marsu

Tämä tuli aika yllättäen ja ollaan koko perhe aivan äärimmäisen iloisia ja täpinöissämme. Meille saapui kaksi marsua viime torstaina, pikkuiset siskokset, joiden nimiksi lapset antoivat Kaneli ja Joda. 

marsu

He ovat aivan ihania ja voi miten onnelliseksi meidän rakas esikoinen tulikaan. Toki olemme kaikki onnellisia näistä uusista lemmikeistä, mutta Amalia varmasti ei enää paljoa onnellisempi voisi olla. Hän on niin kauan kaivannut perheeseemme eläintä, itkenyt monet itkut ja ollut joskus äärimmäisen vihainen.

marsu

Nuppu on jo kivassa iässä ja tässä kohtaa meille vanhemmille tuli tunne, että nyt olisi hyvä aika antaa koti eläimelle. Marsut ovat suloisia ja tykätään marsuista Johnnyn kanssa molemmat.

Lähdettiin sitten eläinkauppaan yhdessä koko perhe ja Milo kävi tiskillä ilmoittamassa myyjälle, että ostettaisiin marsu. Meille tulikin sitten uutena tietona, että marsuja ei enää myydä yksittäin, vaan niitä olisi otettava kerralla kaksi. Toki myydään yksittäinkin, mutta ei mielellään. Nauratti Johnnyn ilme, kun yksi marsu muuttui kertalaakista kahteen. Mutta ihanaa, että niitä on kaksi ja ovat sisaruksia. Heillä on seuraa toisistaan ja vaikuttavat tosi läheisiltä keskenään. Ihanasti makoilevat välillä päällekkäin tai vipeltävät Amalian huoneessa peräkanaa.

marsu

Eläinkauppaan oli juuri seuraavana päivänä tulossa neljä marsua, joten meillä kävi melkoinen tuuri. Hankimme siinä sitten ensin häkin, ruuat ja kaikki muut tarvittavat jutut ja seuraavana päivänä pääsimme näkemään marsut.

Marsujen nimet lapset keksivät itse. Olivat päättäneet nimet jo edellisenä iltana ennen kuin näimme marsut, mutta toisen nimi muuttui. Marsuja oli tosiaan neljä ja lapset saivat valita heistä kaksi. Valitsivat niin suloiset pikkuiset. Jodalla on vähän kuin silmälasit päässä, kun on mustat ympyrät molempien silmien ympärillä ja Kanelilla on kaunis vaaleanruskea pää. Amalia huudahti heti Kanelin nähdessä, että tämän nimi on sittenkin Kaneli eikä Joda. Joda oli siis Amalian valitsema nimi, mutta Milo halusi sitten Joda nimen silmälasipäiselle marsulle eikä halunnutkaan käyttää aiemmin valisemaansa Dumle nimeä.

marsu

Marsuilla on valtava häkki, sillä Amalian huoneessa on niin hyvin tilaa. Heillä on omat mökit, vaikka välillä ovatkin samassa mökissä. Lapset ruokkivat marsuja ja huolehtivat tästä äärimmäisen hyvin. Yhdessä otamme marsuja häkistä jaloittelemaan ja Amalian huoneessa he saavat olla ihan vapaasti. Niitä on ihana katsella, silitellä ja hoitaa. Pienenpien kanssa olemme mukana, kun marsut ovat vapaina, mutta esimerkiksi Amalia ja Iida voivat olla marsujen kanssa ihan kaksin, sillä he ovat jo niin isoja ja osaavat olla rauhallisia ja varovaisia.

Marsut ovat kesyyntyneet tosi nopeasti, vaikka myyjä kertoi, että pitää olla kärsivällinen ja kesyyntyminen vie aikaa. Toinen on kuitenkin arempi, mutta reipastunut jo tosi paljon. Syövät hyvin ja napostelivat lasten kädestä jo heti seuraavana päivänä, kun olivat tulleet meille. Joda rakastaa silitystä ja oli viikonloppuna ihan lötkönä ja nautti vain lasten silityksestä.

