Meillä nämä vastoinkäymiset tuntuvat jatkuvan. Milo ei suinkaan tullut kuntoon flunssansa kanssa, vaan pahemmaksihan se vain kävi ja lääkäriinhän sitä oli perjantaiaamuna lähdettävä.

Syy lääkäriin lähtöön oli selvä, sillä Milon hengitys oli työlästä ja vinkuvaa. Mehiläisessä Milo sai tuhdin annoksen hengiteltävää lääkettä, mutta tilanne ei kohentunut. Jorvin lastenpäivystykseen siitä sitten lähdettiin ja sieltä lastenosastolle, jossa Miloa hoidettiin perjantaista tiistaihin.

Olin tietysti pikkuisen vauvani mukana, joka oli aivan huippureipas potilas!

jorvissa

Ps. Kerron myöhemmin sairaalassa vietetystä ajasta ja yritän vastata kommentteihin heti, kun jaksan <3

Ei ole taas aikoihin tullut kirjoiteltua meidän kuulumisia, joten tällä kertaa niitä. Perheessämme on kaikki hyvin, vaikka surua on ollut aivan liikaa. Lapset pitävät kiinni arjessa eikä päivän aikana ehdi hirmuisesti murehtia.

Iida serkku kylässä

Iida serkku kylässä

Huh, kuuma!

Huh, kuuma!

Kaks urpoo!

Kaks urpoo!

Amalia oli tällä viikolla kerhonsa kanssa Vivamossa retkellä. Tyttö sai normaalien kerhoeväiden lisäksi mukaan kaksi nakkia, jotka sai paistaa nuotiolla. Amalia oli kyllä illalla isälleen todennut syöneensä nakkinsa kylminä, mutta luulen tämän olleen taas näitä Amalian höpöhöpö-juttuja.

Vivamo on iso paikka ja kerholaiset olivat kierrelleet koko alueen. Amalia oli jossain vaiheessa pyytänyt toiselta kerhotädiltä käden ja niin he olivat sitten löntystäneet ihan hiljaa muiden perässä. Pientä kerholaista oli selkeästi alkanut väsyttää, mutta kerhotäti totesi, että kuitenkin Amalia jaksoi hurjan reippaasti. Nähdessään minut Amalia kysyi heti: äiti tulitko autolla?

Amalia joutui olla silmäleikkauksen vuoksi kerhosta pois kaksi viikkoa ja toisella viikolla hän totesi ikävöivänsä kerhokavereita. Kerho on Amalialle tärkeä ja Amalia on jotenkin tullut isomman ja rauhallisemman oloiseksi kerhon myötä. Tottakai jokaiseen päivään kuuluu myös päätöntä riehumista, mutta jollain tapaa muutosta on ollut havaittavissa.

Amalia ei ole ollut kilvestä moksiskaan

Amalia ei ole ollut kilvestä moksiskaan

Amalia on toipunut silmäleikkauksesta hyvin. Silmälääkärissä Amalia on käynyt kaksi kertaa leikkauksen jälkeen ja kaikki on ollut mallillaan. Vielä silmänpaine ei ole laskenut eikä kuulukaan olla, mutta seuraavalla käynnillä putken pitäisi jo vetää ja näin ollen paine pitäisi olla laskenut. Amalia on pitänyt suojakilpeä nätisti eikä ole ollut siitä moksiskaan. Nyt viikon verran olemme pitäneet kilpeä vain öisin ja ulkoillessa. Amalia muistaa aina heti herättyään ja ulkoa sisälle tultuaan repäistä kilven veke.

Leikattu silmä on vielä vähän turvoksissa ja punainen. Silmätippoja käytämme edelleen neljästi päivässä ja alkuun varsinkin iltaisin oli kova tiputtelu, kun leikattuun silmään tiputeltiin viittä eri silmätippaa noin vartin välein. Nyt olemme päässeet yhdestä tipasta eroon ja tarkoitus on, ettei Amalia pian joutuisi käyttämään enää lainkaan silmätippoja.

Toipumisen aikana yllätimme Amalian pienellä paketilla

Toipumisen aikana yllätimme Amalian pienellä paketilla

Jotain kivaa täällä taitaa olla!

