Tänään luvassa viime päivien kuulumisia! Johnny lähti torstaina työmatkalle laivalle ja palasi kotiin eilen. Nyt isi on ollutkin aika paljon poissa viime kuukausina, mutta pian se sitten ihanasti helpottaa, kun joulunaika alkaa. Johnny pitänee siinä sitten kivan mittaisen joululoman, kun mies ei ole vielä käyttänyt kokonaan edes kesälomaansa.

Tämä pimeä ja sateinen marraskuu on ollut ankea ulkoilun suhteen ja kovasti odotamme lunta maahan. Lumi tuo niin paljon valoisuutta ja kauneutta kaikin puolin. Elämästä pitää kuitenkin nauttia eikä takertua ja valittaa huonoista keleistä, sillä tätähän tämä tuntuu olevan, kehnoa ilmaa vähän joka vuoden ajassa.

joulupiparit

Ilmoista viis, me olemme touhuilleet kaikenlaista! Tällä viikolla kävimme Milon kanssa kaksin avoimessa päiväkodissa Amalian kerhon aikana ja kivaa oli. Olemme myös leiponeet lasten kanssa pipareita, kuunnelleet joululauluja, hipelöity porukalla joulukoristeita ja selailtu lelukuvastotkin melko puhki. Alkuviikosta lähdimme koko perheen voimin uimahalliin isin työpäivän jälkeen ja oli mukavaa olla pulikoimassa koko perhe yhdessä. Milo ei tehnyt uimareissulla juuri muuta kuin sukelsi ja tämä taito on nyt toden teolla hallussa.

joulupiparit

Perjantaina kävimme siskon perheen kanssa HopLopissa, jossa Milo on jo ihan hirmuisen itsenäinen touhottaja. Poika laskee kaikki liukumäet ihan itse, vaikka äidistä se vähän hurjalta tuntuukin, kiipeää hienosti ja super nopeasti tulivuoren huipulle ja ajelee jo kolikolla toimivilla autoillakin ihan itse. Ihan hassua minkä kasvupyrähdyksen Milo on tehnyt kaikin puolin. Hän puhua pulputtaa jo todella hyvin ja paljon ja mua aina naurattaa, kun lapset usein saattavat puhua kirjakieltä, mutta Milo on aina puhunut kielellä.

Milo on tosi avoin tyyppi ja hän tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Milo on käynyt taas muutamasti naapurissa leikkimässä ja niin reippaana hän sinne menee. Toki vierailut eivät kestä vielä kauaa ja viimeksikin naapurintäti toi Miloa kotiin parinkymmenen minuutin jälkeen, kun pikkuisella oli tullut ikävä mammaa.

Ensi kuussa meidän pienin täyttää kolme vuotta ja kyllä on aika rientänyt. Milon juhlat järkkäillään viikkoa ennen jouluaattoa ja saa nähdä minkä teeman poika juhlilleen valitsee.

joulupiparit

Tänään menemme Amalian kanssa jäähallille luistelemaan ja tekisi mieli viedä tyttö lehtipihville ravintolaan. Muuten tämä sunnuntaipäivä menee aika rennoissa tunnelmissa kotioloissa.

Ihanaa sunnuntaita kaikille <3

Tällä viikolla vietetään hiihtolomaviikkoa ja meidän perheeseen se vaikuttaa siten, että Amalialla ei ole kerhoa. Myöskään seurakunnan perhekerho ei ole auki ja siellä olemme tänä vuonna yrittäneet käydä. Isillä ei ole tässä kohtaa lomaa, vaan hän on töissä normaalisti. Kuitenkin tuntuu siltä, että on lomaviikko meneillään ja sehän on oikein kiva tunne! Aurinko paistaa ja valoisuus tuntuu niin hyvältä. Huomenna lapset menevät mummin ja fafan luokse hoitoon ja Amalia totesikin, että vähän samanlailla, kun menisimme päiväkotiin!
Vien lapset aamutoimien jälkeen mummilaan ja haen sitten iltapäivästä. Milo saa siis nukkua päiväunensakin siellä. Milo simahtaa onneksi päikkäreille oikein helposti ja nukkuu unensa aina ulkona rattaissa. Tällä välin Amalia saa sitten mummin täyden huomion!

