Meidän imetystaival on nyt päättynyt. Milo on vähentänyt tissin syöntiä pikkuhiljaa ja jo jonkin aikaa hän on syönyt rintaa enää aamuisin. Viikko sitten Milo ei kaivannut tissimaitoa enää aamuisinkaan ja nyt olen ollut reilu viikon imettämättä. Imetys taipaleemme on ollut tälläkin kertaa aivan ihana ja toivon hartaasti saavani joskus vielä imettää. Heh en siis Miloa, vaan vauvaa, jos sellainen perheeseemme vielä suodaan ja siis jos saan Johnnyn kalakaveriksi hommaan.

Imetys sujui Milon kanssa alusta saakka todella hyvin ja Amalian rutkasti haastellisempaa imetystarinaa voitte käydä lukemassa täällä!

Näitä imetyskuvia olisi ehdottomasti pitänyt napsia enemmän! Tässä kuitenkin muistoksi muutamia.

imetys

imetys

imetysSiskon toimesta pihvi pepun päällä!

imetys

imetys

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

imetys

Mukavaa viikkoa murut <3

kasvisruoka

kasvisruoka

Tällä kertaa pukkaa helppoa ruokaohjetta! Rakastan kasvisruokaa ja kasviksia ja eilen valmistin kanan ja perunoiden lisukkeeksi herkullisen kasvispaistoksen. Pidin kasviksia turhan kauan uunissa ja esimerkiksi kesäkurpitsa ehti mennä melko mössöksi, joten älkää te tehkö samaa virhettä jos ruokaa kokeilette. Ruuanlaitto kiertoilmauunilla on edelleen hieman hakusessa, kun silloinhan asteita ei laiteta niin paljoa ja ruoka tulee ainakin meidän kiertoilmauunilla paljon nopeammin valmiiksi. Noh sählätessä oppii!

Ohje:

kesäkurpitsa
munakoiso
kirsikkatomaatteja
eri värisiä paprikoita
punasipulia
valkosipulia (puristin joukkoon 4 kynttä)
öljyä
pippuria
suolaa

Pilko kasvikset ja lisää ne uunivuokaan. Päälle iso loraus öljyä sekä hieman suolaa ja vähän enempi pippuria. Lopuksi vielä puristetut valkosipulin kynnet joukkoon ja sekoitus. Uunissa ruoka saa olla noin 175-200 asteessa sen hetken, että kasvikset kypsyvät.

Joskus olen paloitellut perunoitakin joukkoon, mutta tällä kertaa keitin perunat (Milo kun ei riisistä välitä). Koko helahoidon päälle sopisi hyvin myös juustoraaste ja taidan kokeilla seuraavaksi laittaa sitä. Niin ja fetaa myös lopuksi joukkoon, kun ruuan saa uunista ulos. Eihän sitä nyt liian terveellistä saa olla 😉

Nautinnollisia ruokahetkiä <3

Huh huh koskahan viimeksi olen päivitellyt perheemme kuulumisia, siitä on aikaa.. Tällä kertaa siis luvassa höpinöitä meidän touhuista viime päivinä ja kuvituksena hieman huonolaatuiset kännykuvat! Amalian kerhon joululoma on nyt ohi ja yksi kerhopäivä on jo takana. Amalialle tärkeä kerhotäti oli palannut töihin noin puolen vuoden poissaolon jälkeen ja tämä oli Amalialle aivan mielettömän ihana yllätys. Oli ihana kuulla Amalialta kerhon jälkeen kuinka hän jo odottaa seuraavaa kerhopäivää. Meillä kun kerhoon ei juosta aina innosta hihkuen, kun kotona olisi vaan muka kivempi äidin kanssa. Amalia tykkää olla kerhossa, ja hänestä pidetään siellä hyvin paljon, mutta kumma kyllä jos tyttö saisi valita hän olisi kotona. Amalia on käynyt kerhoa jo kaksi vuotta ja tämä on ollut oikein hyvää harjoitusta esikoulua ja koulua varten, kun päiväkotiarkea ei ole takana lainkaan.

Pulkkamäkeen!

Pulkkamäkeen!

Kiikkumassa!

Kiikkumassa!

Kotona Amalialla on ollut aika paljon Iida serkku leikkimässä ja naapurintyttö myös ja tytöillä on kyllä mainioita leikkejä. Avoimissa päiväkodeissakin olemme ehtineet vierailla näin joululoman jälkeen, ja se on ollut kivaa! Milo tykkää leikkiä avoimissa päiväkodeissa ja mennä paahtaa itsekseen tai muiden kanssa eikä välitä lainkaan odottaa äitiä. Amalia ei taas veljensä lailla päässyt leikkifiilikseen “ei niin tutussa avoimessa” ja oli hyvinkin takertuvainen äidistä.

leikkipuisto

Ota heti tää hattu auki!!!

Ota heti tää hattu auki!!!

Juntti mama!

Juntti mama!

