03 tammi Mitä toivon uudelta vuodelta
Uusi vuosi on alkanut ja musta on ihana miettiä haaveita ja toiveita uudelle vuodelle.
Terveys on tärkein. Ennen kaikkea toivon terveyttä lapsille, Johnnylle sekä itselleni ja muulle lähipiirille. Toivon ettei kukaan meistä sairastu vakavasti emmekä menetä ketään lähipiiristä. Kuolemaa on ollut riittämiin meidän suvussa ja asiaa välillä pohdittuani meistä kenenkään ei pitäisi joutua lähtemään moniin vuosiin.
Oh tulipas hieman synkempi tästä alusta, mutta terveyttä on osattava arvostaa, sillä se ei missään tapauksessa ole itsestäänselvyys.
Yhdessäolo. Meillä on perheaikaa aika paljon emmekä elä ruuhkavuosia. Meillä ei ole Johnnyn töiden jälkeen harrastusrumbaa, vaan usein olemme ihan vaan kotona koko perhe. Monesti lapsilla saattaa olla kavereita kylässä, mutta paljon olemme kotona. Mä olen edelleen kotiäiti ja tämä mahdollistaa lapsille aika rennon elämän, vaikka koulussa ja kerhossa isommat käyvätkin. Ei ole kuitenkaan pitkää päivää päivähoidossa tai koululaisella iltapäiväkerhoa, saati yksinoloa kotona montaa tuntia lyhyen koulupäivän jälkeen.
Silti yhdessäolo perheen kanssa on asia, johon haluan satsata ja jota pidän yhtenä tärkeimpänä asiana toteuttaa tänäkin vuonna. Se että ehdimme molemmat vanhemmat antaa kiireetöntä aikaa lapsille ja perheelle on musta tosi tärkeää.
Parisuhde ja se että me olemme Johnnyn kanssa rakastavaiset olisi pidettävä mielessä paremmin. Me satsaamme paljon lapsiin, mutta välillä unohdamme toisemme. Etenkin minä kaipaan enemmän huomiota, pientä halia tai suukkoa arjen menossa tai kehua ulkonäöstä tai muusta mukavasti tehdystä asiasta.
Me vietämme Johnnyn kanssa aikaa yhdessä joka ilta, mutta enemmän pitäisi satsata lyhyisiinkin juttutuokioihin yhdessä eikä vain rojahtaa sohvalle omiin päätyihin, avata Netflixiä ja alkaa tuijottaa yhteistä sarjaa.
Matka on haaveissa ja se olisi ihana toteuttaa jo pian. Loma lämpimään, sitä kaipaan.
Blogi on tarkoitus elävöittää. Toki olen tässä koko ajan kirjoitellut, mutta aivan liian harvoin. Postausmäärät ovat laskeneet hurjasti edellisistä vuosista. Toki olin päättänyt Nupun syntymän jälkeen keskittyä vauvaan ja perheeseen, mutta nyt tuntuu siltä, että alkaa olla aika palata sorvin ääreen ja ottaa aikaa blogille ja alkaa kirjoittaa säännöllisemmin.
Jalkapallo jatkuu, se on selvä ja toivon kehittyväni koko ajan lisää treenien myötä. Meillä on tällä hetkellä kaksi aivan huippua valmentajaa ja treeni mahdollisuuksia jopa neljä kertaa viikossa. Toki ihan niin montaa kertaa en pääse, mutta aina kun mahdollista niin menen. Kertaakaan en ole jättänyt menemättä sen takia, etten viitsisi, vaan edelleenkin into piukkana harrastan. Tämä laji on ihan kultaa.
Siinä mun haaveita ja toiveita vuodelle 2020 <3 Kertokaa tekin omistanne <3