Tänään kävimme jäähallilla luistelemassa ja Milo oli jäällä ensimmäistä kertaa. Noh ei Amaliakaan mikään haka hommassa ole, sillä tämä oli tytön kolmas kerta luistimilla. Itse en ole luistellut vuosiin ja kyllähän tuossa vähän jalat väsyivät äidilläkin. Luistelun jälkeen kävimme Hesburgerissa syömässä ja tästä ylläristä lapset olivat mielissään. Mukana touhuissa oli myös siskoni lapsineen ja pikkuserkkunikin oli lastensa kanssa luistelemassa, kuten myös yksi Amalian ystävistä!

Eilinen aamupäivä meni avoimessa päiväkodissa, johon olimme sopineet treffit kolmen muun perheen kanssa. Oli ihana treffata näitä leidejä ja heidän ihania lapsia. Tykkään kovasti tästä avoimesta päiväkodista, siellä on tosi ihanat opettajat ja aina niin lämmin tunnelma.

Meidän viikonloput on usein rentoja ilman kummempia suunnitelmia ja meistä tämä on kiva. Näissä kuvissa Amalia ja isi ovat saaneet nauttia kahdenkeskisestä ajasta legoja rakennellen äidin ja Milon ulkoillessa. Meillä vierähti Milon kanssa ulkona muutama tunti ihan hujauksessa mäkeä laskien ja höpötellen ja Amalia sai nauttia rauhallisesta legohetkestä isänsä kanssa. Välillä on kiva touhuta vain yhden lapsen kanssa kerrallaan ja lapsetkin toki nauttivat tästä ihan hirmuisesti.

Hieno koti!

Piha!

Viime viikonloppuna Amalia pääsi isänsä kanssa uimahalliin pikkuveljen päiväunien aikaan. Uimamaistereiden kotiuduttua lähdimme mummin ja fafan luokse, jossa söimme päivällistä ja vietimme loppuillan. Olimme keränneet mummille hauskan lahjan eläkkeelle pääsyn kunniaksi ja lahjakassista löytyi mummin lemppari keksejä, lankakerä ja kutimet, ihanan pehmeä torkkupeitto, tulppaaneja, sisuaski ja nessuja, jos alkaa kovasti niiskututtamaan, kun ei enää pääse töihin sekä lahjakortti rentouttavaan jalkahoitoon. Mummi oli ihan yllättynyt lahjasta, mutta hyvin mielissään.

Tänään kävin vihdoin ja viimein kampaajalla, sillä shokkivärien käyttö on nyt tullut tiensä päähän ja halusin vaaleat hiukset takaisin. Hiuksiini laitettiin vaaleita raitoja ja sitten vielä jonkunmoinen vaalennuspesu, jolla saatiin viimeiset pinkit värinrippeet päästä veke.
Tälläisiä touhuja täällä ja loppuviikoksi on tiedossa ainakin HopLoppia ystäväperheiden kera sekä isännällä yhdet varpajaiset perjantaina.

Kivaa hiihtolomaviikkoa kaikille, olette sitten lomalla tahi ette 🙂

Huh huh koskahan viimeksi olen päivitellyt perheemme kuulumisia, siitä on aikaa.. Tällä kertaa siis luvassa höpinöitä meidän touhuista viime päivinä ja kuvituksena hieman huonolaatuiset kännykuvat! Amalian kerhon joululoma on nyt ohi ja yksi kerhopäivä on jo takana. Amalialle tärkeä kerhotäti oli palannut töihin noin puolen vuoden poissaolon jälkeen ja tämä oli Amalialle aivan mielettömän ihana yllätys. Oli ihana kuulla Amalialta kerhon jälkeen kuinka hän jo odottaa seuraavaa kerhopäivää. Meillä kun kerhoon ei juosta aina innosta hihkuen, kun kotona olisi vaan muka kivempi äidin kanssa. Amalia tykkää olla kerhossa, ja hänestä pidetään siellä hyvin paljon, mutta kumma kyllä jos tyttö saisi valita hän olisi kotona. Amalia on käynyt kerhoa jo kaksi vuotta ja tämä on ollut oikein hyvää harjoitusta esikoulua ja koulua varten, kun päiväkotiarkea ei ole takana lainkaan.

