19 kesä Lapset herkuttelee

Ihana Sande jätti kommenttia ja toivoi enemmän postauksia! Postaustahti on ollut jo pitkään vain kahta postausta viikossa ja tämä ärsyttää myös minua. Minusta kaksi postausta viikossa on vähän, mutta tuntuu ettei rahkeet riitä enempään. Olen laiskistunut paljon blogin suhteen, vaikka se onkin todella tärkeä minulle. Iltaisin en jaksa kirjoittaa ja Milon päiväunien aikaan haluan usein huomioida Amaliaa. Isin kotiuduttua töistä vietämme aikaa koko perhe yhdessä ja silloin olen muutenkin jo aika loppu päivän touhuista ja pääkin lyö tyhjää, joten kirjoittelu ei oikein luista.

Blogipostaus ei synny myöskään hetkessä, vaan postauksen tekoon menee monesti useampi tunti. Aion nyt kuitenkin panostaa asian suhteen ja paneutua blogiin iltaisin isin tultua töistä kotiin tai sitten lasten käytyä yöunille. Kiitos sinulle Sande, kun niin ihanasti ja ymmärtäväisesti kommenttisi annoit.

Johnny oli kesäjuhlissa siskoni luona eilen ja me vietimme lasten kanssa iltapalan ja pesujen jälkeen herkkuhetkeä. Milon kanssa tälläistä emme ole vielä ennen viettäneet, mutta niin ihanasti pikkuinen haki pienen muovikipon kippokaapista ja laittoi sen pöydälle, kun äiti oli sanonut maagiset sanat: otetaan vähän sipsukkaa! Milo ymmärtää puhetta todella hyvin, siis oikeastaan tuntuu ymmärtävän aika lailla kaiken, ihan hassua. Milo täytti eilen 1,5 vuotta ja nyt viimein sanojakin on alkanut tulla tai oikeastaan Milo toistelee sanoja enemmän kuin pulputtaa niitä muuten vaan. Useimmiten poika on kuitenkin hiljaa ja vauhti päällä!

Mää rakastan herkkuja!!

Nam!

Isin juhliessa kävimme lasten kanssa mummin ja fafan luona kylässä ja saimme siellä hyvää ruokaa. Amalia pyytää aina kotiin lähtiessä mummia pakkaamaan hänelle matkaevästä ja mummihan tekee työtä käskettyä. Pikkupussista löytyy aina muutama kettukarkki, omarkarkki ja keksi. Aika hellyyttävää.

Kyllä mäkin tykkään hyvästä!

Viime päivät ovat olleet sateisia ja odottelemme taas aurinkoa ja hellekelejä. Toisaalta sade teki nurmikollemme hyvää, sillä se oli päässyt palamaan muutamista kohdista pahasti. Pihallamme on siirtonurmi ja onneksi palaneet kohdat elpyivät sateisten päivien aikana. Täytyy nyt pitää nurmesta parempaa huolta hellepäivinä ja antaa tietyille kohdille vähän vettä.

Kotiamme voisin pian taas esitellä lisää, paljon huoneita on esittelemättä ja piha myös. Olemme hankkineet pihalle uutta ja rakastan kotipihaamme. Olen edelleen todella rakastunut koko taloomme ja mietin joka päivä hölmö hymy huulilla kuinka onnellinen olen tästä kodista. Kaikin puolin täydellinen meille ja se tärkein lapsilla ystäviä kivenheiton päässä.

Ensi viikolla on juhannus ja suunnitelmia sen suhteen ei vielä ole. Ihan kiva olisi vain olla kotona perheen kesken, kun nyt on nämä viikonloput menneet juhliessa, mutta toisaalta siinä on kolme vapaapäivää isukilla niin voisihan sitä jotain kehitellä. Tuntuu kammottavalta, kun monet ystäväperheet toteavat aina, että heillä on viikonloput täynnä ohjelmaa ja menoa. Itse pyrin välttämään suunnittelemasta viikonlopuille menoja, sillä minusta on parasta vain olla ja tehdä sitten nopeita suunnitelmia fiiliksen mukaan. Hermostun aina jos on liikaa suunniteltu ja siksi meillä ei pahemmin olla menoja sovittu viikonlopuille enää aikoihin.

Viime viikkoina olemme nähneet ystäviä sekä leikitty leikkipuistoissa. Kävimme myös kesäkerhossa Vivamossa viime maanantaina. Amalia ja Milo syöttivät siellä aasia ja lampaita lähes kaiken aikaa ja aasi maisteli Amalian hameenhelmaakin. Vivamo on todella kaunis paikka ja siellä tulee käytyä aina kesäisin muutamia kertoja.

Huomenna saamme kylään ystäväni lapsineen, joita olemme nähneet viimeksi varmaan puolivuotta sitten, ihanaa!

Kivaa viikkoa kaikille! <3