virpominen Archives - Sydän vähän kallellaan

05 huhti Liikuttuneet isovanhemmat, kun virpojat virpoivat videon välityksellä

Posted at 20:47h in Uncategorized by johanna 2 Comments

3 Likes

Tänään on vietetty palmusunnuntaita ja se tarkoittaa meille ainakin virpomispäivää! Tänä vuonna ei voinut virpoa perinteisellä tavalla kuin meille vanhemmille ja mummeille ja fafalle virpominen hoidettiin videopuhelua apuna käyttäen.

Oli se silti ihanaa, niin suloisia virpojia ja tänä vuonna oveen pimpotti kolme virpojaa. Nuppu-pieni oli kori kädessä isompien keskellä ja luoja miten suloinen tämä meidän oma kolmikko olikaan. Luulen, että isovanhemmat olivat aika innoissaan ja liikuttuneina.

virpojat

Lapset olivat aika täpinöissään jo aamusta, mutta jaksoivat mukavasti odotella. Eilen illalla kävimme yhdessä koko perhe lähimetsästä hakemassa muutamat pajunoksat ja lapset saivat sitten koristella ne tänä aamuna. Ihanasti Amalia ja Milo koristelivat ja Milo halusi laittaa kaikki samalla lailla isosiskonsa kanssa. Nuppu keskittyi oman oksansa kanssa pajunkissojen repimiseen ja suuhun laittamiseen ja yhdessä laittamamme koristeet hän repi yhtä lukuunottamatta kaikki irti.

virpojat

Lapset saivat palkkoja aika paljon, sillä mummi ja fafa olivat laittaneet tilillemme rahaa ja ostin sitten sillä rahalla heiltä lapsille palkat. Jokainen sai oman korin ja isompien korista löytyi suklaamunia, suklaapuput, suklaasydämet, suklaapatukat, saippuakuplat ja rusinoita. Nupun korissa oli yksi pieni suklaapupu, mustikan makuisia naksuja, rusinoita, saippuakupla ja hiekkalelut. Lisäksi herkkua tuli vielä toiselta mummilta ja meiltä vanhemmilta. Tänään onkin sitten herkuteltu ja luultavasti me vanhemmat vedetään sitten loput, kuten aina 😉

virpojat

Virpoiko teillä lapset videon välityksellä? <3
Aurinkoista seuraavaa viikkoa <3

25 maalis Ihanat virpojat

Posted at 18:47h in Yleinen by johanna 5 Comments

0 Likes

Se oli tänään palmusunnuntai ja sehän tietää sitä, että pikkunoidat, puput ynnä muut lähtevät liikenteeseen. Meillä virpomisesta on tullut jokavuotinen tapa ja ensimmäisellä virpomisreissulla Amalia taisi olla vielä ihan vauva, hih. Nyt tuttu loru tulee jo muistista pikkuveljen toistellessa muutamia sanoja vieressä tästä hauskasta rimpsusta.

virpojat

Meillä lapset käyvät virpomassa muutamissa tutuissa paikoissa, kuten mummiloissa ja meidän vanhalla naapurilla. Ensimmäisenä lapset haluavat virpoa aina meille vanhemmille ja ovathan he hurjan suloisia virpojia. Tänä vuonna virvoimme myös Johnnyn äidin siskolle ja tämän miehelle, mutta jätimme välistä siskoni porukan ja pikkuveljeni. Siskoni nukkui yövuoron jäljiltä ja veljeni oli jo äidilleni todennut, että ei kai ne vaan taas tule, kun ei yhtään taaskaan ole varautunut. Päätettiin armahtaa mun veli ja tämän tyttöystävä ja antaa heidän koisia, mutta ens vuonna mennään kyllä taas pimpottelemaan ja huutelemaan postilaatikosta 😉

virpojat

Herkkuja lapset ansaitsivat hirmuisen määrän ja niitä on sitten tänään tuhottu jonkun verran. Lelut ne näyttävät ne tärkeimmät olla ainakin tämän yhden päivän..

Eniten Amalia oli innoissaan meillä käyvistä virpojista ja tyttö juoksi aina hakemaan palkkoja ihan innoissaan Milo tietysti kannoilla. Ihania virpojia meillä kävikin ja ihan hurja määrä ja ihanasti lapset olivat pukeutuneet ja kaikki olivat niin kohteliaita ja iloisia.

virpojat

Muuten tämä päivä on mennyt rauhallisesti kotona. Ulkoiltiin kotipihalla iltapäivästä ja kaivoin varastosta jo pari tuolia ja pienen pöydän ja nautiskelin kupin teetä auringonpaisteessa.

Nyt ollaan jo iltapalalla ja laitellaan lapset ajoissa nukkumaan, sillä eilinen nukkumaanmeno venähti anopin ja appiukon synttärihulinoiden vuoksi. Oli mukavat pienet kekkerit ja mummi ja fafa näyttivät hyvin onnellisilta!

