Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Sydän vähän kallellaan - Page 84 of 151 - Sydän vähän kallellaan
 

Tässä taas terassilla kirjoittelin yhtenä päivänä ja nautin samalla auringon lämmöstä. Pikkuinen nukkui päiväunia ja isompi oli kerhossa. Elämä on aika kivaa ja asiat on ihanassa tasapainossa. Nyt toki ilmat ovat taas heittäneet ihan mitä sattuu, sillä jopa lunta on pyryttänyt. Olen luvannut kirjoitella Teille omista keinoistani, joilla pidän hurjan temperamenttini aisoissa ja tänään juttua siis niistä.

Olen ollut jo pienestä lapsesta saakka temperamenttinen luonne ja vielä joitain kuukausia sitten kärsin tästä, kuten myös perheeni. Lähimmille ihmisille sitä purkaa omaa pahaa oloa ja eniten tietysti tuohon omaan rakkaaseen mieheen. Olen kuitenkin päättänyt muuttua ja mielestäni olen onnistunut tässä hyvin.

Kun kuppi meinaa mennä nurin, tiedostan tämän, kuten jokainen ihminen ja otan aikalisän. Hengitän ja hengitän, tämä hengittäminen jo auttaa laskemaan tunnetilaa ja siihen kykenee jokainen.

Hyviä keinoja on pitkä lista ja yhdeksi hyväksi keinoksi olen ottanut käyttöön hyvät ajatukset vihaisten ajatusten tilalle. Esimerkkinä lapsen päätön raivoaminen, joka tottakai ärsyttää ja omaa ärsyyntymistä saa lisättyä nopeasti ajattelemalla lapsesta vihaisia ajatuksia ja sitä, että aina tuo on tuollainen. Näiden ajatusten tilalle olenkin ottanut käyttöön ajatella päättömästi raivoavasta lapsestani vain ihania asioita ja tämä laskee välittömästi omaa tunnetilaani.

Tottahan kuppi menee välillä nurin vieläkin ja huudankin välillä lapsilleni, mutta huomattavasti vähemmän, jos juuri lainkaan. Olen ihan hiton ylpeä itsestäni. Ja omat raivokohtaukset ovat menneen talven lumia, niitä ei ole ollut enää aikoihin. Raivokohtauksilla tarkoitan niitä, jolloin painun toiseen huoneeseen karjumaan ja hakkaamaan seiniä.

Yksi hyvä ja vähän hassu tapa hallita tunteita on hymy. Lasten raivotessa rentoutan käteni sivuille ja hymyilen hieman. Hassua, mutta todella toimii ja tunnetila laskee saman tien.

Myös se ettei päästä omaa verensokeriaan liian matalalle auttaa. Eli on muistettava huolehtia syömisistä ja välillä esimerkiksi hankalaa tilannetta ennen haukkaan jotain pientä ja näin olen valmis selviytymään esimerkiksi pukemistaistosta ilman oman maltin menettämistä.

Riittävä unen saanti on myös tärkeää, mutta tässä ei ole ollut meillä enää aikoihin ongelmaa, sillä lapset nukkuvat aika hyvin ja pitkään.

Olen kärsinyt todella paljon tästä temperamentistani ja pidän itseäni huonona äitinä ja puolisona näinä hetkinä ja niiden jälkeen. En ole kuitenkaan koskaan jäänyt rypemään tähän oloon, sillä se ei hyödytä ketään ja keskustelu puolison kanssa on auttanut paljon. Myös lapsilta olen aina pyytänyt käytöstäni anteeksi ja olemme jutelleet tästä.

Tässä siis omat keinoni siihen, että voin olla parempi äiti ja puoliso. Pieniä asioita, jotka ovat muuttaneet elämääni paljon. Olen tavattoman onnellinen tästä <3 rakas

rakas

rakas

Löytyykö joukosta muita temperamenttisia vanhempia ja millä keinoin Te pärjäätte?

Leppoisaa viikkoa ja hyvää mieltä kaikille <3

Heippa kaikille! Tulikin pitkä tauko blogin parista, sillä ajatukset olivat viime viikolla aika tiivisti ystäväni lauantaisissa polttareissa. Polttarit onnistuivat todella kivasti ja tuleva morsian, kuten me kaikki muutkin nautimme päivästä tosi paljon! Muutaman viikon kuluttua juhlitaan häitä enkä malta enää odottaa tätä suurta päivää.

mopo

Perjantaina piipahdimme silmäklinikalla, jossa Amalialla oli kontrolliaika. Kaikki oli hienosti ja jatkamme samoilla silmätipoilla. Seuraava aika onkin sitten vasta elo-syyskuussa. Me matkasimme tällä kertaa silmäklinikalle Johnnyn äidin kanssa, joka kuskasi meidät meidän autolla Helsinkiin. Milo oli mukana ja mummi katsoi sitten pojan perään, kun me Amalian kanssa olimme lääkärin luona. Reissu meni oikein mukavasti ja nopeasti ja kontrollin jälkeen kävimme vielä jäätelöllä silmäklinikan kahvilassa.

