16 helmi Ensimmäinen raskauspostaus

Heipparallaa ja ihanaa perjantaita kaikille! Mulla on lapset mummilapäivällä ja päätin lähteä kirjoittamaan ensimmäistä raskauspostausta.

Syysvauva

Meille on siis tulossa syysvauva ja perheeseen kolmas lapsi. Laskettu aika on 18.9 eli raskausviikkoja on kasassa tänään 9+3.

Kaikki on hyvin, mitään verisiä vuotoja ei ole ollut ja raskausoireet ovat hyvin vahvat.

Neuvolassa

Ensimmäinen neuvola oli maanantaina ja siellä lähinnä täyteltiin neuvolakorttia, jee Lohjalla on vielä paperinen neuvolakortti. Tietoja laiteltiin myös tietokonejärjestelmään ja näihin touhuihin meni aika kauan aikaa.

Perusmittaukset tehtiin tietysti myös ja kaikki oli ok! Vauvan sydänääniä yritin pyytää kuunneltavaksi, mutta eipä neuvolantäti suostunut, kun viikkoja on vielä näin vähän. Mähän olen käynyt jo kahdesti varhaisultrassa ja vauvelilla on ollut kaikki hyvin. Näillä viikoilla sydänääniä kuitenkin joutuisi etsimään pitkän aikaa ja välttämättä niitä ei löytyisi, vaikka kaikki olisikin hyvin, joten parempi varmasti tosiaan oli ettei niitä nyt vielä kuunneltu. Seuraavalla neuvolakäynnillä sitten viikolla 16+jotain.

Noin 12-viikon kunnallinen ultraääni on tulossa reilu parin viikon päästä ja tätähän mä odotan ihan hirmuisesti. Jännittää tottakai ja odotan innolla pääseväni näkemään vauvan ihan vauvan näköisenä, kun nyt ultrissa vauva on ollut vain pieni möykky, jolla kuitenkin sydän on sykkinyt vahvasti.

Lamaannuttava väsymys ja huono olo

Raskausoireita on ollut aika alusta asti ja ne on voimistuneet rytinällä. Väsymys on ihan lamaannuttavaa ja tuntuu ettei saa mitään itsestään irti. Jos voisin makaisin vain peiton alla kaikki päivät. Iltaisin käyn yöunille lähes poikkeuksetta lasten kanssa samaan aikaan ja joskus jos tsemppaan ja valvon, jotta saisin edes hetken mieheni kanssa kaksin niin nukahdan sohvalle viiden minuutin jälkeen.

Huonoa oloa on ollut enemmän kuin Amaliaa ja Miloa odottaessa ja muutamasti tutun kakomisen rinnalla on lentänyt kunnolla laatta. Tällä hetkellä ei tee mieli sopia juuri ohjelmaa tai treffejä kenenkään kanssa, kun ei yhtään tiedä mihin voimat ja olotila riittävät.

Onneksi nuo kaksi murua on jo sen verran isoja, että he ymmärtävät ja kaksikko on leikkinyt kivoja leikkejä yhdessä, vaikka täytyy myöntää, että on täällä paljon enemmän lastenohjelmat pyörineet kuin normaalisti.

Rinnat on ihan hirmuisen arat ja luoja, kun joka ilta Milo teloo niitä vahingossa kyynärpäällään nukkumaan käydessä. Ne kun on niin roikkuvat, että ovat milloin missäkin ilman rintsikoita. Rinnat on myös kasvaneet ja tuntuvat tosi pinkeiltä ja mun onkin nyt saatava aikaiseksi lähteä ostamaan isompia rintsikoita.

Ruokahimot

Ruokahimoja on ja yllättävää on se, että suklaa ei maistu. Se on jotenkin liian tuhtia ja ällöttää, mutta jess hyvä näin. Hedelmiä tekee mieli ja raikkaita salaatteja, kun vain jaksaisi sellaisia väsäillä, eikä heittää vain ranskalaisia ja nugetteja uuniin 😉 Noh olen mä jaksanut ihan kivasti ruokaa tehdä, vaikka joinain päivinä mennäänkin sieltä mistä aita on matalin.

Mä annan itseni ottaa rennosti, sillä uskon, että olo helpottuu kun alkuraskaus on takana. Sitten jaksaa taas paremmin.

Ja jee pian on piinaviikot ohi, alku oli kyllä huolta täynnä, vaikka mitään syytä ei ollut. Nyt mieli on jo rauhoittunut ja hyvin tämä varmasti menee <3

Miten te muut syysvauvojen odottajat jakselette ja tietty muutkin odottavat?

Ihanaa viikonloppua kaikille, puss <3