Huomenna mä menen töihin ja lapset pääsevät mummilaan hoitoon. Ensi viikolla hommia onkin kolme vuoroa, jee jee!

Mukavaa uutta viikkoa ja hei kävittekö te virpomassa?

13 huhti Toivepostaus pääsiäisperinteet

Posted at 12:45h in Yleinen by johanna 4 Comments

0 Likes

Me tykätään lasten kanssa ihan hirmuisesti kaikista juhlapyhistä ja koti koristellaankin aina yhdessä teeman mukaisesti. Kotoa löytyy nyt paljon keltaista, vihreää, tipua ja munaa, pääsiäisnoitia ja pupuja! Koristeet vaihtavat paikkaa lasten toimesta päivittäin, mutta ei tämä haittaa lainkaan.

Meidän perheen pääsiäisperinteisiin kuuluu koristelun lisäksi virpomista, munien maalausta sekä pääsiäispupun tuomien pääsiäismunien jännittävää etsimistä. On ihanaa, että isi on kotosalla pyhien ansiosta neljä peräkkäistä päivää ja tulevan miniloman aikana aiomme nauttia ulkoilusta ja ihanasta perheen keskeisestä yhteisestä ajasta.

Meillä ei ole koskaan syöty kummemmin pääsiäisruokia, vaan ihan normaalilla kotiruualla on menty. Mämmiä tulee ostettua, vaikka kukaan ei siitä erityisemmin pidä.

Tässä alla vielä pieni video Amaliasta ja Milosta, jotka taiteilevat pääsiäisjuttuja! Ihanaa pääsiäistä kaikille!

https://youtu.be/zMPrT4VBA5Y

12 huhti Pienet virpojat

Posted at 20:33h in Yleinen by johanna 12 Comments

0 Likes

Meidän murut pääsivät virpomaan sunnuntaina ja päivä menikin sitten herkutellessa! Vaikkei monessa paikassa virvottu, niin kyllähän noita suklaamunia melkoisesti tuli. Munista paljastui kivoja yllätyksiä ja niillä Amalia leikki serkkunsa Iidan kanssa. Äiti ja isikin kävivät mutustelemassa lasten saaliita pienten nukkuessa yöunia ja vitsit miten kindermunat on vaan ihan parhaita.

Ai kauhee, huomatkaa äidin ote, että poika pysyy kuvassa 😉

Me käymme joka vuosi virpomassa myös pikkuveljeni luona ja herätämme hänet aina. Tänä vuonna sängystä kuului muminaa, ettei meillä mitään ole palkaksi antaa, mutta huusin vain postiluukusta takaisin, että avaamaan sieltä, niin saatte oksan. Amalia olikin jo etukäteen pohtinut, onkohan Sakulla mitään palkaksi tänäkään vuonna ja hieman nyrpeätä naamaa tyttö näytti autolle kävellessään, kun mitään ei herunut. Veljeni oli vielä miettinyt yhtenä päivänä, että täytyy jotain ostaa, kun ainakin Amalia ja Milo tulevat virpomaan, mutta sitten unohti kuitenkin. Enhän minäkään nuorena aina varautunut virpojiin ja kerran krapulaisena muistan antaneeni omenan, kun en muuta keksinyt. Illalla veljeni kertoi, että lasten virvottua hän tempaisi ovikellon olohuoneen pöydälle, joten eipä muut virpojat heitä enää herätelleet.

Amaliaa jännitti virpominen kovasti, vaikka tutuissa paikoissa kävimme. Milo taas ei osannut jännittää, vaan oli ovella innokkaana vitsa ja kori kädessä. Tänä vuonna myös meillä kävi useita virpojia, joka oli tosi kiva. Illemmalla Amalia innostui naapurintytön kanssa virpomaan vielä naapurustossa ja olimme Johnnyn kanssa hyvin ylpeitä Amaliasta, kun hän uskaltautui omalta pihalta pois ilman meitä vanhempia. Amaliahan on hyvin arka eikä käy leikkimässä naapureilla, mutta uskon, että jo tulevana kesänä tyttö rohkaistuu ja saattaapi olla, että hän viuhtoo menemään ystävillään ja heidän pihoilla, niin että meitä vanhempia jopa hirvittää. Amalia sai meiltä molemmilla vanhemmilta paljon kehuja ja kyllä neiti oli itsekin itsestään ylpeänä!

Onnelliset virpojat saivat virpoa ekana äidille ja isille!

Jännää, mitä me saadaan…?

Ohhoh mikäs sinne koriin tipahti…?

Sitten Merja mummille!

Hyvä saalis!

Ja eiku seuraavaan mummilaan!

Kävittekö Te lukijat lapsineen virpomassa tai lapset ihan itse?