Mulle vapautui mukavasti kirjoitusaikaa, sillä Amalia oli perjantaina koulukamunsa HopLop-synttäreillä ja toivoi mun jäävän taas henkiseksi tueksi. HopLopissa oli ihan hirmuinen mekkala ja hälinä, mutta sain yllättävän hyvin tekstiä aikaiseksi. Mulla alkoi lähes heti kemujen päätteeksi omat futistreenit ja pyysin anoppia hakemaan Amalian HopLopista ja jatkoin sitten itse sieltä suoraa matkaa harkkoihin. Meillä oli ensimmäinen sisäjalkapallovuoro ja saa nähdä minkälaista se futsal onkaan. Aikamoista menoa varmasti tiedossa, sillä siinä pelataan 4 vastaan 4+maalivahdit. Nopeatempoista ja varmaan tapaturma-altista menoa tiedossa 😉

Tänään postauksen aiheena on meidän syysloman kylpyläreissu. Johnny oli tosiaan myös lomalla ja alkulomasta lähdimme Flamingoon ja olimme hotellissa yhden yön ja kävimme pulikoimassa kylpylässä. Oltiin Johnnyn kanssa mietitty jo jonkun aikaa, että olisi kiva viedä lapset Flamingoon ja nyt syysloman ohjelmaan se sopi oikein täydellisesti. Porukkaa ei edes ollut niin paljon kuin olisi voinut kuvitella ja kivasti mahtui uiskentelemaan eikä liukumäkiinkään tarvinnut jonotella.

Tällä kertaa Nuppukin pääsi yhteen vesiliukumäkeen mun sylissä, se oli sellainen perheliukumäki, josta pystyi laskemaan koko perhe yhtä aikaa vierekkäin.

Flamingo

Amalialla ja Milolla oli isossa altaassa molemmilla kellukkkeet, sillä he uivat aika paljon Johnnyn kanssa siellä. Oltiin me Nupunkin kanssa syvässä altaassa heidän mukana ja Nuppu tykkäsi kovasti, vaikka hetkittäin sellaisessa virtauskohdassa hänen ilmeensä oli ihan vähän jännittynyt.

Me ollaan oltu lasten kanssa muutamasti hotellissa yötä ja on hauskaa miten he haluavat tehdä kaiken aina samalla kaavalla.

Lähdimme kotoa aika pian aamupalan jälkeen ja alkuun kiertelimme ja teimme ostoksia Jumbossa. Nuppu ei meinannut millään nukahtaa päiväunille rattaisiin ja lopulta kävi nukkumaan vasta pitkälti yli kahden ja nukkui vartin verran. Kävimme ennen Nupun unia lounaalla ja lapset halusivat Raxiin. Nuppukin sai mutustella vähän vesimelonia ja kurkkua rattaissa, jotta jaksoi odottaa, että saamme syödyksi.

Kolmen pintaan menimme hotellin respaan ja siellä olikin melkoinen jono. Mentiin jonon hännille ja töryttiin meidän perheelle tavanmukaisesti. Amalialla oli hieman jäljellä Jungle Juice Barin smoothieta, mutta hän ei saanut pois ottamaansa pilliä enää kannen reiästä läpi. Mä sitten sanoin, että pidä siitä mukista kiinni, niin mä laitan, mutta enhän mä ajatellut, että Amalia pitää niin hentoisesti mukista kiinni ja tempaisin oikein kunnolla pilliä kanteen ja tietysti muki tipahti Amalian kädestä ja loput smoothiet kaatui maahan.

Noh totesin, että se oli mun moka ja nauroin siinä sitten ja lähdin hakemaan vessasta paperia ja siivosin sotkun. Tästä ei mennyt sitten varmaan minuuttiakaan, kun Milo nousi Nupun rattaista pois ja rattaat kaatuivat, kun ostokset oli painolastina työntöaisoissa.

Jätettiin sitten Johnny jonottelemaan ja mä menin lasten kanssa siihen respan eteen penkeille. Amalia alkoi siinä purkaa Tigerista ostamiaan tavaroita ja katseli niitä ja Milo oli ihan villinä siinä hyppelemässä edestakaisin. Nuppu katseli ympärilleen ja seisoskeli tomerana pöytää ja tuoleja vasten. Muut ihmiset ja lapset oli niin rauhallisia ja musta tuntuu tosi usein, kun me ollaan jossain, että törytään paljon, ollaan kovaäänisiä ja nauraa räkätetään vallattomina. No tälläisiä me vaan ollaan eikä koskaan vältytä kommelluksilta, mutta osataan kyllä nauraa itsellemme eikä tosiaan oteta elämää kovin vakavasti.