Pulkkamäkeen!

Pulkkamäkeen!

Kiikkumassa!

Kiikkumassa!

Kotona Amalialla on ollut aika paljon Iida serkku leikkimässä ja naapurintyttö myös ja tytöillä on kyllä mainioita leikkejä. Avoimissa päiväkodeissakin olemme ehtineet vierailla näin joululoman jälkeen, ja se on ollut kivaa! Milo tykkää leikkiä avoimissa päiväkodeissa ja mennä paahtaa itsekseen tai muiden kanssa eikä välitä lainkaan odottaa äitiä. Amalia ei taas veljensä lailla päässyt leikkifiilikseen “ei niin tutussa avoimessa” ja oli hyvinkin takertuvainen äidistä.

leikkipuisto

Ota heti tää hattu auki!!!

Ota heti tää hattu auki!!!

Juntti mama!

Juntti mama!

Perjantaina Amalialla oli silmäklinikalla kontrolliaika ja silmänpaineet olivat todella hyvät. Olimme jo viikko ennen lääkäriaikaa lopettaneet yhden Amalian ilta silmätipoista ja nyt paineen oltua hyvä saamme luopua tästä tipasta. Aika hurjaa, että Amalian silmänpaineen hoitoon on käytössä enää kaksi eri tippaa! Silmä näytti muutenkin oikein hyvältä ja näkö oli hyvä. Ja seuraava kontrollikin on vasta 4 kuukauden päästä!

Silmälääkärin jälkeen isi tiputti meidät HopLoppiin ja lähti itse sorvin ääreen. Näin isin ei tarvinnut suhata edestakaisin Lohja-Helsinki väliä. Milo oli HopLopissa hyvin villi enkä meinannut pysyä pojan perässä. Ja perässähän on pysyttävä ettei satu isompia haavereita. Heti sisälle päästyämme Milo otti ja lähti ja juoksi HopLopin toisessa päässä olevalle autoradalle ja me Amalian kanssa juostiin perässä, kun heikkopäät ettei pieni jää autojen alle.

Vietimme HopLopissa reilu viisi tuntia, joten ymmärrätte varmasti, että kuntoilustahan tuo äidillä kävi. Emme ottaneet rattaitakaan mukaan, sillä eihän Miloa olisi päiväunille siellä saanut, joten hän nukkui sitten vasta kotimatkalla. Ruokailu sujui kivasti ja tykkäsimme kaikki snack korin antimista. Iltapäivästä murut saivat valita vielä jätskit ja äiti sai juoda kupin kahvia!

leikkipuisto

leikkipuisto

Eilen lähdimme aamusta pulkkamäkeen ja leikimme samalla mäen vieressä olevassa leikkipuistossa. Perheen yhteinen ulkoilu on aina kivaa ja palasimme kaikki hymyssä suin kotiin. Tapaturmilta emme toki välttyneet, sillä molemmilta lapsilta aukesi huuli. Milosta emme edes tiedä mitä hänelle kävi eikä poika olkiaan kohauttanut, mutta Amalia kaatui pulkalla rohjettuaan lopulta laskemaan yksin. Kaksi laskua sujui hienosti, mutta kolmas ei. Noh tekevälle sattuu, ja toivotaan, että tyttö uskaltautuu vielä laskemaan itsekseen.

Tänään olimme leikkimässä tenavatohinoissa, joita järjestetään Lohjalla kerran kaksi kuussa. Nämä ovat kivoja koko perheen touhuja ja lapset saavat mukavasti temmeltää ja liikkua!

Nyt isi lähti Amalian, Eemin, Iidan sekä siskoni miehen kanssa luistelemaan ja minä jäin vahtimaan Milon unta. Amaliaa jännitti luistelemaan lähtö eikä ihme, sillä neiti on ollut luistelemassa ainoastaan kerran. Heh täällä siis tälläinen oikein talviurheilija perhe 😉

Aikas kivoja juttuja ollaan puuhailtu! Mukana on ollut kivojen juttujen lisäksi rutkasti uhmaraivoa ja äidiltä hampaiden kiristelyä eli ei täällä mitään hattaraa ainoastaan ole ollut.
Elämää ei sen enempää <3 Mukavaa sunnuntaina murut! <3