14 kesä Kauhunhetket Kreikassa, kuoleeko mun lapsi mun syliin
Meillä tapahtui viimeisenä lomailtana Kreikassa jotain aivan kamalaa. Mä olen elämässäni nähnyt ja kokenut paljon, mutta tämä oli ehdottomasti pahin hetki.
Kuoleeko mun lapsi..
Oltiin koko porukalla lasten leikkipaikassa, jossa sai kolikolla lapset nauttia pienistä laitteista. Jossain kohdin Milo juoksi alueella ja kaatui vatsalleen, ei edes mitenkään pahannäköisesti emmekä kumpikaan Johnnyn kanssa kiiruhtaneet pojan luokse. Äitini oli Milon vieressä ja oli aikeissa auttaa Milon ylös maasta, mutta poika suuttui niin silmittömästi tästä, että alkoi huutaa, itkeä ja potkia selällään maassa. Tässä kohdin olin jo menossa lohduttamaan Miloa ja kun pääsin pojan luokse oli hän kasvoilta aivan sininen, silmät muljahteli ja kroppa nyki. Nostin tuon 3,5-vuotiaan aivan lötkön lapseni syliini kiljuen samalla itse ja puhalsin hulluna naamaan ja samassa Milo veti henkeä ja alkoi itkeä. Väri palasi myös saman tien kasvoille eikä mitään hätää enää ollut.
Kaatuessaan Milolla oli kädessään uusi pyssy ja pyssyn perään poika alkoi sitten lähes heti kyselemään.
Kyseessä oli affektikohtaus, joka meni niin pitkälle, että Milolta lähti taju. Tämä oli ensimmäinen kerta ja toivottavasti ei enää koskaan toistu. Mä luulen, että lämpö saattoi vielä edesauttaa tätä. Olenhan mä molempia lapsia joskus vauvoina joutunut puhaltamaan kasvoille, kun itkevät niin ettei henki kulje, mutta ei tilanne näin pahaksi ole ikinä mennyt. Oli aivan kamalaa nähdä oma lapsi sen näköisenä ja luulin ihan oikeasti, että rakas lapseni kuolee. Siinä muutamassa sekunissa ehti käydä mielessä monta asiaa ja muutamana päivänä tapahtuneen jälkeen mua oikein kouraisi sellainen paha olo sisältä asti, mutta nyt se on jo onneksi helpottanut.
Onko muilla kokemusta affektikohtauksista?