Kotimatkalla Milo nukahti autoon, mutta jatkoi unia vielä pitkän aikaa kotona. Me tytöt siivoilimme tällä välin ja Milon herättyä lähdimme viettämään loppupäivän siskoni perheen luokse. Pakkasin lapsille yökkäritkin mukaan ja käytin heidät suihkussa siskon luona ja näin pääsimme miltein heti kotiin tultuamme yöunille. Isi oli perjantaipäivän työmatkalla ja palasi lauantai-iltana vasta kotiin tai oikeastaan omille vanhemmilleen, sillä isi meni lasten kanssa sinne yökylään, sillä juhlimme polttareita meillä.

Olo on edelleen juhlinnan jälkeen väsynyt eikä ihan skarpimmillaan vieläkään, mutta kyllä tämä tästä. Tällä viikolla suunnitelmiin kuuluu tulevan äitienpäivän kunniaksi kahvit Amalian päiväkerhossa, yhdet leikkitreffit, vanhimman kummipoikani syntymäpäiväjuhlat Porvoossa sekä varmasti rutkasti ulkoilua!

mopo

Huomenna juttua siitä, kuinka minusta on kuoriutunut lunkimpi vanhempi sekä puoliso pienten hyväksi todettujen keinojen avulla, joten olkaahan kuulolla, jos löytyy joku hermoheikko, joka haluaa muuttua!

Mukavaa viikkoa kaikille, puss <3

Tänään juttua Amalian tuliluomen laserhoidoista. Hoitoja on tehty nyt yhdeksän kertaa ja ne on suoritettu Lastenklinikalla nukutuksen aikana. Hoidon on tehnyt Iho- ja allergiasairaalan lääkäri ja nukutustiimi on ollut Lastenklinikan puolesta. Viime kerralla laserhoidon tehnyt lääkäri otti puheeksi, että Amalialle voisi kokeilla toista laserkonetta, sillä tämä jolla tähän asti on hoitoja tehty ei tunnu enää tuottavan tarpeeksi hyvää tulosta.

Sovimme, että lääkäri selvittelee asiaa, sillä hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä hoitoa tällä toisella koneella, vaan se on Töölön plastiikkakirurgi joka hoidon suorittaa. Niinpä saimme soittoajan muutaman kuukauden päähän ja Amalian lääkäri sitten kertoikin, että plastiikkakirurgi ottaa Amalian arvioon Töölöön.

Kävimme Amalian kanssa Töölössä jokin aika sitten ja kokenut plastiikkakirurgi totesi, että Amalialle voidaan aloittaa laserhoito heillä. Hoito on oikeastaan aika samanlainen ja se tehdään myös nukutuksessa. Tehot koneessa on ilmeisesti hyvin paljon tehokkaammat ja lääkäri kertoikin, että hoito aloitetaan pienelle alueelle ja kokeillaan sitten mikä teho on hyvä. Vaarana liian suurella teholla tehdyllä hoidolla on ihon rikkoutuminen ja näin ollen arvet.

Tällä laserkoneella saadaan parempaa tulosta juurikin sinisävy suoniin, joihin toisella koneella ei enää riitä tehot. Toisaalta taas punaisempiin kohtiin tämä vanha kone toimii paremmin, joten plastiikkakirurgi totesikin, että hoitoja tullaan tekemään myös Lastenklinikalla jossain kohdin, jottei tuliluomi vaan pääse näistä kohdista tummumaan ja paksuuntumaan.

Uudet hoidot tullaan aloittamaan syksyllä ja niihin pääsee paljon useammin. Nythän Amalia on päässyt hoitoihin vain kaksi kertaa vuodessa.

Amalia on oppinut hienosti kertomaan itse tuliluomestaan kyselijöille ja kertoo aina luomen olevan syntymämerkki. Milo ei ole vielä edes noteerannut siskonsa luomea ja toisaalta Eemi ja Iidakin olivat jo todella isoja ennen kuin edes tajusivat, että Amalialla on kasvoissa ja vartalolla jotain erilaista kuin heillä.

