Näköjään viime kirjoituksesta vierähti viikko ja tiedättekö mitä? Mä olen taas HopLopissa kirjoittamassa, sillä Amalialla on jälleen tänäkin keskiviikkona uuden koulukaverinsa synttärit. Tuolla synttäriporukka on diskohuoneessa herkuttelemassa ja kohta pamahtavat varmasti leikkimään. Mä istun mukavasti tässä pehmeällä sohvalla läppäri sylissä ja nautin kirjoittamisesta.

Meillä on ollut tosi kiireistä ja viime viikolla oli menoa joka arki-ilta ja sama jatkuu tälläkin viikolla. Mä en liiemmin välitä iltamenoista, vaan tykkään siitä, että saamme viettää illat ihan rauhassa perheen kesken, vaikka toki aika usein lapsilla saattaa olla ystäviä, mutta kuitenkin niin, että ollaan kotona. Mä väsyn hirmuiseen juoksuun joka ilta ja usein väsymys ei iske heti, vaan sitten kun rauhoittuu.

vanhempainilta

Mitä kaikkea meillä sitten on ollut?

No näitä HopLop-synttäreitä kahdet ja Amalia on toivonut mun jäävän henkiseksi tueksi ja mukavahan tässä on olla ja kirjoitella kaikessa rauhassa. Huomenna on Milon kerhon iltatapahtuma ja lisäksi mulla on ollut kaksi jalkapallopeliä, viime perjantaina Espoossa ja tämän viikon maanantaina täällä Lohjalla. Treenit tähän päälle ja sitten muutamia muita menoja.

Viikonloppuisin ei ole ollut ohjelmaa, paitsi tietysti nyt tulevana viikonloppuna, sillä Nuppu täyttää 1-vuotta ja rakkaan synttärit pidämme ihan oikeana synttäripäivänä sunnuntaina.

Käytiin tyttöjen kanssa tällä viikolla ostamassa juhlatarvikkeita ja Amalia sai päättää teeman siskon synttäreille. Kakku on tilattu, mutta voileipäkakkua en ole muistanut tilata, vaikka monena päivänä se on käynyt mielessä. Amalia laskee öitä Nupun syntymäpäiviin ja kysyy joka aamu mikä päivä on ja laskee siitä sitten. Onhan tämä iso etappi ja ihanaa, kun sisarukset ovat täpinöissään sankarinkin puolesta, joka ei vielä ymmärrä tulevasta juhlapäivästä mitään.

anhempainilta

Nuppu otti ensiaskeleet viikonloppuna, mutta lisää ei ole ottanut. Hän seisoo hienosti ilman tukea vähän aikaa ja usein vähän huomaamatta lelu kädessä. Heti, kun vauva hoksaa seisovansa ilman, että pitää mistään kiinni hän laskeutuu äkkiä istumaan.

Nyt Nupulle on iskenyt nuha, mutta eiköhän se ohi mene ennen juhlia. Milokin oli tuossa ihan vähän yskänen, mutta ei pahasti.

vanhempainilta

Amalia halusi, että kirjoitan häneltä terkut koulunkäynnistä. Se sujuu hyvin eikä enää jännitä, siinä tytön terveiset! Eilen koululla pidettiin vanhempainilta ja me oltiin siellä molemmat Johnnyn kanssa. Nuppu oli mukana ja Johnnyn äiti tuli hoitamaan isompia. Oli hauska päästä Amalian pulpetin ääreen istumaan ja kurkkimaan pulpetin sisään. Niin oli siistiä ja kotona tyttö sanoikin, että he olivat siivonneet pulpetit päivällä ja kysyi vielä näinkö hänen sormivirkkaustyön.

Oli kiva tutustua opettajaan hiukan ja kuulla muutenkin koulumaailmasta enemmän. Luokka oli hyvin viihtyisä ja seinillä oli paljon lasten tekemiä askarteluja ja ne loivat tosi ihanan tunnelman. Amalian luokkakamut on tosi kivoja ja Amaliaa kouluun viedessä olen itsekin saanut tutustua moneen lapseen.

vanhempianilta

Opettaja kävi läpi välituntisääntöjä ja kysyi sitten tuleeko meillä vanhemmilla mieleen jotain lisättävää. Johnny sanoi rohkeasti, että hänestä listaan voisi lisätä sen, jos joku oppilaista näkee, että jotain toista sattuu niin menee heti kertomaan välituntivalvojalle. Tästä opettaja onkin lasten kanssa kuulemma puhunut ja hyvä niin.

Opettaja jutteli myös siitä kuinka ensimmäinen luokka on tosi raskas lapsille, kun kaikki on niin uutta. Koulumaailma on niin eri kuin esikoulu. Lapset saattavat olla koulun jälkeen kiukkuisia ja väsyneitä ja läksyt kannattaakin hoitaa heti alta pois eikä jättää iltaan. Tämä on huomattu, muutamasti on jäänyt iltaan ja kiukuksihan se tekeminen on mennyt. Välillä haasteita on tuonut se, kun Nuppu on ehtinyt nukkua päikkärit ennen kuin Amalia pääsee koulusta ja sitten pikkumuijan perässä saa mennä enkä voi rauhassa keskittyä Amalian läksyihin. Ei ole reilua Amaliaa kohtaan, että esimerkiksi lukuläksyn aikana pomppaan vähän väliä Nupun luokse. Tällöin olemme jättäneet läksyt siihen ajankohtaan, kun Johnny on tullut töistä, jotta jompikumpi meistä vanhemmista saa antaa täyden huomion Amalialle.

vanhempainilta

Iltaisin ollaan valvottu Johnnyn kanssa aika pitkään ja lopulta nukahdettu molemmat sohvalle. Me vietetään joka ilta aikaa yhdessä ja tämä on tosi tärkeää parisuhteen kannalta. On aivan ihana nauttia toisesta iltaisin, silloin ei koskaan mene riitelyksi, vaan ollaan vaan lunkisti ja kaikki on tosi ihanasti. Lasten valveilla ollessa, etenkin iltapuuhien aikaan mulla monesti kiristyy pinna, kun en enää jaksaisi, vaan kaipaisin jo hiljaisuutta ja rauhaa ja tällöin kilahtelen vähän kaikille, noh Nupulle en sentään.

