17 syys Uhmaa ja mustasukkaisuutta
Huh miten paljon edellinen postaus keräsikään kommentteja, kiitos mielettömän paljon! Luin hymyssä suin teidän tarinoita, ihan mahtava fiilis, kun viitsitte kertoa itsestänne ja perheistänne.
Tällä kertaa höpisen kuulumisia menneiltä viikoilta. Amalia sai muutama viikko sitten Iida serkun yökylään ja kyllä riemua riitti siihen saakka, kunnes uni tuli molempien tyttöjen simmuihin. Nämä kaksi ovat vain niin ihania keskenään ja uskon ja toivon, että heidän rakas suhde tulee säilymään ikuisesti.
Amalia sai valita herkkuja kaupasta hänelle ja Iidalle ja Amaliahan valitsi tapansa mukaan sipsukoita eli sipsejä. Ostimme myös dipin, mutta se unohtui kokonaan kaappiin. Ennen meille tuloa Iida kuuli herkuista ja oli todennut äidilleen ettei pidä sipseistä ja niin Iida toi mukanaan kaksi angry birds namipussia. Namit eivät kuitenkaan olleet kummankaan pimun mieleen ja niin ne jäivät kippoihin ja päätyivät myöhemmin parempiin suihin.
Lohjalla käväisi Tivoli, mutta se jäi tällä kertaa välistä. Olimme sinne jo kovalla tohinalla menossa, mutta huomasimmekin sen aukeavan vasta neljältä ja mehän olimme jo puolilta päivän markkinoita kiertämässä. Markkinoilta mukaan lähti lakuja ja posliinikannu. Mummilta lapsenlapset saivat isot tikkarit.
Milo täyttää lauantaina 9 kuukautta ja kehitystä on tapahtunut huimasti. Milo nousee koko ajan seisomaan ja ottaa askeleitakin puuta vasten ja meno on melkoisen hurjaa. Edelleen olen saanut hyviä koppeja pojasta, joka ei osaa lainkaan laskeutua seisomasta alas. Pari kertaa Milo on laskeutunut hienosti omassa pinnasängyssä ja pinnasänky onkin ainoa paikka, jossa uskallan antaa vauvan seistä ilman vahtia.
Milo osaa kontata hienosti, mutta ryömii vielä paljon. Nyt olen jo hetken uskaltanut jättää Milon itsekseen istumaan, sillä hän ei enää juurikaan kaadu taaksepäin.
Milo on ihanan tyytyväinen ja se tuntuu edelleen välillä ihan oudolta. Allergiat näyttävät väistyneen ja äitikin saa syödä jo aika lailla kaikkea. Yöt ovat vielä rikkonaisia, mutta en odota suuria tämän suhteen, sillä Amalia on vasta nyt alkanut nukkua täysiä öitä ja edelleenkin isi löytyy Amalian sängystä monina aamuina. Milo herää syömään monta kertaa yössä ja nukkuu vieressäni. Unikoulua sitten jossain vaiheessa, mutta vielä ei ole sen aika.
Amalia on ollut uhmakas ja herää joka aamu huonotuulisena. Isi on Amalialle todella tärkeä ja Amalia haluaisi kaiken isin huomion iltaisin. On hauska nähdä kuinka tärkeä isi on myös Milolle, joka painelee kovaa kyytiä isin syliin myös. Milo ei jää helposti kakkoseksi ja onkin äärettömän mustasukkainen minusta.
Viime viikonloppuna kävimme Amalian kanssa tyttöjen kesken uimahallissa ja meillä oli todella kivaa. Uinnin jälkeen söimme vielä jäätelöt uimahallin kahviossa. Tällä viikolla lähdin lasten kanssa ostoksille H&M:lle ja teimme valtavasti löytöjä. Milokin jaksoi loistavasti rattaiden kyydissä ja hermot paloikin vasta kassalla, jolloin nappasin pojan sylkkyyn. Viikonloppuna voisin kuvailla lasten välikausivaatteita, kun ainakin postausta Amalian välikausivaatteista on toivottu.
Amalian uhma on mielestäni lievää ja hän rauhoittuu hyvin pahan hermoromahduksen aikana äidin sylissä. Olemme jutelleet Amalian kanssa näistä mielen myllerryksistä ja kertoneet, että ne kuuluvat asiaan. Johnnylla on välillä hyvä ilme, kun hän katsoo raivoavaa tytärtään silmät pyöreinä. Minua huvittaa mieheni katse ja voin hyvin kuvitella mitä hänen mielessään pyörii. Amalia on luonteeltaan yhtä kipakka kuin äitinsä ja Milo vaikuttaa jo hieman siltä, ettei hänkään ole isänsä rauhallista luonnetta välttämättä perinyt.
Tänään totesin Johnnylle iltapalapöydässä, että tulen vain onnellisemmaksi mitä enemmän on lapsia. Johnny vastasi, että hänellä on toistepäin 😉
Hauskaa pian koittavaa viikonloppua!