Jotain kivaa täällä taitaa olla!

Jee, Risto Räppääjät!

Jee, Risto Räppääjät!

Vappukin oli ja meni ja tässä Amalian ja iskän vappumätöt!

Vappukin oli ja meni ja tässä Amalian ja iskän vappumätöt!

Ekaa kertaa tippaleipää

Ekaa kertaa tippaleipää

Hyvää on!

Hyvää on!

Kippis!

Kippis!

Johnny oli tällä viikolla alkuviikon kuumeessa, mutta onneksi me tytöt olemme pysyneet terveinä. Milo on ollut jo hetken aikaa todella räkäinen ja yskäinen, mutta nyt alkaa onneksi jo hieman helpottaa.

Amalia on joutunut jättää silmäleikkauksen vuoksi perheuinnin väliin, joten olen käynyt uimassa sitten Milon kanssa kahden. Milo nauttii uinnista ja on jo sukeltanutkin muutamia kertoja oikein hienosti. Milo oli ensimmäisen sukelluksen jälkeen ihan hämillään ja katseli pitkän aikaa silmät pyöreinä ympärilleen. Yleensä Milo hymyilee vedessä koko ajan ja on saanut uimaohjaajilta hurjasti kehuja. Ohjaajien syliin Milo ei mene, sillä itku meinaa päästä jo siitä kun ohjaajat katsovat häneen päin. Viime lauantaina myös Milo joutui jättää uinnin välistä nuhan vuoksi ja pahasti näyttää siltä, että tälläkään viikolla ei uimaan ole asiaa.

Monet ehkä muistavat, että Nuuskun polvi meni tammikuussa ja koipi oli kipsissä pari kuukautta. Kipsihoito näytti tuoneen avun, mutta apu kesti reilu viikon. Homma meni siis vaikeimman kautta ja Nuusku parka joutui vielä leikkaukseen. Leikkaavan lääkärin mukaan jalka oli pahempi kuin hän ennen leikkauksen aloitusta ajatteli, Nuuskun ristiside oli poikki ja polvilumpio lonksui, myös nivelrikkoa oli ehtinyt tulla runsaasti.

Nuusku oli leikkauksen jälkeen kipeä ja olo saattoi olla kummallinen vahvan kipulaastarin johdosta. Useana päivänä Nuusku tärisi välillä kovasti ja nökötti toisinaan istuma-asennossa paikallaan pää painuksissa.

Leikkauksen jälkeen olin aivan suunniltani, koska Nuusku makasi yhtäkkiä muina miehinä sohvapöydällä ja aika pian hän livisti myös rappusiin portin jäätyä auki. Aika epeli ja hyvin on toipunut vanha herra.

Leikkauksen jälkeen

Leikkauksen jälkeen

Heti leikkauksen jälkeisenä aamuna Nuusku lähti mukaan eväsretkelle

Heti leikkauksen jälkeisenä aamuna Nuusku lähti mukaan eväsretkelle

IMG_5506

Liian kova meno Nuuskulle

Liian kova meno Nuuskulle

Potilas illalla vällyjen välissä

Potilas illalla vällyjen välissä

Amalialla oli tällä viikolla vuosittainen lääkäriaika Lastenklinikan verisuonikirurgille. Kirurgi seuraa Amalian raajojen- ja kasvon puolieroa. Amalialla on siis koko eroa raajoissa ja kasvoissa, tuliluomi käsi on toista kättä pidempi ja paksumpi ja myös tuliluomi poski on toista poskea pulleampi. Jaloissa ei ole normaalista poikkeavia pituus- eikä paksuuseroja. Tarkastuksen tehtyään lääkäri totesi ettei Amalian puolierosta ole haittaa motorisesti ja hyvä näin. Seuraava aika verisuonikirurgille on vasta viisivuotiaana.

Lääkäri vilkaisi samalla Milon niskassa olevaa mansikkaluomea, vaikka on jo kuvat siitä aiemmin nähnyt. Luomi on lähtenyt jo ihan vähän keskeltä harmaantumaan ja se on parantumisen merkki. Luultavasti mansikkaluomi tulee häviämään, vaikka eihän tuo tietysti iso juttu meille ole, tuskin Milollekaan.