Uimaankin mentiin hotellihuoneesta paljain varpain koko porukka, paitsi Johnny ja mulla oli vain pyyhe päällä, kun Johnny unohti respasta ottaa kylpytakit ja tossut meille vanhemmille. Milolla oli kylpytakki päällä ja luoja, että meitä Johnnyn kanssa nauratti, kun Milo kurkki kylpylän sisäänkäynnin luona lattiassa olevasta “läpinäkyvästä” kohdasta alakerrokseen, jossa on hohtokeilaus ja varmaan sinne paistoi heille sitten pojan kilikalle.

Flamingo

Uimassa kävin Nupun kanssa kahdesti lämmittelemässä, riisuin pieneltä uimapuvun pois ja kiedoin pyyhkeeseen. Olisin toivonut, että Nuppu olisi hetkeksi nukahtanut mun syliin, ja siltä se imetyshetken aikana näyttikin, mutta ei onnannut, vaan pieni vaalea pörröpää nosti päänsä mun rinnalta maito suupielistä valuen ja virnisti iloisesti ja tiesin, että on toivotonta saada häntä nukahtamaan. Siinä me kuitenkin hengailimme rauhassa hetken aikaa ja siirryimme sitten katselemaan mitä muu perhe puuhaa. Katselimme kuinka he laskivat liukumäkiä ja jonkin ajan kuluttua vaihdoin uimapuvun Nupun päälle ja pulahdimme taas uimaan.

Lopuksi Amalia ja Milo intoutuivat laskemaan pikkuisesta liukumäestä eivätkä millään meinanneet haluta lopettaa. Milokin kävi monta kertaa sanomassa ja näyttämässä sormin, että saisivatko he laskea vielä näin ja näin monta kertaa. Ja annettiinhan me laskea, oli ilo katsella sisarusten yhteistä iloa ja oltiin Johnnyn kanssa molemmat tosi onnellisia meidän perheestä. Nämä hetket ovat kultaakin kalliimpia ja niitä on ihania muistella myöhemmin.

Nupun olin käyttänyt pesulla kylpylän suihkutiloissa jo isompia lapsia ennen ja myös Amalia ja pojat peseytyivät jo siellä, mutta itse koin helpommaksi käydä suihkussa vasta hotellihuoneessa. Lapset harmittelivat hieman, kun huoneessamme ei ollut kylpyammetta, mutta tällä kertaa meillä olikin kerrossänky, joka korvasi harmituksen ja sai aikaan melkoista innostusta.

Kerrossänky oli jännittävä ja Milo aikoi nukkua yläpedissä ja Amalia alhaalla. Nupulla oli hotellin matkasänky ja me naureskelimme Johnnyn kanssa, että saammeko todella nukkua kahdestaan parisängyssä. No eihän näin tietysti käynyt ja Milo kömpi muina miehinä mun kainaloon katselemaan piirrettyjä jo yllättävän nopeasti ja nukkui siinä kainalossa sitten. Amalia kömpi jalkopäähän ja nukkui siellä, joten nelistään me siinä samassa sängyssä nukuimme pienimmän nukkuessa yksinään omassa pedissä.

Ennen hotellihuoneeseen rauhoittumista olimme hakeneet iltaruokaa Taco Bellistä ja ehdimme sinne juuri viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Varmaan super ärsyttävää työntekijöistä, mutta jotenkin siellä uimassa aika vaan hurahti ja luultiin ihan, että ruokapaikat olisivat paljon pidempään auki. Toki suurin osa niistä olikin, mutta ne oli enemmän sellaisia, joihin jäädään syömään ja me halusimme ehdottomasti ruokailla huoneessa ihan vain oman perheen kesken, kun kellokin oli jo niin paljon, että Nuppu oli saatava yöunille.

Nuppu nukkui kuin tukki sängyssään, ja kuvasin instaan videon nukkuvasta Nupusta meidän hälinän keskellä. Yöllä hän heräsi muutamasti syömään, mutta nukuimme loistavasti.

Kymmenen aikaan menimme aamupalalle ja Milo hiihteli uusissa dino-tohveleissa ja hulk-puvussa. Aamupalan jälkeen Johnny jäi isompien kanssa hotellihuoneeseen ja mä lähdin Nupun kanssa kiertelemään kauppoja.