Ihanaa, kun on marsuja. En osannut ajatella kuinka hirmuisesti ne voivatkaan tuoda iloa <3

marsu

Amalia on tänä kesänä ostanut itselleen yhden oman kukan, pienen pienen kaksivärisen orvokin, jonka istutimme yhdessä kukkapenkkiin. Jokin aika sitten Amalia oli mun äidillä yökylässä ja seuraavana päivänä tyttö pääsi mummin kanssa kukkaostoksille ja sai valita neljä omaa kukkaa, jotka he mummin kanssa kahdestaan istuttivat. Paikaksi valikoitui Nuuskun hauta ja oi miten kauniita kesäkukkia siellä nyt kasvaa.

kukkapenkki

Nuuskun poismenosta tuli tässä kuussa vuosi ja koko perhe kaipaa Nuusku hauvaa edelleen. Amalia on hyvin eläinrakas ja kaipaa koiraa ihan hirmuisesti ja oikeastaan tällä hetkellä hänelle kävisi mikä eläin vain. Tyttö on ehdotellut siiliä ja pupua ja jopa kilpikonnaa.

kukkapenkki

Syksyllä meille syntyy vauva, joten tähän hätään emme hanki mitään eläintä. Mä itsekin kaipaan koiraa, mutta Milon allergiaoireet eläimille ovat isona esteenä uuden koiran hankinnalle. Milo alkoi joitain kuukausia Nuuskun kuoleman jälkeen allergisoitua mummin ja fafan hauvelille, joka on rodultaan bichon frise, aivan kuten Nuuskukin oli. Mähän olen itsekin allerginen eläimille, mutta Nuuskusta en ikinä saanut allergiaoireita eikä Milokaan.

kukkapenkki

kukkapenkki

Me puhutaan Nuuskusta edelleen päivittäin ja muistellaan lämmöllä tätä ihanaa koirulia, joka oli meille jokaiselle hyvin tärkeä ja rakas <3

kukkapenkki

Onko teillä lukijoilla perheessä lemmikkejä?

Onkos siellä innokkaita lukijoita näin kesäaikaan? Mä en ole ollut niin kovin innokas kirjoittaja. Lapset ovat edelleen olleet kerran viikossa mummin ja fafan luona hoidossa, jotta mä olen saanut tehdä blogihommia, mutta parina viime viikkona en ole saanut mitään aikaiseksi. Kirjoitukset, joita olen julkaissut olen kirjoitellut jossain välissä päivää ja iltaisin Johnnyn tultua töistä. Ja parasta onkin kirjoittaa just silloin, kun iskee kirjoitusvimma ja se on ollut täysin kadoksissa lasten mummilapäivinä ja silloin kun tuntuu ettei ole mitään kirjoitettavaa, niin itse en ainakaan väkisin saa mitään kirjoitettua.

Ihastuttavat ulkosynttärit

Meillä on ollut oikein mukavia päiviä ja eilen oltiin lasten kaverin 4-vuotis synttäreillä, jotka järjestettiin ulkona heidän taloyhtiön pihalla. Juhlat olivat aivan ihanat ja lapset pääsivät leikkimään myös vesisotaa, joka taisikin olla parasta! Amalia lätsäytti pari palloa omaan päähänsä ja Milo teki tietysti saman siskon perässä. Tarjoilut ja koristeet olivat ihania ja synttärikakku aivan mielettömän hyvää! Meillä on molemmat lapset talvivauvoja, joten heidän juhlia ei ole tullut ikinä järkättyä ulkona. Ulkosynttärit näin kesäaikaan ovat jotenkin ihanan tunnelmalliset ja kivat.

Muutama viikko sitten ajelin lasten kanssa eräälle maatilalle eläimiä katselemaan ja meillä oli hauska parituntinen siellä kolmisin. Milo ihastui eniten possuihin ja olihan ne tosi söpöjä. Amalia odotti kovasti näkevänsä pupuja, mutta valitettavasti niitä ei sitten ollutkaan.

kotieläinpiha

Rannalla vietettiin aikaa yhtenä kauniina päivänä ja siinä rantahietikolla istuessa ja lasten kanssa touhutessa olo oli niin rento ja ihana ja olin täydellisen onnellinen juuri tuona hetkenä. Lapset kirmasivat yhdessä veteen viltin luota ja heittivät kylpyankat uimaan ja toistivat tätä samaa hurjan monta kertaa. Mä vaan istuin siinä hiekassa ja katselin miten ihania nuo rakkaat kaksi yhdessä olivat ja vauva möyri samaan aikaan massussa ja olin vaan niin onnellinen.

ranta

Nyt ilmat ovat olleet kehnommat eikä uimassa ole tullut käytyä ja odotankin jo kovasti seuraavaa rantapäivää yhdessä näiden murujen kanssa.

kynttilät

Polttareita ja kesäkisat

Viime lauantaina veimme jo aamulla lapset Johnnyn vanhemmille ja Johnny heitti mut Helsinkiin ja palasi sitten kotiin ottamaan omat kesäkisa vieraat vastaan. Johnny järjesti tämän vuotiset kesäkisat tutulle jätkäporukalle meillä ja mä vietin koko päivän ystäväni polttareissa. Päivä oli ihana, jaksoin hyvin ja olin anopin luona vasta puolenyön aikaan.

polttarit

mummila

Mummilassa hepan ja petsin pesua!

bichon frise

Mummin ja fafan Nappe hauva!

