Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
kuulumiset Archives - Sydän vähän kallellaan
 

Kolme koulupäivää takana ja loistavasti mennyt! Olen niin ylpeä Amaliasta kuinka reippaasti hän on kouluun mennyt ja päivät on sujunut hyvin, vaikka tosi paljon kiukkua oli kahden ensimmäisen koulupäivän jälkeen. Amalia oli aika hiilenä, kun ensimmäisenä päivänä tuli läksyä. Kestää taas hetki tottua.

koronatesti

Milo ei valitettavasti ole päässyt aloittamaan esikoulua, sillä poika on flunssassa. Meillä on ollut kesälenssu koko perheellä ja Milolla on astman vuoksi tauti pitkittynyt. Amalia sairastui ensimmäisenä ja hänestä napattiin koronatesti, joka oli negatiivinen. Inhottavia nämä pöpöt, saa nähdä kuinka paljon noissa testeissä on juostava tulevien kuukausien aikana.

Johnny oli lomalla viime viikon, mutta lomasuunnitelmat vaihtuivat sairastelun vuoksi. Kotona tuli oltua ja paristi veneilemässä. Haettiin noutoruokaa monta kertaa ja oltiin aika laiskoja. Mikäs siinä, välillä näin.

Toki on täällä jotain aikaankin saatu, sillä Johnny maalasi kodinhoitohuoneen seinät. Päädyttiin Johnnyn ehdotuksesta valkoisiin seiniin ja se toi tosi paljon valoa ja oli hyvä valinta. Vielä olisi tehtävä reissu Ikeaan, josta ostamme uudet kaapinovet ja tasot. Altaan ja hanan hankimme jostain rautakaupasta.

Ainiin teinhän minäkin yhden pienen maalaushomman, maalasin meidän ruokapöydän. Pinta oli päässyt huonoon kuntoon, joten sipaisin päälle uuden maalikerroksen ja nyt pöytä näyttää taas upouudelta.

Nuppu ja Milo ovat leikkineet yhdessä todella paljon ja Milo kävisi melkein jo lapsenvahdista 😉 Niin hyvää huolta hän pitää pikkusiskosta. Nostaa keinuun ja keinuttaa, muutamasti saanut nostettua siskon trampalle ja siellä heillä on ihan omat leikit ja naurunremakka on valtava.

Nuppu ei vieläkään puhu juuri mitään, mutta ymmärtää kaiken ja tulee hyvin itsekin ymmärretyksi. Lasten touhuja on ihana seurata ja mun sydän lepattaa aina. Ikinä ei ole tarvinnut pelätä, että Milo olisi ilkeä Nupulle. Kumpikaan sisaruksista ei ole ollut mustasukkainen Nupusta, Nuppu tosin on välillä mustasukkainen meistä vanhemmista ja jopa mun siskosta. Siskontyttö istui kerran äitinsä sylissä, niin Nuppu työnsi häntä pois ja halusi itse Miia-tädin syliin. Samaa hän tekee Amalian ja Milon istuessa meidän vanhempien sylissä. Jos taas mä istun Johnnyn sylissä, niin se pikkuista vaan naurattaa. Amalia ja Milo ovat sen verran isompia kuin Nuppu, niin tuollainen pikkuinen söpöliini saa aika hyvin pompotettua isompia sisaruksia.

Vähän tyngäksi näyttää jäävän tämä kuulumispostaus, mutta siis ihmeempiä täällä ei ole tapahtunut, kun on sairasteltu.

Tsemppiä kaikille arkeen ja koittakaa pysyä terveinä <3

Heippa kaikille! Meillä on ollut melkoinen juhlien viikonloppu, sillä perjantaina juhlimme Amalian kerhokaverin syntymäpäivillä, eilen Iidan synttäreillä ja vielä tänään kummipoikamme 2-vuotis syntymäpäivillä!