Flamingossa on aivan ihastuttava sisustusliike, jossa pyörähdän joka kerta siellä ollessa ja teen aina kivoja löytöjä. Tällä kertaa ostin sisustustikkaat, peilin, pari saippuaa ja kahdet pallovalot. Nauratti, kun jouduin palaamaan hotellihuoneeseen sitten heti, kun kädet oli täynnä ja huomasinkin muutaman ihmisen hieman naureskelevan, kun yritin tavaroiden ja rattaiden kanssa yhdestä ovesta sisään, että pääsemme hissiin.

Mulla ei sitten tietenkään ollut huonekorttia mukana enkä päässyt hissillä ylös, kun kortti pitää lukea hississä, että pääsee hotellihuoneisiin. Puhelin sentään oli matkassa ja niinpä soitin Johnnylle. He olivat juuri lähteneet Jumboon päin, mutta olivat vasta Flamingon liukuportaissa ja tulivat sitten takaisin, jotta sain vietyä tavarat huoneeseen. Johnny katseli mua ja tavaroita tonnin seteli ilmeellä, muttei sanonut mitään.

Menimme sitten koko porukka yhdessä hetkeksi Jumboon, kunnes lähdimme kotimatkalle. Oikein onnistunut reissu, vaikka monesti sitä saattaa olla väsyneempi tälläisen reissun jälkeen kuin sinne lähtiessä 😉 <3

Miten te vietitte syyslomaa? 

Tänään lisää lomakuvia Kreikan lomalta, josta palasimme kotiin viime viikonloppuna. Hotellista on tullut paljon kyselyitä, joten kerron siitä tässä muiden lomakuulumisten ohessa. Hotelli, jossa olimme oli TUI Family Life Atlantica Aegean Blue Resort. Lomakylämme oli Rodoksen Kolymbiassa.

rodos kolymbia

Tämä hotelli oli yksi parhaista, jossa olemme reissuilla olleet. Meille tärkeintä hotellia valitessa on lapset. Se, että heille löytyy kivoja uima-altaita, leikkipaikkaa sun muuta on aina etusijalla. Tsekkaamme aina myös bussimatkan keston lentokentältä hotelliin ja maksimi aikana olemme pitäneet reilua puolta tuntia. Lennon jälkeen lasten ei ole kiva istua bussissa pitkää aikaa ja usein bussimatka onkin ollut juurikin puoli tuntia. Kerran skippasimme yhden aivan ihanan näköisen hotellin, sillä sinne olisi ollut kahden tunnin bussimatka lentokentältä.

rodos kolymbia

rodos kolymbia

rodos kolymbia
Siinä ovat kuvassa Johnny ja kaikki lapset, Milo tosin sukelluksissa 😉

Tähän hotelliin matka kesti 40 minuuttia ja hotellille päästyämme hotellin työntekijä nappasi matkalaukkumme bussin edustalta ja vei ne aulaan. Johnny hoiti respassa varauksemme ja meille tarjoiltiin heti kylmää juotavaa.

Hotellihuoneeseen matkasimme pienellä autolla matkalaukut takanamme. Ensin luulimme, että vain matkalaukut menevät auton kyydissä, mutta sitten työntekijä viittoi meidätkin kyytiin. Meitä nauratti niin kovin, aina sitä on yleensä itse hikisenä joutunut sompailla huoneeseen matkalaukkuja perässä raahaten.

rodos kolymbia

rodos kolymbia

Huone oli oikein kiva. Oli kylpyamme ja vielä erikseen toinen suihku. Huoneessa oli kaksi erillistä makuutilaa, jotka oli eroteltu väliovella. Johnny nukkui toisessa Amalian ja Milon kanssa ja me nukuttiin Nupun kanssa toisessa.

Huone oli kolmannessa, eli tämän hotellin ylimmässä kerroksessa ja parvekkeelta oli hieno näkymä isolle vuorelle. Illalla myöhään pimeällä vuori näytti todella huikealta. Me istuimme parina iltana Johnnyn kanssa kahdestaan parvekkeella lasten nukkuessa, mutta muina iltoina uni vei meistäkin voiton.