Eilen kävin kolmen ystävän kanssa ravintolassa syömässä ja poikettiin vielä kahvilaan kahville ja jälkkärille. Mulle tosin ei jälkkärikakku enää mahtunut, mutta oli ihana jatkaa iltaa vielä kahvilassa. Lopuksi piipahdimme Prismassa kiertelemässä ja löysin vauvalle yhden suloisen kollaripaidan 2,5 eurolla. Kotiin palasin ennen lasten nukkumaanmenoa ja Milo oli vastassa kädet ojossa ja oli niin onnellinen, kun äiti palasi muutaman tunnin reissulta kotiin. Amalia viuhtoi vielä pihalla, mutta juoksi hänkin heti kotiin tultua äidin syliin halimaan. Mä olen lasten kanssa tosi paljon ja pienet irtiotot tekevät hyvää ja sitten kotiin on aina ihana palata ja nähdä kuinka onnellisia lapset siitä aina ovat. Milo oli isältään kysynyt: jääkö äiti nukkumaan sinne baariin ja luoja mua nauratti pojan kysymys 😉

sormivärit

Tänä kesänä oltiin Johnnyn kanssa ajateltu, että laitetaan piha kauniiksi ja pidetään kukkapenkeistä sun muista hyvää huolta, mutta toisin kävi. Mä en ole vielä edes saanut hankittua kesäkukkia kahdelle terassille ja takapihan terassilla roikkuu vielä lyhdyt ja rautasängyllä ei ole edes päiväpeittoa patjan päällä. Kukkapenkki on perkaamatta, kuten joka kesä ja olo pihan suhteen on ollut tosi laiska. Meidän piha tosin on siis ihan siisti näinkin, mutta jotenkin ajateltiin vaan molemmat, että nyt jaksetaan siihen panostaa, kun luultavasti ensi kesänä taas ei jakseta, kun on vauveli menossa mukana. Noh onhan tässä vielä kesää jäljellä ja ehkä mä lähden nyt pikimmiten kukkaostoksille!

Veneilemässä

Johnny sai vihdoin ja viimein veneensä vesille ja oltiin viime viikolla kahtena peräkkäisenä iltana veneilemässä koko perhe. Ai että miten rentouttavaa ja rauhallista veneily on. Mentiin ihan hissukseen, oltiin paljon hiljaa ja katseltiin vain ympärille. Lapset rauhoittuvat vesillä ihan samalla tapaa kuin aikuinenkin. No joo myönnettävä on, että toinen tuulisempi päivä ei ollut yhtä rentouttava ja lapset halusivat vaihdella paikkoja veneessä jatkuvasti ja tämä oli kyllä lopulta ärsyttävää ja jouduttiin molemmat heitä siinä komentamaan. Mutta pääasiassa veneily oli tosi mukavaa!

veneily

veneily

Lapset pääsivät ohjaamaan!

veneily

Vesillä vilkutellaan muille veneilijöille!

veneily

Vähän jänskättää!

Semmoisia kuulumisia tänne. Nyt on kiva aloittaa viikonloppu ja huomenna touhuillaan siskon perheen kanssa jotain kivaa!

kuulumisia

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Eipä ole tullut ikinä mieleenkään mennä Korkeasaareen talvella, mutta eilen oltiin ja oli kyllä huippua! Tästä tulee ehdottomasti tapa!

Korkeasaari

Korkeasaari

Eläimiä näki tosi hyvin

Ihmisiä oli tosi vähän ja eläimet olivat hyvin aktiivisia ja niitä näki paljon ihan lähietäisyydeltä. Oli upeaa nähdä ihan läheltä leopardi, sillähän on ihan mielettömän paksu häntä ja super isot tassut ja upeat silmät.

Korkeasaari

Korkeasaari

Korkeasaari

Korkeasaari

Korkeasaari

Lämpiminä pysyttiin

Me vietettiin Korkeasaaressa aikaa neljä tuntia ja tälläisellä nollakelillä ei tullut yhtään vilu. Tietysti oltiin puettu lämpimästi ja liikuttiin koko ajan. Me napattiin kotoa pulkka mukaan ja se oli tosi hyvä, sillä olisi ollut raskas kantaa Miloa pikkuisen jalkojen väsyttyä. Pääasiassa lapset kuitenkin kävelivät, mutta esimerkiksi matka parkkipaikalta eläinten luokse taittui mukavasti pulkan kyydissä makoillen.