Iidan synttärit alkoivat kaverisynttäreillä, joihin vein Amalian ja pyyhälsin sitten itsekseni ruokakauppaan. Pojat odottelivat kotosalla, Milolla oli melkoinen kiukkupäivä. Poika ei suostunut päiväunille ja oli aika kiinni mammassa koko päivän. Milo on ihan hassu, kun se kutsuu minua aina mammaksi eikä äidiksi. Milo on oppinut jo pikkuisena tuon mamma sanan, kun Iida kutsui jonkin aikaa äitiä ja isäänsä mamiksi ja daddyksi. Milolle tämä mamma jäi vain päälle enkä usko, että siitä koskaan eroon päästäänkään ja mikäs siinä. Tosi suloinen hän on, kun mammaksi sanoo minua hennolla pienellä äänellään.

Amalia ja Iida leikkivät koko sukulaissynttäreiden ajan Iidan uusilla leluilla ja Milo leikki kovasti siskoni ja hänen miehensä kummipojan kanssa. On ihan outoa, kun meidän lapset ovat jo sen verran isoja ettei heitä tarvitse koko ajan pitää silmällä, vaan he leikkivät nätisti toisten lasten kanssa. Viime vuonna Iidan juhlissa Miloa sai vahtia koko ajan ettei hän vaan laita suuhunsa mitään pientä. Toki Milo törysi näissäkin juhlissa tippumalla sängystä, vaikka mummi oli ihan vieressä ja nyt poskessa komeilee oikeasti pitkästä aikaa mustelma. Milo raivostui myös silmin nähden, kun hän ei saanut pelata sählyä tai huitoa lastenjuhlien ongintakepillä.

Milo ja isi

Pojat jätskillä!

Silti vaikka nyt elämä on helpottanut paljon, niin olisin ehdottomasti valmis aloittamaan kaiken alusta uuden vauvan kanssa. Vauvakuumeeni alkaa olla niillä leveleillä nyt, että oksat pois. Toki olen yrittänyt pitää asiasta hiljaisempaa eloa, vaikka välillä sivulauseessa unelmaani saatan miehelleni väläyttää. Ihan tulee kyynel silmään jo tätä kirjoittaessa, niin toivottu pieni murunen perheeseemme olisi. Harmi ettei toinen osapuoli ole edelleenkään asiasta lainkaan samaa mieltä.

Amalia

Torstaina meillä oli Kaksplussalla blogitapaaminen ja lähdin Johnnyn matkassa Helsinkiin jo aamusta. Veimme yhdessä lapset ja Nuuskun mummin ja fafan tykö hoitoon ja tulimme Johnnyn työpaikalle. Konttorilla sitten kirjoittelin blogia ja Johnny teki omia töitään. Oli ihan hassua, kun molemmat olimme samassa huoneessa omissa oloissamme emmekä puhuneet mitään. Ehdimme myös lounaalle kahdestaan, jonka jälkeen auton nokka kääntyi kohti Pasilaa ja Kaksplussaa.

Meidän koulutus Kaksplussalla oli tosi hyödyllinen ja joka kerta on ihana nähdä muita bloggaajia. Tällä kertaa mukana oli useampi uusi portaali bloggaaja ja oli ihana päästä hieman tutustumaan myös heihin. Musta olisi kiva järjestää jotkut yhteiset kemut bloggaajien kesken, mutta ei meistä vaan kukaan saa mitään aikaiseksi. Kemuissa pääsisi tutustumaan aina paremmin, kun olisi enemmän aikaa höpistä kaikenlaista.

Mä luen usein Kaksplussan blogeja ja on meillä ihan huipputiimi kasassa. Paljon erilaisia bloggaajia ja on ollut ilo kuulua tähän joukkoon jo pian neljän vuoden ajan. Huh huh on tätä kirjoittamista tullut tehtyä jo aika tovi ja on ihan mahtavaa, että teitä seuraajia on näin paljon! Kommentointi on vähentynyt hurjasti, kun ihmiset lukevat paljon postauksia kännykällä ja usein kommentointi jää. Itsekin olen laiska kommentoimaan, vaikka lähes aina postaukset, joita luen herättävät paljon tunteita ja olisikin ehdottoman tärkeätä jättää kommentti.

