Posted at 21:29h
in
Yleinen
by johanna
Johnny oli torstaista lauantaihin työmatkalla Saksassa ja me oltiin sitten lasten kanssa kotosalla kolmisin. Nukuttiin perinteisesti kaikki viekukkain meidän vanhempien sängyssä ja pärjättiin taas ilman isiä oikein hyvin. Lauantaina lapset odottelivat jo kovasti iskää kotiin ja odottavan aika oli pitkä, sillä Johnny kotiutui vasta kuuden pintaan illalla. Matkoilta Johnny tuo aina lapsille tuliaisia ja niitä odotetaan ihan hirmuisesti. Tällä kertaa Amalia sai muutaman vaatteen ja molemmat lapset namia ja äitikin suklaata.

Sunnuntaina oli aivan mahtavaa herätä yhdessä koko perhe ja päivä oli kokonaisuudessaan aivan loistava. Sellaista rauhallista yhdessäoloa ja iloa siitä, että koko perhe on jälleen koossa muutamien erossa olo päivien jälkeen. Nämä pienet breikit tekevät parisuhteelle hyvää ja pieni ikävä toista kohtaan saa jälleennäkemisen tuntumaan ihanalta.
Mulla on ollut nyt jo useamman päivän mieli korkealla ja olo on tosi jaksavainen ja hyvä. Välillä kun on päiviä, jolloin kiukuttaa ja silloin myös pienet minimaaliset vastoinkäymiset tuntuvat lisäävän vettä myllyyn ja olo on entistä kiukkuisempi. Nyt on ollut ihan hykerryttävän hyvä olo ja sunnuntai-aamuna tulin huippu onnelliseksi siitä, kun sain siivottua ja järjesteltyä keittiönkaapit. Kyllä noihin kaappeihin vaan tuntuu kerääntyvän kaikenlaista ja vanhaksi menneitä kuiva-aineitakin löytyi todella paljon. Lähinnä Milon imetysdieetin aikaisia erikoisjauhoja ja ruokia, jotka olisi pitänyt lahjoittaa eteenpäin jo ajat sitten.
Amalia kyseli heti aamusta josko voisimme lounastaa Hesburgerissa ja sehän passasi oikein hyvin, sillä sain hoidettua ruokaostokset siinä samassa. Nappasimme myös naapurista Amalian ystävän mukaan ja tytöt olivat aivan tohkeissaan. Istuivat kaksin ruokailemassa ja olivat niin isoa tyttöä. Syönnin jälkeen Johnny jäi kaitsemaan lapsukaisia ja mä pääsin lempi ruokakauppaani eli Lohjan Lempolan K-supermarkettiin. Käyn siellä todella harvoin, mutta tässä kaupassa kaikki on ihanan tuoretta, myynnissä on todella paljon erikoistuotteita ja henkilökunta on aina niin iloista ja positiivista. Tänne kauppaan, kun menee niin tekee oikein mieli ostaa ruokatarpeita ihaniin ja hyviin ruokiin ja panostaa kokkaamiseen.

Ai että mua nauratti ja yhtä rouvaa pöydässä myös, kun lähtiessä Johnny huikkasi Milolle: missä sun kengät on ja sitten samaan hengenvetoon: ai niin eihän sulla ollutkaan. Isi ei ollut muistanut laittaa pojalleen kenkiä lainkaan ja Milohan on mieluusti aina varpasillaan, joten eipä hän itsekään kenkiä laita, paitsi tietysti glitter korkkarit, jos ovat vapaana.

Saimme myös äitini kylään meille tai oikeastaan hän tuli korjaamaan Milon hiuksia, jotka oli edellispäivänä kyninyt aivan jäätävän kamalaan malliin. Onneksi korjausleikkuu onnistui, joten Milon ei vielä tässä kohtaa tarvitse siirtyä oikeaan parturiin, johon esimerkiksi Eemi ja Johnny ovat siirtyneet jo aikaa sitten saatuaan tarpeeksi äitini käsittelystä. Äitini on siis oikeasti ammatiltaan parturi-kampaaja, mutta muoti on tietysti hieman muuttunut valtavista kiharapilvistä, pottapäistä ja korvan yli leikatuista otsahiuksista.
Myös siskoni perhe kävi meillä kahvilla ja oli aika suloista, kun Milo nukahti sohvalle isänsä kainaloon ja Johnnyn toisella puolella oli siskon mies, joka nukkui myös täyttä häkää. Kello oli jo sen verran paljon, että annoimme Milon ottaa vain pienet nokoset, niin ei mennyt sitten koko alkuyö kukkuessa.
Myöhemmin Amalia lähti vielä ystävänsä kanssa Iidan luokse leikkimään ja hain tytöt kotiin vasta illalla. Me vanhemmat vietimme sitten laatuaikaa tuon ihanan villi viikarin kanssa pelaillen jalkapalloa, kuunnellen hänen hassuja juttuja sekä saunoen yhdessä. Saunassa laulamme aina saunalaulua ja Milo on mukana aivan innoissaan. Laulun päätyttyä poika hihkuu: lisää lisää!

Sunnuntaipäivässämme ei niinkään ollut mitään ihmeellistä, mutta se kun saamme olla perheenä yhdessä on ihan parasta ja meille tärkeintä. Rakkaus ja hyvätuuli oli läsnä tässä päivässä ja nämä ihanat ja hyvät päivät saavat hymyn huulille vielä tässä kirjoittaessakin. Kyllä mä olen todella kiitollinen tästä kaikesta <3