Perjantaina Amalialla oli silmäklinikalla kontrolliaika ja silmänpaineet olivat todella hyvät. Olimme jo viikko ennen lääkäriaikaa lopettaneet yhden Amalian ilta silmätipoista ja nyt paineen oltua hyvä saamme luopua tästä tipasta. Aika hurjaa, että Amalian silmänpaineen hoitoon on käytössä enää kaksi eri tippaa! Silmä näytti muutenkin oikein hyvältä ja näkö oli hyvä. Ja seuraava kontrollikin on vasta 4 kuukauden päästä!

Silmälääkärin jälkeen isi tiputti meidät HopLoppiin ja lähti itse sorvin ääreen. Näin isin ei tarvinnut suhata edestakaisin Lohja-Helsinki väliä. Milo oli HopLopissa hyvin villi enkä meinannut pysyä pojan perässä. Ja perässähän on pysyttävä ettei satu isompia haavereita. Heti sisälle päästyämme Milo otti ja lähti ja juoksi HopLopin toisessa päässä olevalle autoradalle ja me Amalian kanssa juostiin perässä, kun heikkopäät ettei pieni jää autojen alle.

Vietimme HopLopissa reilu viisi tuntia, joten ymmärrätte varmasti, että kuntoilustahan tuo äidillä kävi. Emme ottaneet rattaitakaan mukaan, sillä eihän Miloa olisi päiväunille siellä saanut, joten hän nukkui sitten vasta kotimatkalla. Ruokailu sujui kivasti ja tykkäsimme kaikki snack korin antimista. Iltapäivästä murut saivat valita vielä jätskit ja äiti sai juoda kupin kahvia!

leikkipuisto

leikkipuisto

Eilen lähdimme aamusta pulkkamäkeen ja leikimme samalla mäen vieressä olevassa leikkipuistossa. Perheen yhteinen ulkoilu on aina kivaa ja palasimme kaikki hymyssä suin kotiin. Tapaturmilta emme toki välttyneet, sillä molemmilta lapsilta aukesi huuli. Milosta emme edes tiedä mitä hänelle kävi eikä poika olkiaan kohauttanut, mutta Amalia kaatui pulkalla rohjettuaan lopulta laskemaan yksin. Kaksi laskua sujui hienosti, mutta kolmas ei. Noh tekevälle sattuu, ja toivotaan, että tyttö uskaltautuu vielä laskemaan itsekseen.

Tänään olimme leikkimässä tenavatohinoissa, joita järjestetään Lohjalla kerran kaksi kuussa. Nämä ovat kivoja koko perheen touhuja ja lapset saavat mukavasti temmeltää ja liikkua!

Nyt isi lähti Amalian, Eemin, Iidan sekä siskoni miehen kanssa luistelemaan ja minä jäin vahtimaan Milon unta. Amaliaa jännitti luistelemaan lähtö eikä ihme, sillä neiti on ollut luistelemassa ainoastaan kerran. Heh täällä siis tälläinen oikein talviurheilija perhe 😉

Aikas kivoja juttuja ollaan puuhailtu! Mukana on ollut kivojen juttujen lisäksi rutkasti uhmaraivoa ja äidiltä hampaiden kiristelyä eli ei täällä mitään hattaraa ainoastaan ole ollut.
Elämää ei sen enempää <3 Mukavaa sunnuntaina murut! <3

Mä rakastan lahjojen antamista ja tietysti myös saamista ja itse hankin joululahjoja aina rakkaalle kummitädilleni, äidilleni, siskolle, Johnnylle, kummilapsillemme sekä tietysti omille lapsille ja Johnnyn vanhemmille.

Palasimme Lanzaroten reissulta syntymäpäivänäni ja kotona huomasin keittiönpöydälle ilmestyneen lahjan heti. Arvasin antajankin saman tien ja aloin innokkaana avaamaan pakettia yömyöhällä. Anoppi oli muistanut miniäänsä kauniilla kuusella ja aivan ihastuttavalla kahvikupilla. Olen ostanut aina välillä kauniita kuppeja ja nautin niistä kahvia usein, jos tiedän saavani juoda kahvini rauhassa, mutta tämä uusi kuppi ei ole vielä päässyt käyttöön, vaan on löytänyt paikkansa keittiön koristeena. Lisäksi anoppi antoi vielä yöpaidan, jonka vedin heti päälleni!

Joululahja

Jouluaattona joulupukki toi lasten lisäksi myös äidille useamman paketin ja rakkaalta aviomieheltäni sain hyvin kauniin sydämen, jonka sisällä voi polttaa kynttilää. Toki olin tästä miehelleni vinkannut 😉

Lisäksi pukki toi kauniit pussilakanat, pyyhkeitä, suloisen kipon ja suklaata sekä yhteislahjana Johnnyn kanssa takkakihvelit, ämpärin sekä ystäväni itse tekemät takansytykepalat.

Varpuset lämpimiä joululahja tossuissa!

Varpuset lämpimiä joululahja tossuissa!

joululahja

Emmää kyl oikeesti näin kiltti oo ollut 😉
Saitteko Te lukijat lahjoja, vai lapset vain?