Nyt voisikin pitkästä aikaa kysyä, että minkälaisista blogeista Te lukijat tykkäätte ja jos pidätte omaa blogia, niin linkatkaa se kommenttiboxiin!

Amalia

Me vietetään Johnnyn kanssa aikaa yhdessä lasten käytyä yöunille lähes joka ilta, mutta viikonloppuisin nautin eri tavalla näistä illoista ja pitkään valvominen ei ressaa, kun tietää, että aamulla on toinen auttelemassa aamuhommissa. Meillä on ollut jo pidempään ihan luksusta se, että lapsukaiset nukkuvat aamuisin pitkään ja tänäänkin Amalia heräsi äidin kanssa kahdeksalta ja pojat vasta yhdeksän jälkeen. Aika muutos siihen, kun jossain kohdin heräsimme Milon kanssa monta kuukautta puoli viiden-viiden korvilla.

Vielä tuohon unelmaani palatakseni olen pistänyt merkille, että useimmilla ihmisillä on aina pitkä lista asioita miksi ei kannattaisi enää saada vauvaa, mutta itse kuulun taas tästä ääripäähän, sillä minä en keksi ainuttakaan huonoa puolta kolmannesta lapsesta. Meillä on molemmat lapset olleet huonoja nukkumaan ja vauva-aika on ollut toisinaan tosi raskasta, mutta silti niin palkitsevaa ja ihanaa aikaa. Olen ihan valmis yöheräämisiin, vauvan kantamiseen ja siihen kaikkeen työmäärään mitä uusi vauva mukanaan saattaisi tuoda enkä tosiaan näe tässä mitään, en niin mitään huonoa puolta. Äitini ystävä hetki sitten sanoi minulle, että sä vain olet tuollainen äiti-ihminen ja se on ihan totta. Meidän perheessä olisi hyvin tilaa ja rahkeita siihen, että täällä saisi kasvaa vielä yksi ihana pieni ihminen. Kun on kaksi upeaa lasta saanut kasvatettua näin ihaniksi ja mahtaviksi ihmisiksi, niin miksei siihen pystyisi vielä yhden kanssa. Ja sitä paitsi kyllä se kolmas vauva jo aika helppo olisi, Johnny ei vaan tahdo uskoa, kun Milosta sanoin aikoinaan samaa ja kuinkas sitten kävikään 😉

Milo

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja isot tsempit Pikkuleijonille illan kultapeliin!! <3

Täältä on jäänyt tyystin arkiset kuulumispostaukset, kun tuntuu ettei aika vain riitä. Itse tykkään lukea blogeista arkisia postauksia ja katsella kuvia. En vain ole jaksanut aikoihin olla ahkera kuvaaja ja jotenkin arki on ollut jo jonkun aikaa vähän harmaata.

Muutamia kuvia kuitenkin löytyi menneiltä hetkiltä ja pientä sepustustakin sain aikaiseksi.

Amalia

Amalia

Amalia

Meille kuuluu hyvää, vaikka aikamoista menoa on ollut. Lapset ovat olleet terveinä paitsi nyt pienemmällä murulla on päällä flunssa ja kipeä korvatulehdus. Uuteen kotiin olemme kotiutuneet kaikki loistavasti ja yhteen naapuriperheeseen olemme saaneet tutustua paremmin.

Amalia trampalla

Hali

Hali

Milo

Milo trampoliinilla

Milo trampoliinilla

Vanha herra Nuusku

Vanha herra Nuusku

Kotimme sijainti on ihan huippu ja täällä on oikein rauhallista. Nuuskulle löytyy ihan vierestä ihanat lenkkimaastot ja muuten laiska koiruli rakastaa lenkkeilyä, on aina rakastanut.

