Haaveilla aina voi

Heippa hei ja aurinkoista lauantaita! Tänään onkin aivan mahtava ilma. Meillä Nuppu nukkuu juuri päiväunia, ja mä aloin blogihommiin muun perheen ollessa ulkona.

Johnnyn oli tarkoitus käydä Nupun kanssa päiväunille, mutta kiva ilma sai miehen pihalle venehommiin. Johnny osti uuden veneen viime syksynä ja nyt hän asentaa sinne vapatelineitä sun muita kalastuskautta varten. Johnny on ollut lapsesta asti kova kalamies ja Milo kulkee isänsä jalanjälkiä. Vilkas Milo on ihan pikkuisesta asti rauhoittunut kalastuksen ääreen ja nauttinut siitä valtavasti. Poika on jo puhunut moneen otteeseen siitä, koska kalaan taas pääsee.

Meidän uusi vene on aika iso ja siellä voi jopa yöpyä. Toki muutamalle siellä on vain yöpymispaikat, mutta varmasti sovelletaan ja osa perheestämme nukkuu sitten lattiatilassa, jos ja kun aiomme veneessä ensi kesänä yöpyä.

Mulla oli viime kesänä valtava mökkikuume, vaikka vielä joitain vuosia sitten en ollut lainkaan mökki ihminen. Mutta niin vaan sitä ihminen muuttuu ja muutamilla mökeillä vieraillessa se rauhan tunne mikä mökillä valtasi, sai mut haaveilemaan ihan omasta mökistä.

neilikat

Johnny tietysti jalat maassa tyyppinä torppasi mun haaveilut aika nopeaan ja ymmärsin sitten itsekin sen työmäärän mitä edessä olisi mökin ja omakotitalon kanssa. Ja tietysti tarvitsisihan sitä pätäkkääkin olla mökkiä hankkiessa 😉

Mutta haaveilla aina voi eikä sitä tiedä jos joskus vuosia myöhemmin meillä on oma mökki. Tällä hetkellä mökkikuumetta ei ole ja toisaalta rakastan meidän omaa taloa ja kesäisin tässä omalla pihalla on aivan ihana olla.

Meidän tulevan kesän mökki on uusi vene, jossa toivottavasti saamme rauhoittua ja viettää ihania hetkiä yhdessä. Parina viime kesänä Johnnyn vanhalla pikku veneellä ajellessamme nauratti kyllä, kun joka veneily kerta meni aina vain kehnommaksi. Viimeisellä kerralla lähti veneestä jo tavarat lentelemään, kun Milolla meni hiukka pata jumiin. Että se rennoista veneajeluista.

Välillä sitä haaveilee jostain tilanteesta miten rauhallisesti ja kivasti se menisi ja sitten homma meneekin ihan ranttaliksi ja kaikilla kiristää hermoa. Nyt esimerkiksi ei olla polteltu takkaa kuin muutamasti, kun se on aina ihan mahdotonta säätöä Nupun kanssa, joka ei osaa pelätä takan tulikuumaa lasia. Tämänkin tilanteen ennen takan laittoa näin silmissäni sellaisena rauhallisena hetkenä perheenä, kun istumme kaikki sohvalla ja ihailemme kaunista tulta. Totuus oli sitten hieman toinen 😉

Käykö muilla näin välillä? Aurinkoista viikonloppua ja nauttikaa toisistanne <3

3 Comments
  • lillamy
    Posted at 17:24h, 22 maaliskuun Vastaa

    Mulla käy helposti myös niin että näen mielessäni kuinka ihanaa jokin tulee olemaan ja sitten totuus ei olekaan aina ihan niin ruusuinen. Mökki meillä on ja se on kyllä ihan mun suosikkipaikka, vaikka hommaa riittääkin. Siellä mieli lepää ja odotan tällä hetkellä kovasti, että tulisi kesäilmat ja pääsisi mökille <3 haaveena on ollut, että ostettaisiin myös omakotitalo, mutta toistaiseksi olen hylännyt sen haaveen. Meillähän ei ole edes lapsia, mutta silti tuntuu ettei aika riittäisi tällä hetkellä kumpaankin ja toki mökki oli kuitenkin aika iso investointikin. Mutta ehkä vielä joskus 🙂

    • johanna
      Posted at 11:21h, 23 maaliskuun Vastaa

      Hehee joo monesti totuus ei ole juurikaan niin ruusuinen 😉 <3 Varmasti ihanaa, kun on mökki, ja ymmärrän hyvin tuon, että omakotitalohaaveet saa vielä odottaa <3 Kiva, kun kommentoit <3

  • Liljaani
    Posted at 09:35h, 25 maaliskuun Vastaa

    Miksette hanki takan eteen suojusta? Siis sellaista metallista kalteriaitaa, jonka saa sitten halutessaan ottaa pois kun Nuppu kasvaa. Saisi takkaa polttaa ihan rauhassa 🙂
    Noin niin kun muuten vastaan tuohon kysymykseesi, että itse en taida enää edes kuvitella tilanteita jotka menisi jotenkin ihanasti ja rauhallisesti ;.D Joskus sentään pääsee mukavasti yllättymään ;,D

Post A Comment

*

code