Korkeasaari

Eväät matkaan

Ruokapaikoista oli kaksi auki ja bongattiin myös grillikota, joka on kaikkien käytössä ja mä tietysti harmittelin, kun ei tullut otettua lerssiä matkaan.

Korkeasaari

Pakkasin mukaan voileipiä, banaania ja termariin kaakaota. Lisäksi meillä oli vettä mukana. Ruokapaikasta tilattiin lapsille ranskalaiset ja jälkkäriksi he halusivat jätskit. Isäntä veti munkkia ja mä napsin muutamat ranut lapsilta, kun lohikeitto oli päässyt loppumaan enkä päässyt sitä tilaamaan.

Korkeasaari

Eemeli vetää jätskiä ja ranuja samaan aikaan!

Kotimatkalla haettiin sitten ruokaa ja syötiin kotona. Loppuilta meni tosi leppoisissa tunnelmissa ja mulla oli jalat aika väsyt. Johnny lähti reippaana vielä sählyyn meidän muiden käydessä jo yöpuulle.

Ehdottomasti suosittelen vierailemaan Korkeasaaressa talvella, ihana kokemus ja saatiin kivasti ulkoiltua samalla monta tuntia. Lämpimästi päälle, hyvät eväät matkaan (muistakaa makkarat) ja hyvää mieltä ja ihanaa yhdessäoloa perheen kanssa. Talvisin aukioloajat ovat hieman niukemmat kuin kesäisin, joten tsekatkaa ne ennen lähtöä 🙂

Korkeasaari

Korkeasaari

Kivaa maanantai-iltaa murut <3

Vivamo

Meidän kodin lähellä on eräs mahtava paikka, jota lapset rakastavat. Itsekin rauhoitun luonnon lähellä kauniissa maisemissa ja veikkaankin, että moni muu kokee samaa. Vierailimme siis Vivamossa, joka sijaitsee täällä Lohjalla. Me lähdimme rapsuttelemaan aasi vauvaa sekä muita eläimiä ja tietysti vähän ruokkimaan myös. Molemmat lapset rakastavat eläimiä ja olivat hyvin innoissaan. Aasi vauvan harja oli oikein pehmeä ja se kirmaili hauskasti niityllä.

Tule veikka tule!

Tule veikka tule!

Pellavapää

Pellavapää

Käsi kädessä

Käsi kädessä

Sisarukset käsi kädessä

Rakkaat!

Rakkaat!

Omistajan perhe sattui paikalle samaan aikaan ja saimme kokeilla köysirataa, joka on lukittuna muulloin kaiketi ilkivallan takia. Amalia pysyi kyydissä yksin, mutta Milo sai mennä isin kanssa. Äiti jätti laskun välistä, kun taas Amalia halusi vielä uudemman kerran Milon lailla isin sylkyssä.

Matkalla voi tutkia monenlaista

Matkalla voi tutkia monenlaista

Ohhoh menikö nyt ihan oikein?

Ohhoh menikö nyt ihan oikein?

Sisarukset rattaissa

Milo

Amalia

Kotimatkalla saimme vettä niskaan, mutta eipä haitannut yhtään, kun oli lämmin keli.

Vivamo

Vivamo

Vivamo

Vivamo

Tää hymyhuuli hyppäs yhtäkkiä valkeen lampaan selkään

Tää hymyhuuli hyppäs yhtäkkiä valkeen lampaan selkään

Lampaita

Viikonloppu tuntui hujahtavan hurjaa vauhtia ja sunnuntaina minusta tuli kummitäti serkkuni suloiselle hymypojalle. Kyllä näitä kummipoikia piisaa ja tietty Iida ainokainen kummityttö.

Amalia on ollut nyt enemmän perheen kanssa, kun ystävät ovat kipeinä ja on ollut ihana nauttia tuosta murusta, joka nykyisin niin paljon leikkii vain ystäviensä kanssa. Välillä jään seurailemaan Amalian ja ystävien leikkiä ja tytöt saattavat todeta: mee jo siitä, hus hus!

Aasit

Vauva aasi

Vauva aasi

Vivamo

Vivamo

Otetaas vielä yks ihana yhteiskuva lapsista..ihan ei ehtinyt..

Otetaas vielä yks ihana yhteiskuva lapsista..ihan ei ehtinyt..

Toivottavasti mukava tunnelma välittyi teille lukijoille kuvien kautta <3 Ihanaa iltaa kaikille!