Amalia tietää hyvin, että Milolla on mansikkaluomi ja hänellä itsellään tuliluomi. Amalia tietää myös pikkuveljen lähes kaikki allergiat ja leikeissä myös Amalian vauvat ovat allergisia esimerkiksi vehnälle ja maidolle. Amalia myös imettää vauvojaan usein aivan kuten äitikin Miloa. Amalia kertoo usein kaikille mitä äiti ei saa syödä, koska pikkuveli on allerginen, tämä on jotenkin liikuttavaa.

Milo rakastaa isosiskoaan ja hymyilee ja kikattaa tälle aina. Amaliasta taas on hassua, kun Milo takertuu joka paikkaan, hiuksiin, vaatteisiin, ihan mihin vaan. Milo laittaa tietysti myös kaiken suuhun. Parasta on se, kun Milo joskus ehtii nappaamaan oman pyllypyyhkeensä ja laittaa sen tietysti heti suuhun.

Milolle on puhkeamassa ensimmäinen hammas ja välillä se kiukuttaa. Amalia sai aikoinaan ensimmäisen hampaansa hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä tyttö ehti täyttää juuri kolme kuukautta.

Hali

Hali

Hei äläpäs mee mihkään!

Hei äläpäs mee mihkään!

IMG_5899

Polkka kasvanut niin, että saa jo ponnarin

Polkka kasvanut niin, että saa jo ponnarin

Innostus

Innostus

Kaikki menee suuhun

Kaikki menee suuhun

Milo tulee ensi viikolla jo viisi kuukautta ja vauva-aika tuntuu menevän vauhdilla. Harmittaa kovasti, kun Milon syntymän jälkeen elämässämme on ollut paljon vastoinkäymisiä ja toisinaan arki on ollut rankkaa ihan muistakin syistä kuin vain vauva-ajasta. Olemme kuitenkin iloinneet vauvastamme ja vauva-ajasta, vaikka aina ei ole ollut helppoa. Välillä on kurjaa, kun en jaksa Amalian kiukunpuuskia ja oma pinna palaa. Johnny aina nauraa höröttää, kun me Amalian kanssa otamme yhteen. Me olemme valitettavasti tyttäreni kanssa niin saman luonteisia, että törmäyskurssilla olemme aika ajoin. Enemmän meillä on kuitenkin niitä ihania ja hyviä hetkiä ja olen todella paljon pitkäpinnaisempi nykyisin. Amalia sanoo minulle usein näin kauniisti: äiti minä kuiskaan sinulle, minä rakastan sinuaaa! Amalia kertoo aina myös rakastavansa isiä, Miloa ja Nuuskua.

Lepohetki

Lepohetki

Milo vaatii huomiotani paljon, ja yritän huomioida parhaani mukaan myös Amaliaa. Ehdotan Amalialle usein, että voisimme tehdä kahdestaan jotain vai haluaako hän, että otamme vauvankin mukaan. Amalia valitsee aina ensin, että kahdestaan, mutta hetken päästä hän tuleekin toisiin aatoksiin ja toteaa, että vauvakin voi tulla mukaan. Aika ihana isosisko.

Mummilta ja fafalta tuli vähän vappukamaa!

Mummilta ja fafalta tuli vähän vappukamaa!

Toki me teemme Amalian kanssa kahdestaankin juttuja, ihan vain vaikka kotona. Lakkaillaan kynsiä, luetaan kirjoja, höpötellään yläkerrassa meidän vanhempien sängyssä, rakennellaan legoista kahvila tai maatila.. Amalia haluaa usein myös leikkiä poliisia ja yökyläleikkiä, näitä Amalian perinteisiä mielikuvitusleikkejä.

Äiti katso täällä on ihan pieniä kissanpoikasia (mielikuvitusleikit menossa)

Äiti katso täällä on ihan pieniä kissanpoikasia (mielikuvitusleikit menossa)

IMG_5566

Amalian kerhossa järjestettiin prinsessailta äitienpäiväviikolla. Tämä ilta oli hemmotteluilta kerholaisten äideille.

