Posted at 20:01h
in
Uncategorized
by johanna
Meillä oli aivan ihana torstai eilen. Mitään ihmeellistä se ei vaatinut, päivä oli vaan kerrassaan alusta loppuun niin mukava, rento, rauhallinen ja kaikilla oli hyvä mieli koko päivän.
Aamu alkoi normaalisti Nupun kömpiessä sängystä pois. Herään aina tähän ja siirrymme sitten sohvalle peiton kanssa, otan pikkuisen kainaloon ja imetän häntä makuuasennossa lämpimän peiton alla. Rauhallisen imetyshetken jälkeen laitoin telkkarin päälle ja Nuppu katseli mun viekussa telkkua ja mä ummistelin vielä silmiä. Amalia oli myös hereillä ja katseli puhelintaan sohvan toisessa nurkassa. Aamutoimiin ei ollut vielä kiirusta, sillä kello näytti vasta hieman yli seitsemää.
Lopulta aloittelimme tyttöjen kanssa aamuhommat; hammaspesut, aamupalan syönti, pesut ja pukemiset. Nuppu käy aina pyytäessäni herättämässä Milon, joka nukkuisi ohi eskarin, jos olisi mahdollista. Milo tykkää, kun pikkusisko herättää hänet pusuilla, kutituksella ja kiipeilemällä päällä ja näin hän teki tänäkin aamuna.
Milolla ei kauaa nokka tuhise aamuhommissa. Vessaan, hammaspesu, aina sama aamupala, äiti saa valita vaatteet ja sitten poika onkin jo valmis.
Aamu oli ihana ja rento ja kaikki sujui mukisematta. Nappasin koululaisista kuvat, kun olivat niin suloisia.
Nupun kanssa jatkoimme koululta matkaa kauppaan ja apteekkiin. En yleensä käy Citymarketissa ruokaostoksilla, mutta tänään menimme sinne, sillä siellä on apteekki. Nuppu istua törötti kärryissä ja minä katselin ja ihastelin kuinka hienoksi Citymarket onkaan remontoitu. Hedelmä ja vihannesosasto on kyllä mielettömän laaja ja oli ihana katsella kaikkea ja ruuaksikin teki mieli tehdä värikkäistä kasviksista jotain.
Ostimme tarpeet kantarellikastikkeeseen sekä toiseksi päiväksi kanafileitä, keltaista ja punaista paprikaa, kesäkurpitsaa ja kirsikkatomaatteja. Kotoa lisätään uunipellille vielä perunoita, valkosipulinkynsiä ja sipulia. Lisäksi ostin turkkilaista jogurttia, josta teen kastikkeeksi tzatsikia.
Heräteostoksena ostin Nupulle kengät. Toki hän tarvitsi kipeästi ne, joten se oli tarpeellinen ja pakollinen ostos. Musta on jotenkin tosi vaikea ostaa lapsille kenkiä, mä oon siinä jotenkin niin huono. Aina mietin onkohan ne nyt varmasti hyvät, vaikka lapsi on aina ostoksilla mukana ja sovitamme kenkiä.
Kotiin päästyämme kello oli hieman yli kymmenen, joten huolellisen käsienpesun ja ruokatavaroiden purkamisen jälkeen hyppäsimme takaisin autoon ja ajoimme lounaalle intialaiseen ravintolaan. Siellä meitä odotti mummi ja täti. Olen käynyt Amarissa lounaalla viimeksi keväällä ennen koronahässäkkää, joten oli ihana päästä vihdoin syömään sinne.
Nuppu oli niin kiltisti, piti mua kädestä kiinni, kun laitoin meidän lautasille ruokaa. Nuppu söi oikein reippaasti ja tykkäsi ruuasta kovasti. Jälkkäriksi vedimme Nupun kanssa vielä omppupiirakkaa vaniljakastikkeen kanssa. Mun äiti ja sisko tyytyivät vain kahviin, mahat oli kuulemma liian täynnä.
Nuppu siivosi hienosti omaa paikkaansa ja keräsi lattialle pudonneet ruuat. Pyyhki oikein tohinalla ruokalappunsakin servetillä ja kiitti ruuasta. Syöminkien jälkeen pyysin äitiä ja siskoa meille sumpille ja niin ajelimme peräkanaa meidän luo. Nuppu leikki kovasti mummin kanssa ja me juoruttiin siskon kanssa ruokapöydän ääressä.
