Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
pahoinvointi Archives - Sydän vähän kallellaan
 

Mulla on ollut nyt noin viikon verran huimausta ja sen jälkeen pahoinvointia. Lisäksi on ollut nuutunut ja väsynyt olo ja muutama päivä sitten tein raskaustestin. Tiesin etten voisi olla raskaana, sillä huolehdimme aina ehkäisystä, mutta halusin kuitenkin tarkistaa tämän. Raskaustesti oli negatiivinen ja seuraavana aamuna mulla alkoi kuukautiset.

raskaustesti

Huimaus johtuu asentohuimauksesta, joka on ikävä vaiva. Pyörrytys on inhottavaa ja pää pyörii kuin karuselli ihan täysillä. Asentohuimaus on sisäkorvaperäistä huimausta, joka johtuu toimintahäiriöstä sisäkorvan kaarikäytävissä. Kehon asentoa ja tasapainoa aistiviin nesteen täyttämiin kaarikäytäviin kertyvä sakka saa aikaan virheaistimuksen, joka tuntuu kiertohuimauksena 2–20 sekuntia asennon muutoksen jälkeen. Huimaus tulee usein vain pään ollessa tietyssä asennossa. Näin lukee terveyskirjastossa.

Toissapäivänä tein jumppaliikkeitä, jotka auttavat tähän vaivaan. Jumppa oli tosi inhottava, kun piti kääntää pää ja odottaa, että huimauskohtaus menee ohi. Mulla meinasi ihan itku päästä ja Johnny tsemppasi mua vieressä. Jumpan jälkeen oksensin, mutta eilen kun yritin tehdä jumpan, huimauskohtausta ei tullut, joten mulla taisi auttaa jo yksi kerta. Nyt olen voinut aika hyvin pari päivää.

Muuten meille kuuluu hyvää ja pitkä joululoma on tuntunut ihanalta ja tuli tarpeeseen kaikille meille. Lapset odottavat innolla huomista, sillä molemmat pääsevät juuri valmistuneeseen uuteen kouluun. Uusi koulu on rakennettu vanhan koulun viereen, joten koulumatka on sama.

Tässä on mukavan pehmeä lasku koulun aloitukseen, sillä kahden koulupäivän jälkeen on taas viikonloppu. Johnny palasi töihin jo maanantaina, mutta ollut tänään vapaapäivällä, kun on loppiainen.

Palailen pian kertomaan meidän lomasta enemmän ja vuodesta 2020 on tulossa perinteinen postaus myös. Kirjoittaminen sujui nyt hyvin eikä tekstin katsominen tunnu pahalta. Yritin yhtenä päivänä lukea kirjaa, mutta siitä ei huimauksen vuoksi tullut mitään. Eiköhän tämä tästä taas.

Onko muilla ollut asentohuimausta? Kestikö paranemisessa kauan ja onko se uusinut?

Ihanaa arkeen paluuta kaikille <3

Moikka! Mä ajattelin tehdä tästä raskaudesta tälläisen raskausviikko-postaussarjan eli joka tiistai, kun mulla vaihtuu uusi raskausviikko tulen rustaamaan jotain tuntemuksia ylös.

Nyt alkoi siis raskausviikko 11 ja viikkoja on kasassa tänään 10+0!

Sikiön paino: 2,5-4 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 33–41 mm

Mulla on koko ajan ruoka mielessä ja nyt parin päivän aikana pahoinvointi on hellittänyt tosi paljon. Myös lamaannuttava väsymys alkaa helpottaa, ihan parasta!

Mieli on herkillä ja tunteet heittelevät paljon. Ihan alussa oikeastaan heti plussaamisen jälkeen olin jonkun viikon tosi pahantuulinen. Nyt se pahantuulisuus on ollut taas läsnä eilisen ja tämän aamun. Kaipaisin toisinaan vaan täyttä rauhaa enkä ketään häsäämään tai kyselemään. Johnny kun pääsee töistä, niin tottahan mies alkaa höpöttää ja jessus, kun tämä ottaa päähän ja muutamasti olen tiuskaissut etten jaksa nyt puhua, vaan haluan olla vain hetken yksin.

Mä olen kokenut tämän alkuraskauden hieman “haastavana”, sillä olen pelännyt paljon keskenmenoa enkä ole osannut vieläkään ihan nauttia raskaudesta. Uskon, että parin viikon päästä ultraäänen jälkeen voi mielikin rauhoittua ja saan olla ihan aidosti onnellinen.

raskausviikot

Tässä mä odotan Miloa!

Oma saamattomuus ärsyttää, kun ei oikein jaksa mitään. Lasten kanssa olisi kiva tehdä sitä ja tätä, mutta mitään ei jaksa. Mä olen tottunut olemaan hyvin energinen, joten tämä todella ketuttaa. Olen kuitenkin mennyt ihan oman vointini mukaan ja ottanut iisisti ja se on ihan ok. Tiedänhän mä sen, että pian jaksan taas paremmin, kun alkuraskauden oireet helpottaa ja tämä pelko pikkuhiljaa väistyy…

Aurinkoista viikkoa kaikille <3