Alimman kerroksen hotellihuoneissa oli omat uima-altaat, nämä tietysti kustansivat enemmän kuin esimerkiksi meidän tavallinen huone.

rodos kolymbia

rodos kolymbia

Valvoimme reissussa aika pitkään ja Nuppuakin lähdin laittamaan nukkumaan vasta yhdeksän jälkeen joka ilta. Johnny jäi aina isompien kanssa jatkamaan lasten diskoilua ja katselemaan iltaohjelmaa. Milo etenkin nautti näistä aivan valtavasti.

rodos kolymbia

rodos kolymbia

Milo pääsi yhtenä päivänä mukaan tanssikouluun, jossa lapset harjoittelivat upean tanssiesityksen oppaan kanssa. Milo oli aivan huikea tanssija ja muisti tosi hyvin tanssiliikkeet. Opas sattui olemaan suomalainen nainen ja hän ihastui Miloon aivan täysin. Milokin tykkäsi tästä oppaasta aivan valtavasti!

rodos kolymbia

Hotellilla oli paljon erilaista touhua, oli vesipalloa lapsille ja aikuisille, vesijumppaa musiikin tahtiin ja kaikkia koko perheen leikkejä/kilpailuja. Johnny osallistui Amalian ja Milon kanssa petanquen tapaiseen kilpaan sekä muutamaan muuhun kilpailuun. Yhdessä kilvassa Amalia tuli toiseksi!

rodos kolymbia
Allasbileet käynnissä ja Amalia joraa isin kanssa!

Kuten jo aikaisemmassa lomapostauksessa kerroin me vietimme aikaa paljon uima-altailla. Altaita oli useampi, yksi auringolta suojattu pikkuinen allas, sitten oikein tosi iso allas ja sitten vielä pienempi allas. Me uimme vuoroin näissä kaikissa koko perhe. Lisäksi oli poreallas, mutta siellä emme edes muistaneet käydä. Ainiin olihan siellä vielä sellainen hiljainen alue, jossa oli aurinkotuoleja ja allasbaari. Täällä käytiin kerran uiskentelemassa ja saimme aika nopeasti noottia, että pitää olla hiljempaa. Meillähän tätä ääntä riittää, joten jätimme tämän alueen tähän yhteen kertaan koko perheen kera. Muutamasti kävimme vuoroin Johnnyn kanssa siellä nauttimassa hiljaisuudesta ja auringosta Nupun päiväunien aikana. Siinä oli ihana vain lötkötellä kaikessa rauhassa Nupun nukkuessa vieressä varjossa.

rodos kolymbia

rodos kolymbia
Hiljainen alue..

Hotellin toisella puolella oli iso vesipuisto, jossa oli paljon vesiliukumäkiä ihan pikkuisista aikuisiin. Lisäksi oli sellainen renkaalla mentävä pitkä rata, sai siis lillutella kaikessa rauhassa renkaan päällä radan, jossa oli hiljainen virtaus. Tätä Johnny kokeili Amalian ja Milon kanssa ja he tykkäsivät kaikki kovasti! Vesiliukumäkiin lapset eivät jostain syystä rohjenneet, vaikka täällä kotisuomessa ovat oikeita hurjapäitä. Me emme sitten kovinkaan kauaa viettäneet vesipuistossa, vaan palasimme takaisin altaille uiskentelemaan ja hengailemaan.

rodos kolymbia

rodos kolymbia

Meillä oli all inclusive palvelu eli kaikki kuului hintaan. Altaiden vieressä oli kolme eri paikkaa mistä sai juomaa, jätskiä ja yhdestä myös ruokaa. Hotellin työntekijä kiersi välillä allasalueella tarjoten erilaisia juomia, myös vesimelonia tarjoiltiin ihan aurinkotuoliin asti.

rodos kolymbia

rodos kolymbia

Me emme juurikaan syöneet mitään ylimääräistä suolaista, sillä aamupala, lounas ja illallinen riitti meille ja välillä tuli jo kiire syömään, kun aika kului niin siivillä. Mutta siis jos olisi useammin huikonut, niin olisi saanut tilata salaatteja, leipiä, ranskalaisia, hamppareita, hodareita, hedelmiä, jogurttia ynnä muuta ihan ilmaiseksi. Juomia ja jäätelöä haimme kyllä viikon aikana todella paljon ja hyvää kahvia, jota join enemmän kun laki sallii. Sitä kahvia on ikävä, oman mokkamasterin juhlamokka on maistunut yllättävän pahalle, vaikka kahvia rakastankin.

rodos kolymbia

rodos kolymbia
Meri oli aivan vieressä, mutta siellä kävimme vain kerran. Ranta oli kivikkoinen, mutta viiden minuutin taksimatkan päässä olisi ollut yksi Rodoksen hienoimmista rannoista.

rodos kolymbia
Nuppu nukkui parempia päiväunia reissussa. Ihanat pikkuvarpaat <3

rodos kolymbia
Pieni uninen vauveli herännyt juuri päiväunilta..

Loma oli aivan täydellinen ja tullaan aivan varmasti vielä palaamaan <3

rodos kolymbia