Lopulta kello alkoi lähestyä yhtä, joten oli lähdettävä hakemaan Miloa eskarista. Heitimme Nupun kanssa mummin kotiin ja haimme Milon. Mummi lupasi hakea Amalian koulusta kahdelta, jotein sain laitettua Nupun päiväunille heti yhden jälkeen, kun olimme kotona.
Milo söi välipalaa ja katseli hetken lastenohjelmia, mutta halusi pian mennä ulos harjoittelemaan pyörällä keulimista. Poika pyysi mut katsomaan ja istuskelin terassilla kahvikuppeineni ja katselin miten hienosti Milo on sinnikkäällä harjoittelulla oppinut koko ajan enemmän ja enemmän keulimaan.
Amalia oli iloinen, kun näki mummin ja mummin koiran Zeron olevan koulun pihalla vastassa. He tekivät pienen lenkin koirulin kanssa ja sitten mummi toi Amalian autolla kotiin. Mummi antoi Amalian mukana lapsille jäätelöt ja Amalia ja Milo nautiskelivat jätskinsä auringonpaisteessa terassilla. Hetki oli niin ihana. Katselin siinä, kun lapset lipoivat hymyillen jätskejään ja näyttivät niin onnellisilta.
Amalia söi jätskin jälkeen välipalaksi herkkuleipää. Olin ostanut tuoretta leipää, joka oli niin herkullista, että söimme Amalian kanssa viimeiset palat tänä aamuna. Ja siis kukaan muu ei leipää ehtinyt ottamaan kuin vain me kaksi. Siinä sitten seuraavaksi Amalia dataili jonkun aikaa, jonka jälkeen hän teki läksyt.
Nuppu heräsi päiväunilta vasta kolmen jälkeen ja halusi makoilla kaikessa rauhassa mun sylissä.
Lapset ehtivät syödä päivällisen jo ennen Johnnyn kotiintuloa. En tehnytkään ruuaksi kantarellikastiketta vielä eilen, vaan lapset söivät edelliseltä päivältä jäänyttä jauhelihakastiketta ja makaronia. Meille aikuisille sitä ei riittänyt ja päätimme hakea illalla jotain hyvää syötävää lasten nukkuessa.
Niinpä me vanhemmat joimme tässä kohtaa sitten vain kahvit. Ruuan jälkeen Amalia soitti ystävänsä meille ja Milo lähti hakemaan omaa ystäväänsä. Johnny päätti lähteä Nupun kanssa pyörälenkille ja mä jäin viimeistelemään illan blogikirjoituksen.
Johnny ja Nuppu olivat lenkillä tunnin ja molemmat olivat niin punaposkisia kotiin tultuaan. Mä olin ehtinyt viimeistellä tekstin loppuun, imuroida ja vaihtaa sänkyyn puhtaat lakanat. Sauna oli päällä ja kynttilät paloivat ruokapöydällä. Oli ihanan siistiä ja rauhallista. Lasten kaverit lähetettiin kotiin ja kävimme iltapalalle ennen saunaan menoa, jotta saunan jälkeen saisimme lapset sitten suht sukkelasti sänkyyn. Ja saatiinhan me muutaman lattia on laavaa-leikin jälkeen.
Lapset saivat nukkua kaikki kolme meidän vanhempien sängyssä, jotta sain heidät nukkumaan ennen kuin Johnny tulisi ruokaa hakemasta. Ja kaikki menikin niin nappiin, ulko-ovi kävi ja ruuat tuli ja samaan aikaan mä suljin makkarin oven ja jätin tuhisevat muruset nukkumaan. Meillä oli Milon kanssa ihanat keskustelut ennen nukahtamista. Ja joka kerta, kun nukumme kaikki yhdessä mun sydän lepattaa, kun lapset kertovat toisilleen kuinka rakastavat toisiaan. Meillä puhutaan tosi paljon rakastamisesta ja halataan ja pussataan hirmuisesti ja tämä on musta tosi tärkeää <3
