Voisin olla suurperheen äiti

Viisi lasta ja minä. Vitsi, että tykkäsin ja voisin hyvin kuvitella itseni suurperheen äidiksi. Meillä oli siis siskon lapset yökylässä ja Johnny oli samaan aikaan työmatkalla, joten olin heidän kanssa yksin.

Olen alkanut hiljattain seurata erästä perhettä instagramissa ja heillä on yhdeksän lasta. Niin ihanan kaunis, pirteä ja onnellisen oloinen perhe. Tästä tilistä tulee aina super hyvä fiilis ja miten ihanasti isommat sisarukset kohtelee pienempiään, se on jotain niin kaunista ja hellyyttävää.

Meilläkin Amalia ja Milo pitävät Nuppua kuin kukkaa kämmenellä ja etenkin Milo huolehtii Nupusta niin paljon. Se liikuttaa mua aina valtavasti ja on ihana saada seurata joka päivä kuinka rakastavat välit näillä sisaruksilla keskenään on. Iltaisin sängyssä kertovat aina toisilleen rakastavansa ja siinä äidin sydän sulaa.

suurperhe

Samalla tapaa aivan mielettömän läheiset ja hyvät välit ovat serkuksilla keskenään. He ovat kuin sisaruksia ja Nuppu on tullut osaksi tätä ihanaa viisikkoa ja Nuppu on niin tärkeä jokaiselle heistä ja myös Nuppu tykkää serkuistaan valtavasti. Eemi on pian jo vitosluokkalainen, mutta on niin hyvää pataa Milon kanssa. Nykyään aina vain useammin nämä kaikki neljä isoa leikkivät ja touhuavat myös keskenään.

suurperhe

Mitä enemmän on lapsia, sitä enemmän on lapsilla seuraa ja olen huomannut, että jo kolmen lapsen kanssa mun oma viihdyttäminen on vähentynyt ihan tosi paljon, kun lapsilla on seuraa toisistaan.

Toki isommassa perheessä on hommaa paljon. Ruokahuoltoa, pyykkihommaa ja esimerkiksi pyykin määrän lisääntyminen jo kolmannen lapsen jälkeen on ollut huima. Kasvatusasiat sun muut tärkeät asiat tähän päälle, niin onhan siinä työtä, mutta uskon, että monet suurperheet voivat olla silti onnellisempia. Mitä enemmän on lapsia, sitä helpommin vanhempana voi olla lunkimmin ja luottaa paremmin itseensä. Näin ainakin omalla kohdalla. Olen ollut Milon ja Nupun kanssa paljon rennompi, vaikka täytyy sanoa, että mä olen luottanut itseeni vanhempana alusta asti enkä ole koskaan ottanut paineita tai vertaillut itseäni muihin. Mun suurin haave elämässä on ollut saada olla äiti ja uskon, että rakkaus on tärkein asia vanhemmuudessa.

Tämä postaus oli tälläistä omaa pohdintaani. Oikeastihan en tiedä mitään suurperheen pyörittämisestä ja moni voi kokea nämä mun ajatukset ihan päinvastaisella tavalla.

Minkä kokoisia perheitä teillä on? <3

14 Comments
  • 6tytönäiti
    Posted at 20:59h, 05 heinäkuun Vastaa

    Hyvin pystyn kuvittelee sut suurperheen äitinä. Oot aina niin rento, hyväntuulinen ja oikeesti läsnä lapsille 😊
    Sisarukset ja serkut on kyllä iso rikkaus. Meillä jo isommat lapset muisteli serkkujen kaa kuinka kivaa oli pienenä uima-altaassa vaik se oli niin täynnä et hyvä kun sekaan mahtui 😂 ihania muistoja 💕
    Itellä 6 tyttöä kuten tiiätkin 😊

    • johanna
      Posted at 13:12h, 08 heinäkuun Vastaa

      Hiihiii kiitos ihana olet Katja <3 Joo olenhan mä rento ja hyväntuulinen, mutta välillä niin kamala ettet ikinä uskois.. Ihania muistoja varmasti <3 Teillä on ihana perhe <3