Pääsimme prinsessailtaan ihan kahden, sillä se alkoi vasta puoli kuudelta illalla. Isi sai jäädä hoitamaan Miloa. Miehet aloittivat lenkkeilyllä ja pyörähtivät kerholla sen verran, että Milo sai syötyä ja jatkoivat sitten kotiin. Pojilla oli mennyt tosi kivasti keskenään ja niin meillä pimuilla myös. Amalia oli innoissaan, kun saimme olla ihan kahden ja äiti tietysti myös.

Prinsessaillassa oli erilaisia pisteitä, joita kiersimme omaan tahtiin. Tarkoitus oli hemmotella äitejä tulevan äitienpäivän kunniaksi. Oli kynsien lakkailua, kruunun askartelua, helmikorujen tekoa, herkkujen syömistä, hierontaa ja kukan istutusta. Ilta oli aivan ihana ja oikeaa laatuaikaa.

IMG_5870

Ohhoh, melkoset kynnet sain!

Ohhoh, melkoset kynnet sain!

Amalia tykkää kovasti Lohjan ABC:sta ja päätin lähteä sinne viime viikolla lasten kanssa. Vietimme siellä yli kaksi tuntia ja Milo nukkui yhdet päiväunetkin siellä. Alkuun kiertelimme hetken ja sitten kävimme ostamassa Amalialle Hesburgerista kanatortillon. Syönnin jälkeen leikimme leikkipaikalla Milon ottaessa puolen tunnin torkkuja vaunuissa.

Milon maitoaltistusta lykättiin tai luultavasti sitä ei tulla tekemään lainkaan. Meillä menee imetyksen kanssa sen verran hyvin, että ei ole järkeä lähteä etsimään sopivaa erikoismaitoa. Päädyimme tähän yhteistuumin Lohjan lastenpolin hoitajan ja lääkärin kanssa. Maitoaltistus on lapselle raskas ja usein joudutaan testaamaan montaa eri maitoa. Imetysdieetti toimii aika hyvin eikä Milo ole ollut kipeä kuin ruoka-aine kokeilujen jälkeen.

Kerroin taannoin, että kaura tuntui sopivan Milolle, mutta ei se sitten sopinutkaan. Myös riisi on pois ruokavaliostani. Nyt kokeilin itselleni lisukkeeksi kesäkurpitsa palsternakkamuusia, sillä siitä tulisi hyvä sose Milollekin, mutta ei palsternakka valitettavasti sopinut.

Kävimme lastenpolilla lääkärin luona muutamia viikkoja sitten ja tämä oli totaalisen hukkareissu. Amalian kanssa kaikki lääkäriasiat on aina sujuneet niin ihanasti Helsingin päässä, mutta samaa ei voi tästä käynnistä sanoa. Lääkäri ei uskonut Milon allergioihin, sillä verikokeet eivät näyttäneet mitään. Lääkäri kyllä totesi ettei suolioireisia allergioita voikaan todeta verikokein. Lääkäri ei myöskään osannut selittää miksi poikamme lehahtelee ja reagoi ihollaan eri ruoka-aineisiin. Tämä oli meidän ensimmäinen ja viimeinen käynti lastenpolilla, jatkamme Lohjan Mehiläisessä tutulla lastenlääkärillä, joka on allergioihin perehtynyt ja on hoitanut Miloa ihan pikkuvauvasta asti. Tämä lääkäri on nähnyt poikamme iho-oireet ja häneltä olemme aina saaneet apua. Menin lastenpolille siinä toivossa, että saisin neuvoja ja lisää tsemppiä imetysdieettiin, mutta käynnistä jäikin vain hirmuisen vihainen ja kurja olo.

Anoppi lohdutti kuitenkin niin ihanasti ja sanoi, että mieti millaisessa kunnossa Milo olisi jos et olisi alkanut imetysdieetille. Ennen lähtöämme vastaanotolta lääkäri kehoitti minua kokeilemaan omaan ruokavaliooni uudestaan kauraa ja riisiä. Soittoajan hän antoi kuukauden päähän ja sitten voisimme hänen mielestä aloitella sosekokeilut. Toimin lääkärin ohjeen mukaan ja testasin kauran ja riisin eikä kumpikaan sopinut. Nyt Milon tervehdyttyä flunssasta aloitamme sosekokeilut. Kiitos muuten vielä kaikille sose vinkeistä!

