05 touko Nuppu 7 kuukautta

Meidän vauva on nyt 7 kuukautta tai oikeastaan jo lähes 7,5 kuukautta. On hassua miten tuntuu nyt jo tosi kaukaiselta se aika, kun hän oli juuri syntynyt ja on toisaalta kurjaa miten sitä on unohtanut näin pienessä ajassa paljon siitä ihan vastasyntynyt ajasta. Hetkeksi olisi ihana palata siihen, jotta muistot ja tunteet palaisivat elävinä mieleen.

On ollut mainiota seurata vauvan muuttumista isommaksi ja tuntuu edelleen niin kiitolliselta ja uskomattomalta, että saimme perheeseemme kolmannen lapsen ja juuri tämän ihanan Nuppu-vauvan.

Me olemme hänestä tosi onnellisia koko perhe ja Milon silmät oikein säihkyvät joka aamu, kun hän herää ja tulee antamaan aamuhalia ja suukkoa pikkusiskolle. Ja pikkusiskon kasvoille leviää aivan valtava hymy ja välillä hän oikein tärisee innostuksesta koko vauva.

Myös Amalia halaa ja pussaa Nuppua joka aamu ja samalla molemmat lapset aina lepertelevät vauvalle ja muuttavat oikein äänensä sellaiseksi suloiseksi ja etenkin Milon ääni muuttuu niin helläksi ja herkäksi, että joka ikinen kerta se liikuttaa minua aivan valtavasti.

Nuppu saa huomiota ja syliä paljon meiltä kaikilta. Hän ei järin kauaa välitä itsekseen leikkiä, vaan kaipaa seuraa ja tykkää olla paljon sylissä. Joskus se on tietysti väsyttävää itselle, kun yrität jotain tehdä ja lasket vauvan maahan ja hän alkaakin heti itkeä. Viikonloppuna Johnny hoiteli lapsia mun kampaaja käynnin ajan ja isommat lapset olivat hieman ihmetelleet, kun isi oli antanut Nupun kitistä ja itkeskellä leikkimatolla ja olivat tästä isiä huomauttaneet. Mä en jotenkaan halua antaa vauvan itkeä yksinään, vaan paukkaan aika nopeasti hänen luo ja pelastan syliin, vaikka hyvin voisin tehdä keskeneräisen asian loppuun niin kuin Johnny tekee. Tottakai mäkin välillä teen, mutta aika usein menen nappaamaan Nupun syliin ja teen homman sitten vauveli sylissä.

Nuppu on meidän lapsista herkin, hän itkee helposti jos pienesti vaikka kääntyessään kolauttaa päätään tai pää osuu vaikka mun olkapäähän. Hän rauhoittuu aina kuitenkin tosi nopeasti.

Nuppu on ensimmäinen meidän lapsista joka nukahtaa itsekseen yöunille. Imetän häntä aina ensin, mutta lähes joka kerta vauva havahtuu hereille tai on ihan kunnolla hereillä, kun lasken hänet sänkyyn. Nuppu nukkuu pinnasängyssä, josta on toinen laita pois ja sänky on kiinni meidän sängyssä. Mä makoilen siinä sängyllä sen aikaa, että Nuppu nukahtaa, mutta häntä ei tarvitse hyssytellä tai nukuttaa sylissä, vaan hän hetken pyörii sängyssään ja muutamasti laitan suusta tipahtaneen tutin suuhun takaisin ja sitten vauveli onkin jo sikeässä unessa.

Viimeisen kuukauden ajan Nuppu nukkunut paremmin ja heräilee öisin tissille enää kaksi kertaa ja muutamasti laitan tipahtaneen tutin takaisin tytön suuhun. Tällä hetkellä päällä on ensimmäinen korvatulehdus, joten yöt ovat olleet rikkonaisempia, mutta viime yö meni jo paremmin antibiootin alkaessa purra.

Päiväunia vauva nukkuu usein kaksi tai kolme kertaa puolen tunnin ajan, mutta yllättää välillä, tosin harvemmin nukkumalla jopa tunnin tai joskus puolitoista. Nyt kipeänä hän on nukkunut puolta tuntia pidempiä päiväunia ja tämä on ollut ihan huippua!

Kun vauva nukkuu pidempiä päiväunia ehdin ottaa omia hetkiä, jos Milo on kerhossa, tehdä hieman kotitöitä kaikessa rauhassa tai touhuta isompien kanssa. Pidemmät päiväunet ovat kullanarvoisia ja vauvan lyhyet unet ovat tosi stressaavia ja ärsyttäviä. Oma rentoutuminen on hankalaa, kun odottaa jo koska se vauva alkaa taas itkeä ja joutuu käydä heiluttelemassa vaunuja ja sitten useinkaan se ei auta, vaan vauva herää.

Pääasiassa Nuppu on tyytyväinen ja hymyilevä vauva. Vierastaminen alkaa helpottaa ja eilen siskontytön syntymäpäivillä hän ei vierastanut ja uskalsi touhuta lattialla ja pyöri jopa kummisetänsä viereen leikkimään.

Vauveli ei vielä ryömi, mutta pääsee pyörimällä liikkumaan. Yhtenä päivänä laitoin tiskejä keittiössä, niin muija pyöri olohuoneesta leikkimatolta melkein keittiöön. Ai että meitä kaikkia nauratti! Nuppu on aikamoinen äidin tyttö, kuten jokainen meidän lapsista on vauvoina ollut.

Pikkuinen jää usein pyöriessä kiipeliin, kun pyörii kiinni sohvapöytään ja jää sitten siihen jumiin. Meillä ei ole Amalia ja Milo liikkuneet pyörimällä ja tämä on jotenkin tosi huvittava tapa liikkua.

Nuppu tykkää soivista leluista ja tunkee kaikki lelut suuhun. Hän rakastaa kutitusta, hassuttelua, halimista, pusuja ja kaikkea lasten ja meidän vanhempien outoa pöhköilyä.

Nuppu on hyvä syömään ja syö viisi kunnon ateriaa päivässä sekä tissiä. Tissillä ollessa hän vetää aina vain toisella puolella olevaa pitkää hiustupsuaan ja tämä on hassua, ihme ettei tupsu irtoa, kun hän repii sitä niin kovin. Toisinaan vauva pitää imetyksen aikana tiukasti mun sormesta kiinni tai räplää mun kaulakorua.

Nupulla on kolme hammasta, kaksi alhaalla ja yksi ylhäällä yläetuhampaiden vieressä. Toinen on juuri tulossa läpi ja pian hän on sitten söpö vampyyri.

Nuppu käy hienosti potalla ja oikeastaan vaippaan ei enää kakkoja ole tullut sen jälkeen, kun puolivuotiaana aloimme häntä potattaa.

Sellaisia seitsemänkuisen Nupun kuulumisia!  On hän vaan niin niin ihana <3

Minkälaisia vauvoja teillä on?