Jeanette
Posted at 22:37h, 17 syyskuunIllan kohokohta on kyllä kun huomaa että sinulta on tullut uutta luettavaa! 🙂 luen aika monta blogia, mutta ei mikään niistä voi verrata sinun blogiin. Blogistasi huokuu ihana aitous, ja arvostan suuresti sitä että myönnät että sinulla on välillä lyhyt pinna ja tiuskit niin miehellesi kun lapsillesi. Olen itse aika samanlainen ja lohduttaa tietää että en ole ainoa ? kun kyllähän sitä tulee paha mieli, etenkin iltasin jos päivä on ollut rankka ja on tullu korotettua ääntä/huudettua paljon ? ja myös se että minullakin on tyttö (3v) ja poika (6kk) saa minut samaistumaan sinun kirjoittamiseen vielä enemmän ?
johanna
Posted at 20:25h, 21 syyskuunVoi että, kiitos aivan ihanasta kommentistasi ja musta on myös helpottavaa kuulla, että joukossamme on muitakin temperamenttisia äitejä <3 Siellä on niin saman ikäset lapset 🙂
Janita
Posted at 23:06h, 17 syyskuunMoikka! Siis aivan ihanat nuo toisista ja kolmanneksi viimeisimmät kuvat. Niin ihanat katseet toisiinsa ja vähän pois. On oikein ilo lukea elämästänne, koska kirjoitat niin ihanan aidosti. Ja viime postaukseen, minä olen opiskelijatyttö, vielä perheetön, mutta sitä innolla odotan tulevaisuudesta.
johanna
Posted at 20:27h, 21 syyskuunMoikka Janita! Kiitos ihanasta kommentistasi <3 Ihana, kun joukossa on niin paljon eri ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä <3
Anette
Posted at 23:40h, 17 syyskuunVoi juma tuo Milo on syötävän söpö! Oikea hurmuri 🙂 Eikö Johnny olekin ruotsinkielinen vai muistanko aivan väärin? Puhuuko Johnny lapsille ruotsia tai aiotteko ylipäätään kasvattaa kaksikielisiksi lapsia? Ihanaa aurinkoista syksyä koko poppoolle 🙂
johanna
Posted at 20:33h, 21 syyskuunHihi Milo on kyllä aika valloittava <3 Joo on, Johnny puhuu isänsä kanssa ruotsia ja äitinsäkin kanssa välillä, mutta lapsille ei ole vielä puhunut. Oishan se hienoa, jos lapset oppisivat myös ruotsinkielen, aika näyttää alkaako Johnny puhumaan heille ruotsia.
johanna
Posted at 21:06h, 21 syyskuunIhanaa syksyä sinne myös <3
Ulla
Posted at 17:12h, 18 syyskuunUhmailu kuuluu tuohon ikään…onko tulossa laserhoitoja vielä syksyllä?
johanna
Posted at 21:07h, 21 syyskuunJep niinhän se kuuluu.. Amalia pääsee laserhoitoon lokakuussa 🙂
Ansku
Posted at 17:32h, 18 syyskuunAivan ihana tää sun blogi, niin mukava lukea kirjoituksia ja lapset on niin sulosia 🙂 Välillä voi niin samaistua joihinkin teksteihin, tosi hyvin ja aidosti osaat kirjoittaa! Viime postaukseen, olen 20-vuotias nainen Kainuusta, minulla on mies ja poika(1v 2kk). Toinen vauva on tulossa joulukuussa. Ihanaa syksyä kaikille! 🙂
johanna
Posted at 21:09h, 21 syyskuunVoi kiitos Ansku ihanista sanoistasi <3 <3 Ihanaa odotusta sinne ja jouluvauva on kyllä ihan parasta <3 Onko laskettu aika hyvissä ajoin ennen aattoa? 🙂 Kivaa syksyä teijän poppoolle myös! <3
Ansku
Posted at 14:12h, 17 lokakuun14.päivä on laskettu aika, saa nähä millon vauva päättää syntyä. 🙂 Ensimmäinen meni 5 päivää yli lasketun ajan. Anteeksi myöhässä tämä vastaus.
johanna
Posted at 20:16h, 17 lokakuunSaa nähdä, mutta etteköhän te kotona jo aattona ole <3 Ihanaa odotusta <3
Ansku
Posted at 11:26h, 18 lokakuunKiitos<3:-)
johanna
Posted at 20:34h, 19 lokakuun<3
Neilikki
Posted at 20:37h, 18 syyskuunOnpas pikku-Milosta jo tullut iso poika! Vastahan hän syntyi 😀
johanna
Posted at 21:10h, 21 syyskuunNo niinpä, hitsit aika menee nopiaan! 🙂
lillamy
Posted at 09:30h, 19 syyskuunVoi ihanat pikkuiset <3 Onneksi uhmailu helpottaa iän myötä 😀
johanna
Posted at 21:17h, 21 syyskuunNäinpä <3
tinka
Posted at 09:43h, 19 syyskuunVoi Johnny 😀
johanna
Posted at 21:17h, 21 syyskuunJohnny on aivan mahoton 😉
Eveliina
Posted at 20:56h, 01 huhtikuunMoikka! Olen lukenut pian kaikki sinun postaukset ja pakko kommentoida! Tämä blogi on ihan mielettömän ihanaa luettavaa. Amalia on kyllä vienyt täysin minun sydämeni suloisuudellaan. <3 Ootte uskomattoman ihana ja aito perhe. Toivon teille kaikkea hyvää ja luen kyllä jokaisen postauksesi 🙂 Aurinkoista kevättä! <3
Johanna
Posted at 08:41h, 02 huhtikuunMoikka Eveliina <3 Kiitos mielettömän ihanasta kommentistasi, lämmittää niin sydäntä <3 Aurinkoista kevättä sinulle myös <3 <3