokaisen lapsen nimi. Nyt pää lyö täysin tyhjää joululahjan kanssa!

Me taidettiin koristella koti jouluun marraskuun viimeinen päivä, jos en ihan väärin muista ja kuusi laitettiin toissa viikonloppuna, jos en sitäkään väärin muista, heh. Meille on tullut perinteeksi juoda glögiä joulukuusta koristellessa ja näin teimme tänäkin vuonna. Nuppu vauva nukkui ulkona vaunuissa koko kuusen koristelun ajan, mutta kodin koristelussa hän oli mukana. Lapset olivat tietysti riemuissaan kaikesta tästä.

Viikonloppuna juhlimme Milon syntymäpäiviä, joista lisää keskiviikkona, jolloin on pojan oikea synttäripäivä.

Amalialla oli vielä Milon juhlien jälkeen ystävänsä synttärit ja tytön toiveesta lähdin Nupun kanssa juhliin mukaan. Amalia on käynyt jo useammilla kaverisynttäreillä ihan itsekseen, mutta tällä kertaa jännitys oli liian suuri, kun lähes kaikki muut vieraat olivat jo isoja tokaluokkalaisia. Ja toisaalta oli ihana päästä itsekin juhliin mukaan, sillä sankari on meidän koko perheelle läheinen.

Tämä viikko tuntuu pitkästä aikaa hyvin ohjelmantäyteiseltä. Lähes joka ilta on jotain. Milon kerhon joulujuhlat, ystävien näkemistä, lisää synttärihulinoita ja vielä perjantai-iltana lasten olisi tarkoitus mennä mummin ja fafan luokse koristelemaan piparkakkutalot. Amalia odottaa tätä jo kovin, tästäkin on muodostunut aivan ihana perinne.

Lauantaina menemme mun kummitädin perheen luokse syömään jouluruokaa. Tellu täti jatkaa mummon perinnettä, mummo siis aina aatonaattona järjesti jouluruokailun perheelleen. On ihana päästä näkemään rakkaita serkkuja perheineen ja tietty kummitätiä ja setää. Mun siskon perhe tulee myös, joten meitä on kiva porukka sitten kasassa.

Sunnuntaina piipahdamme vielä ystäväni pojan synttäreillä ja sitten jo seuraavana päivänä onkin jouluaatto ja ihana joulurauha saa alkaa.

Vaikka menoa on tällä viikolla paljon, niin se ei tunnu lainkaan ärsyttävältä, kun tietää että pian alkaa rauhaisa joululoma ja ihana joulunvietto. Johnny on kotona koko jouluviikon ja palaa sorvin ääreen vasta uuden vuoden jälkeen.

Joulupäivänä menemme perinteisesti Johnnyn vanhemmille syömään ja jouluaattoaamuna äidilleni riisipuurolle, sillä äidillä on pitkästä aikaa vapaata jouluaattona. Muuten jouluaatto menee tosiaan kotona ja Johnnyn vanhemmat tulevat meille. Hautausmaalla käymme luultavasti jo aatonaattona ja Tapaninpäivänä menemme ystäväperheen luokse.

Toivotaan, että joululomalla olisi lunta maassa, jotta pääsisimme pulkkamäkeen ja lumileikkeihin. Tänä aamuna riemu oli suuri, kun oli tullut lunta ensimmäistä kertaa oikein kunnolla. Sovittiin lasten kanssa, että otamme pulkat esille kerhon ja eskarin jälkeen. Aura-autot ovat muuten lasten mieleen ja niitä molemmat tuijottelivat ikkunasta tänä aamuna, kun yksi meidän kadulla paahtoi menemään.

Ps. Johnnylla on kuvassa sortsit alla, ei siis pers paljaana tuolla taustalla hillu 😉

Onko muilla jouluvalmistelut hyvällä mallilla vai pukkaako stressiä? 

Pps. Seuratkaa myös Instagramissa. Sinne päivittyy paljon videoita ja tietty kuviakin 🙂