  • Anne
    Posted at 21:32h, 05 heinäkuun Vastaa

    Meillä on yhdeksän lasta. Joissain asioissa elämä todellakin helpottaa, kun lapsia on paljon. Toisissa asioissa todellakaan ei. Meillä osa lapsista on jo aikuisia, kotona on enää 5 suht isoa lasta. Nyt elämä on taas melko yksinkertaista.
    Pyykkiä saa edelleen pestä paljon, meillä on ainakin 15 vuotta ollut vähintään 2 pyykkikonetta. Myös tiskikoneita saisi olla kaksi, mutta keittiöön ei mahdu, lisäjääkaappi on myös hyvä.
    Ainut asia jonka näen ikävänä puolena suurperheen kanssa, on lasten ongelmien kertautuminen. Jos yhdellä lapsella on jokin pulma, joka aiheuttaa reagointia kotona, se helposti ikäänkuin siirtyy toisille lapsille mallioppimisen kautta.

    • johanna
      Posted at 13:10h, 08 heinäkuun Vastaa

      <3

  • Pellonlaidalla
    Posted at 17:48h, 06 heinäkuun Vastaa

    Olipa hyväntuulinen postaus. Usein suurperheiden arkea tai lapsimääriä saatetaan jopa hieman kauhistella, joten oli mukava lukea vaihteeksi vähän erilaisempaa pohdintaa.

    Eihän sitä kukaan synny suurperheen äidiksi, vaan siihen sitten kasvaa hiljalleen – eli en pitäisi tuota ilmaan heitettyä ajatusta ollenkaan mahdottomana kohdallasi 🙂

    Täältä löytyy viisi lasta. Toivon mukaan saataisiin vielä joskus kuudeskin.

    • johanna
      Posted at 13:10h, 08 heinäkuun Vastaa

      Onneksi kirjoitin tästä, niin paljon tullut ihania tarinoita teiltä <3

  • Saija
    Posted at 18:49h, 06 heinäkuun Vastaa

    Ihana kirjoitus!

    Meillä on neljä lasta, nyt jo parinkymmenen vuoden molemmin puolin ikäisiä. Olen niin samaa mieltä, että mitä useampi lapsi, sitä useammankertaiseksi myös onneliisuus, ilo ja rakkaus lisääntyvät. En ikinä olisi voinut kuvitella, kuinka paljon iloa lapsista on! Ja nyt, kun he alkavat olla jo nuoria aikuisia, niin mikä ihana ihmissuhdeverkko meillä “vanhuksilla” on kehittymässä ympärillemme. He ovat kasvamassa viisaiksi ja vastuullisiksi aikuisiksi ja tarjoavat meille jo ihan uudenlaista sosiaalista antia ja rikkautta. Heidän elämäänsä, ideoitaan ja projektejaan on ilo seurata.

    Pienissä lapsissa on kieltämättä paljon työtä ja vaivaa ja muutama varhaislapsuuden vuosi meni aika väsyneenä ja melkeinpä sumussa. Myös murrosikäisten kanssa oli välillä omat kommenvenkkinsä. Mutta ne ovat niin lyhyitä jaksoja ja pieniä juttuja tässä onnellisessa kokonaisuudessa, ettei kannata sellaista pelätä. Toki lasten vastoinkäymiset ja surut varmaan loppuelämän ajan sattuvat vanhempien sydämeen, mutta sellaista elämä vaan on.

    Joskus kymmenisen vuotta sitten haaveilin vielä yhdestä tai kahdesta “iltatähdestä” mutta eipä sitten saanut aikaiseksi ja se aika meni ohi. Nyt harmittaa! Ikävöin niitä syntymättömiä rakkaitani ihmeen paljon ja mietin, millaisia heistä olisi tullut. Ihan niin kuin he haaveen asteelle jääneet olisivat jotenkin jo kuuluneet meidän perheeseen.

