28 syys Sitkeä flunssa

Täällä vielä sairastellaan. Johnny on sentään terve ja omakin olo alkaa olla parempi, mutta lapset ovat vielä kipeinä. Amalian lenssu oli viime viikolla jo sillä mallilla, että viikon toinen kerhopäivä ei jäänyt väliin, mutta viikonloppuna nuhaisuus paheni. Tänään Amalia piteli korviaan aamupäivästä, kun leivoimme kaksin Milon nukkuessa päiväunia. Kysyin sattuuko Amaliaa korviin ja sattuihan niihin. Kävimme lääkärissä päivällä ja korvatulehdushan sieltä löytyi. Nyt ovat sitten molemmat lapsukaiset antibioottikuureilla, Milo vain aloitti hieman aikaisemmin. Muutenkin lääkkeitä tässä talossa tuntuu menevän aika tavalla, kun Milo hengittelee omia lääkkeitään useaan otteeseen päivässä ja Amaliallakin on omat silmätippansa.

Lääkäri kuunteli tänään myös Milon keuhkot, vaikka Amalian asialla olimmekin ja rohiseehan poika kauttaaltaan. Vinkunoita ei sentään kuulu ja toivotaan ettei ala kuulumaankaan. Vielä siis sinnittelemme kotioloissa ja hyvin menee. Milon korvat olivat menneet parempaan suuntaan, joten torstaina aloitettu antibiootti puree. Nuuskukin sai tänään oman kuukausittaisen kipulääkkeensä, joten hänkään ei ole jäänyt ilman extra lääkitystä.

Virtaa riittää, vaikka kuin on kipeä!

Äidin linssilude

Poistin Johnnylta pari tikkiä ja mulla oli ihan paras apulainen!

Viikonloppu oli todella kiva. Otimme rennosti ja lauantaina Johnny nousi lasten kanssa ja sain jäädä nukkumaan. Yleensä aina, kun nukun pidempään niin alakertaan tullessani saan huomata, että keittiö on aivan sotkussa, lasten aamuhommat vaiheessa ja joudun heti sorvin ääreen ja aloitan aamuni kiukkuisena. Tällä kertaa rakas mieheni oli ottanut viimein opikseen ja lapset oli hoidettu ja Milo oli jo aamu-unilla. Oli aivan luksusta aloittaa aamu rauhallisella aamupalalla, jota säesti isin ja Amalian kivat leikit. Amalia puhuu edelleen taukoamatta ja leikeissä hän keksii aina mainioita juttuja. Amalia on lisäksi todella ilmeikäs ja repeilen hänen jutuilleen niin monta kertaa joka päivä. Sisko naurattaa myös Miloa ja Amalian ei tarvitse juurikaan naurattaa Miloa, kun poika jo hirnuu.

Käyhän se lapanenkin sukaksi päiväunien ajaksi villasukkien alle, mää en kestä tota mun miestä 😉

Äidin uudet kengät Cittarin lastenosastolta 😉

Pakkohan nämä oli ostaa H&M:stä

Johnnyn ihanan edesmenneen mummon hame

Lohjalla oli viikonloppuna sirkus ja yllätin Amalian täysin viemällä sirkukseen. Se hymy, jonka tyttäreni minuun loi sirkuksen alkaessa oli jotain mitä en unohda koskaan. Tämä oli Amalian ja äidin yhteinen juttu ja niin tärkeä.

Sunnuntaina vietimme Johnnyn vanhemmilla useamman tunnin. Lapset soittivat kosketinsoittimia tietysti aivan täysillä äänillä ja molemmat olivat intoa täynnä. Milokin oikein hytkyi samalla, kun soitti ja näytti tuo Amaliakin melkoiselta rokkarilta soittaessaan. Lapset näyttäisivät perineen fafansa musikaalisuuden.

Milo tyylikkäänä

<3

Rakkaudet <3

Onko teillä tapana antaa välillä yhdelle lapselle kerrallaan erityistä huomiota?

Kivaa viikkoa! <3