Tänään kävikin tuuri, kun pienemmät nukkuivat jo, kun tulimme Amalian kanssa kotiin. Pian Nuppunen sieltä heräilee varmaan maitoa ottamaan, mutta jatkaa sitten unia seuraavaan syöttökertaan.

Aiheuttaako muille vanhemmille iltapuuhat ja nukkumaan meno hampaiden kiristelyä? 

Nyt kynttilät palamaan ja nauttimaan rauhallisesta illasta <3

 

 

 

Noh, niin se Amalian koulu ja ekaluokka alkoi eikä mua ja Johnnya itkettänyt yhtään. Vähän alkoi kyllä jännittää siinä koulunpihalla, kun Amalia oli niin jännittynyt ja hoki, että hänellä on paljon enemmän perhosia vattassa kuin illalla. Jotenkin se oma jännitys hävisi kuitenkin ihan kokonaan, kun Amalia kutsuttiin jonoon ja hän niin reippaasti sinne meni, katseli meitä ja vilkutti ja hymyili niin iloisena eikä lainkaan jännittyneen näköisenä.

ekaluokka

Amalian opettaja ei ole meille vanhemmille mistään tuttu, mutta vaikuttaa mukavalta ja jämptiltä naiselta. Amalia itse piti opettajaa kivana ja se on tosi hyvä juttu! Ensimmäisenä koulupäivänä Amalia oli saanut kolme uutta kaveria ja vielä yhden lisää seuraavana päivänä, ihanaa! Amalian kanssa samalle luokalle pääsi kaksi hänen ystävää, toinen ystävyys on alkanut jo kerhoajoilta ja toinen esikoulusta. Luokalle tuli myös muutama puolituttu rinnakkaisesta esikouluryhmästä, mutta muita lapsia Amalia ei tuntenut entuudesta, sillä he ovat alueemme toisesta esikoulusta eikä Amalialle mitään kautta tuttuja. Itse tosin muistan muutamia lapsia perhekerhosta lasten ollessa ihan pieniä.

Amalia tutustuu uusiin ihmisiin aika helposti ja hän on kiva ja reilu kaveri. Muistan silloin ensimmäistä kertaa perhekerhoon mennessä Amalian ollessa puolivuotias vauva ajatelleeni, että autan Amaliaa kaikin tavoin saamaan ystäviä heti pienestä pitäen, jotta hänellä olisi sitten isompana hyvä tukiverkko ystävistä ja tässä olemme onnistuneet. Amalia on toki ystävystynyt ja saanut ystäviä ihan itse, mutta olen hänen kanssa käynyt tosi paljon kerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa ja sovittu treffejä ystävien kesken. Amalia tuntee paljon ihmisiä ja on sosiaalinen ja jo heti koulunpihalle mennessä muutama tokaluokkalainen tuttu tuli Amalialle juttelemaan ja yksi Amalian sydänystävistä tuli yläpihalta antamaan Amalialla ison halin ja toivotti hyvää koulupäivää. Tämä sai mulle kyyneleet silmiin ja mietin miten onnekas Amalia onkaan, kun hänellä on näin ihania ja rakkaita ystäviä.

ekaluokka

Kysymyksiä Amalialle koulusta

Minkä arvosanan annat näille kahdelle koulupäivälle?

2/5.

Mikä oli jännittävää?

Kaikki.

Mikä oli päivässä kivointa?

Välitunti ja Aapinen.

Pelottiko joku asia?

Läksyt pelottaa, se miten mä selviydyn niistä.

Menikö aika nopeasti, vai tuntuiko koulupäivä pitkältä?

Pitkältä (ensimmäinen päivä oli 3h ja toinen 4h) 😉

Oliko välitunnit kivoja?

Oli.

Mitä teit välitunnilla?

Keinuin ja juttelin mun kavereitten kaa.

Millainen opettajasi on?

Kiva.

Amalian sanoin koulu on rankkaa, mutta kivaa! Vielä ei läksyjä ole tullut ja niitä Amalia jännittää kovin ja ne tuntuu hänestä tylsältä, vaikka olen yrittänyt kertoa, että läksyjä tulee varmasti alkuun tosi vähän ja yhdessä niitä katsellaan.

Huomenna alkaa uusi viikko ja saa nähdä mitä Amalia meinaa, kun on viisi koulupäivää takana 😉 Milo aloittaa kerhon huomenna, vaikka poika luuli jo menevänsä esikouluun. Isänsä poika, tuommoinen taivaanrannanmaalari, joka ei turhia ressaa 😉

ekaluokkalainen

Miten muilla lapsilla on koulu, eskari tai hoito lähtenyt käyntiin?

Mukavaa sunnuntai-iltaa murut <3