    Siksi kehotan pykäämän suurperheen, jos yhtään siltä tuntuu, niin ei tarvitse harmitella sitten kun on myöhäistä! Jokainen lapsi tuntuu aina vaan rakkaammalta ja kaikki tulevat kyllä hoidetuksi. Ja sitä ilon ja onnen määrää, jonka heistä saa, ei voi millään korvata.

    Kaikkea hyvää teidän ihanalle perheelle!

    • johanna
      Posted at 13:08h, 08 heinäkuun Vastaa

      Voi mikä kommentti, kiitos tästä, liikutuin kyyneliin <3 Kaikkea hyvää sinne myös <3

  • Päivi
    Posted at 21:40h, 06 heinäkuun Vastaa

    Meiltä löytyy kaksi tytärtä ja haaveilen vielä kolmannesta, mutta sitten todennäköisesti olen lapsilukuun tyytyväinen 🙂 Voisin kyllä myös helposti kuvitella sut suurperheen äidiksi!

    • johanna
      Posted at 13:06h, 08 heinäkuun Vastaa

      <3

  • Viiden äiti
    Posted at 22:24h, 06 heinäkuun Vastaa

    Meillä on viisi lasta, ikävälillä 1-10 ja kaikkien kanssa eri ikävaihe menossa. Ääntä perheestä irtoaa, pyykkiä kertyy vuori päivän aikana (onneksi aamuisin korissa näkyy pohja :D), maitoa menee litratolkulla ja ristiriidoilta ei vältytä.. Silti, silti mä olen mielettömän onnellinen! Niin onnellinen, että kaukaisissa haaveissa on vielä paikka iltatähdelle. Heistä on mieletön määrä seuraa ja rakkautta toisilleen, tukea ja turvaa kasvussa myös. Isompien kanssa on keskusteltu jo syvemminkin meidän perhekoosta jne, eivätkä hekään osaisi kuvitella mitään muuta paremmaksi vaikka vertailukohteita kyllä on. Tärkeintä on mielestäni pystyä kasvattamaan heidät jokaisen eri persooninaan, saada jaettua aikaa jokaiselle, kohdata jokainen omalla tavallaan ja olla läsnä, näyttää rakkaus ja tehdä töitä perheen sisäisen vuorovaikutuksen eteen. Kaikki muu, se arkinen, kulkee kyllä omalla painollaan. <3 Sinustakin olisi varmasti siihen. 🙂

    • johanna
      Posted at 13:06h, 08 heinäkuun Vastaa

      Voi miten kauniisti kirjoitit, sniif <3 <3

  • bansku
    Posted at 14:04h, 10 heinäkuun Vastaa

    Mäkin voisin kyllä hyvin kuvitella sut suurperheen äidiks 😊 Olet niin perhekeskeinen, etkä pahemmin tunnu kaipaavan omaa aikaa 🙂 Itse odotan vasta esikoista syntyväksi elo-syyskuussa ja tällä hetkellä haaveena olisi 2-3 lasta 😊

  • Liljaani
    Posted at 10:17h, 11 heinäkuun Vastaa

    Moni varmasti voisikin kuvittela sut suurperheen äidiksi, niin usein olet kirjoittanut kuinka onnelliseksi äitinä oleminen sut tekee 🙂
    Itse en taitaisi hommaan ryhtyä, jo toisenkin lapsen ajatus tuntui sitten lopulta liian hankalalta, tosin tähän on vaikuttanut kaikkein eniten varmasti kumminkin elämäntilanne, mikä on tehnyt lapsenhoidosta vähän haastavaa. Vähintään kaksi oli aina se ajatus, ja surettaa kyllä lapsen puolesta sen sisaruksettomuus.
    Koskaanhan tietysti ei voi tietää mitä ihmisiä tulevaisuus elämään tuo, yhtä taikka toista kautta, on tässä yllätyksiä tapahtunut ennenkin 😛 Ehkä kohtalo heittää peliin vaikka sisaruspuolen joskus, jos oikein villiintyy XD

Post A Comment

*

code