Nyt tuli kyllä niin pitkä kirjoitus, että äitienpäivän kuulumiset jätän seuraavaan postaukseen!
Ei muuta kuin lätkän pariin, se on moro 🙂

Meidän Milo pääsi testailemaan Pampersin vaippoja muun testiryhmään valitun vaippakansan kanssa. Saimme vaipat pääsiäisen aikaan ja testausjakso kesti sen viisi viikkoa ja on nyt päättynyt. Milo sai testiin Pampers Baby Dry-teippivaippoja, jotka sopivat 4-9 kiloiselle lapselle.

IMG_5932

Milolla on ollut Pampersit käytössä myös aiemmin ja olemme olleet niihin aina tyytyväisiä. Tämä testattavana ollut koko oli meille uusi ja nyt testijakson jälkeen voin hyvin mielin todeta, että myös tämän koon vaipat passaavat Milolle loistavasti.

Ihan alkuun Milon vaippa-alueen iho punoitti paikka paikoin, mutta tämä meni ohi eikä käynyt pahenemaan. Alun jälkeen ei onneksi ole ollut enää minkäänlaisia iho-ongelmia vaippa-alueella.

Pampersin vaipat ovat aivan ihanan ohuita ja uskon, että tästä syystä ne ovat myös mukavan tuntuiset lapsen päällä. Vaippa on todella pehmeä, joka lisää iho-ystävällisyyttä ja mukavuutta. Baby Dry-vaippa myös istuu kivasti ainakin meidän vauvelin päälle.

Ohut on!

Ohut on!

IMG_5375

Vaipalta vaaditaan tietysti sitä, että se pitää. Milo syö öisin useita kertoja ja näin ollen myös pissaa tulee reilusti. Tästä huolimatta vaippa piti hyvin kahta yötä lukuunottamatta. Aamulla vaippa on ollut todella täynnä, mutta ihmekös tuo, kun poika käy rinnalla reilut viisikin kertaa yössä. Märästä vaipasta huolimatta iho on pysynyt hyvänä.

IMG_5990

Päivisin vaippa on pitänyt hyvin pissat, eikä ohivuotoja ole ollut lainkaan pissan kanssa. Milo kärsii allergioista ja vatsan ollessa löysällä vaippa ei useinkaan pidä, mutta tuskinpa mikään vaippamerkki pitäisi. Näihin ruikulikakkoihin olemme jo ehtineet tottua ja ainahan Milo vääntää ripaskat juuri siinä kohtaa, kun ei olisi hyvä. Pieru- ja kakkahuumori naurattaa varsinkin meidän 3-vuotiasta, jolla on muuten melkoinen pissa kakka vaihe menossa.

Itse en pihistele lasten asioissa, omissani kyllä enkä ole itseasiassa kummemmin eri vaippamerkkien hintoja edes vertaillut. Pampersit ovat meille sopineet ja niitä olemme paljon käyttäneet, kaippa ne hinnaltaan ovat aika keskiluokkaa. Pampersin vaipat ovat kuitenkin usein tarjouksessa ja myös me haemme toisinaan tarjousvaipat kotiin.

IMG_6008

Meille ei ole ikinä sattunut Pampersin vaipoissa virheellisiä vaippoja.

IMG_6014

Meillä testiryhmäläisillä oli oma keskustelualue, jossa keskustelimme testatuista vaipoista. Osa testaajista huomautteli vaippojen voimakkaasta hajusta ja täytyy sanoa etten itse ollut hajua ennen edes huomannut, sillä purkaan aina vaipat heti paketista hoitopöydälle ja olohuoneen sohvan nurkkaan. Nyt kun toiset tästä voimakkaasta hajusta ryhmässä kirjoitteli, niin haistelin vaippoja vaippapakettia avatessa ja kyllähän ne haiskahtavat, mutta haju lähtee kyllä kun vaipat purkaa paketista pois.

IMG_5943

IMG_5945

IMG_6005

Oli mukava päästä testiryhmään mukaan ja testausajan jälkeen voin hyvin mielin suositella Pampersin vaippoja!

Testiryhmämme keskustelualueelle pääset tätä linkkiä painamalla.

Postaus toteutettu yhteistyössä Pampersin kanssa!