Ystävykset

Ystävykset

Amalia ja Nuusku

Miesväki pihahommissa!

Miesväki pihahommissa!

Saippuakuplia

Saippuakuplia

Amalia innoissaan!

Amalia innoissaan!

Olen aloittanut Mindfulness-kurssin, josta kerroin jokin aika sitten ja kurssi on ollut todella kiva. Vielä en ole huomannut “luvattua” rauhallisuutta itsessäni, mutta toivon todella sen löytäväni 8 viikon kurssin aikana. Vielä on lasten kanssa karjuttu puolin ja toisin ja äidin esimerkki on ollut välillä ihan pyllystä. Jotenkin olo on ollut taas väsynyt ja kaipaisin kovasti aurinkoisia päiviä, sillä niistä saa niin paljon virtaa ja hyvää mieltä.

Johnny lähti maanantaiaamuna työmatkalle Saksaan ja palasi sieltä keskiviikkoiltana. Meinasin saada slaagin, kun mies totesi puhelimessa, että kotiintulolento tullaan luultavasti perumaan lakon vuoksi. Olin lauantaisista pikkusiskon polttareista ihan väsy ja ajattelin, etten jaksa yksin lasten kanssa enää ylimääräisiä päiviä. Onneksi mies palasi kuitenkin oikeana päivänä kotiin ja olimme tästä lasten kanssa todella iloisia ja isi tietysti myös.

Pikku peikko lähdössä ensimmäistä kertaa perhejumppaan!

Pikku peikko lähdössä ensimmäistä kertaa perhejumppaan!

Milo peikkopuvussa

Suloinen kurkistus, kun isi ajoi pihaan

Suloinen kurkistus, kun isi ajoi pihaan

Huomenna on vappuaatto ja meidän oli tarkoitus juhlia vappua ystäväperheen vanhempien mökillä, mutta ystäväperhe sairastui vatsatautiin ja kekkerit peruuntuivat. Vietämme nyt sitten vappua kotosalla ihan vain rennosti oleillen, grillaten ja herkutellen. Tai noh rennosti oleilu nyt ei tule kuulonkaan, mutta kuulosti varsin kivalta 😉

Milo on taas touhottanut vaihteeksi oikein kunnolla ja aamulla keittiötä siivotessani lapset leikkivät nätisti olohuoneen vieressä olevassa leikkihuoneessa. Hetken päästä kuului Milon huutoa talon toisesta päästä ja mietin miten se nyt sinne oli hiipinyt. Vessan ovi oli unohtunut auki ja Milo karjui pää vessan kannen ja istuinrenkaan välissä. Kaikkea se tohelo keksii ja touhuaa.

Eilen Milo olisi halunnut kaupan edestä vappupallon, mutta äidillä ei ollut yhtään käteistä rahaa. Kaupan puolelta ostin lapsille yhteisen jalkapallon, jota Milo osoitteli jo kärryistä. Annoin Milon valita pallon kuosin, sillä sisko oli kerhoilemassa ja pieni mies valitsi innoissaan prinsessapallon. Pallon käsiinsä saatuaan pikkuinen painautui palloa vasten ja oli niin onnellisen näköinen. Milo tykkää kovasti pelata jalkapalloa ja heittää palloa jo tosi kovin ja potkii myös oikein hienosti.

Tänään kävimme illasta koko perhe vappupallo ostoksilla ja isi harhautti Milon ottamaan autot vappupallon. Myöhemmin pallo vaihtui, kun Milo näki rattaista prinsessa Sofia pallon ja niin meillä on nyt kotona Prinsessapallo ja Hello Kitty pallo ja onnelliset lapset. Isiä huvittaa poikansa prinsessavillitys.

Serkukset

Serkukset

Rämäpäät!

Rämäpäät!

Heh tällästä tänne! Aurinkoista Vappua Teille ihanille lukijoille!!! <3