Amalian luonne, avoimuus ja pilke silmäkulmassa ovat ne asiat, jotka tytöstä ensimmäisenä mieleen jäävät <3 Kun tähän tyttöön tutustuu, niin lupaan ettei voi kuin tykätä <3

Kesälomakuukaudet alkavat pyörimään tässä kuussa ja vielä sunnuntaina maa oli aivan lumessa, mutta mitä tapahtuikaan nyt, aurinko paistaa ja tuossa minä terdellä istuskelin ja kirjoitin tätä blogitekstiä t-paita päällä! Uskomatonta!

kesä

kesä

kesä

Me olemme kaikki kesäihmisiä ja rakastetaan lämpöä ja aurinkoa. Milon nukkuessa päiväunia kokosimme Amalian kanssa leivontatarvikkeet terassin pöydälle ja aloimme leipomaan pannukakkua. Oli ihana vain höpötellä esikoisen kanssa kaikessa rauhassa ja olla ilman kiirettä minnekään. Vaikka tosin harvoinpa meillä mihinkään kiire on, mutta Milon perässä on silti useinmiten mentävä, joten rauhallisille hetkille ei ole vieläkään ruhtinaallisesti aikaa.

Nyt täytyy nauttia ilmoista ja viettää kaikki aika ulkosalla. Eihän näistä ilmoista taas tiedä kauanko saamme niistä nauttia.

kesä

Amalialla oli aamusta kerhossa pieni “kesäretki” ja me saimme Milon kanssa osallistua siihen. Olimme Lohjan keskustassa Lasten kappeli Pikku Laurissa, joka on siis seurakunnan tila ja siellä askartelimme, lauloimme ja soitimme yhdessä. Taas kerran sai huomata oman pojan vilkkauden, kun muut keskittyvät ohjelmaan, mutta meidän pikkuinen touhusi aivan muuta. Milon on vaan todella hankala pysyä paikallaan, mutta pikkuhiljaa kasvaessaan hän kehittyy siinä varmasti.

Amalian kerhoryhmä on todella ihana ja ohjaajat myös. Milo saa sitten joulun jälkeen liittyä tähän joukkoon ja käydä samaa kerhoa isosiskon kanssa puolisen vuotta ennen siskon eskarin alkua. Tällä hetkellä tuntuu absurdilta ajatella, että Milo kävisi kerhoa yksin, sillä hän niin villi, että tarvitsisi yhden henkilön kaitsemaan vain ja ainoastaan itseään. Toki sitähän ei tiedä kuinka hienosti hän käyttäytyisi ilman äitiä, voisihan poika jo nyt yllättää.

kesä

kesä

Me hankimme tovi sitten nettikirpputorilta lapsille muovisen mökin ulos ja siellä on ollut kovat leikit. Se on tosi kiva ja saimme sen oikein edullisesti. Nyt on pihalla mökki, trampoliini ja hiekkalaatikko, joten lapsille löytyy paljon mukavaa puuhaa ihan omalla pihalla. Viime kesänä vietimme lähes kaiken ajan meidän pihalla ja aika harvoin tuli mentyä leikkipuistoihin.

Huomenna lapsilla on mummilapäivä ja tällä kertaa en tee koko aikaa hommia blogin parissa, vaan tiedossa on pientä hemmottelua. Olen varannut kampaajan-ajan Johnnyn serkulta ja sieltä suoraan menen ripsihuoltoon. Ihana päästä ihan päiväsaikaan omien menojen pariin, kun muuten varailen omat menot tietysti aina vasta illaksi isin tultua töistä kotiin.

kesä

kesä

Tämä viikko taitaa mennä hurjaa vauhtia eilisen vapaapäivän ansiosta eikä meillä ole arkipäiville juuri suunnitelmia. Ulkoleikkejä varmasti ja niin siskollani alkoikin pitkät vapaat, joten heidän kanssa ainakin nähdään!

Aurinkoista ja ihanaa viikkoa kaikille <3

Meidän Vappuun kuului:

jäätelö

herkkuja

* yhdessäoloa perheen kanssa sekä myös siskon perheen ja vähän mumminkin

* herkuttelua (grilliherkkuja, makeita herkkuja, simaa..)

* lasten ilo vappupalloista

herkkuja

* paljon ulkoilua vappupäivänä

* ja aurinkoa

* sekä pihan siistimistä ja kesäkuntoon laittoa

herkkuja

* pitkiä iltoja Johnnyn kanssa yhteisen sarjan parissa

* jääkiekkoa (Suomi-Ruotsi harkkapeli, jonka Suomi voitti)!! Me ei kukaan kestetä mun siskoa, kun se huutaa niin kovin peliä katsoessa. Eniten se huutaa perskannikkaa, jos ei peli kulje. Parasta oli se, kun sisko “twerkkas” Teemulle ja Johnnylle paljaalla ahterilla Suomen tehtyä maalin 😉

* Milon huoneen tapetointi Teemun ja Johnnyn toimesta (huoneesta tuli aivan ihana ja kuvia näette sitten, kun huone on sisustettu kunnolla)

jäätelö

Ihailee kenkiään…

* Amalia sai ensimmäistä kertaa ystävän yökylään ja tämä taisikin kruunata neidin Vapun <3

Mukavaa viikkoa kaikille <3