Huh huh mikä viime viikko! Meillä on harvoin hirmuista kiirettä, mutta viime viikko oli sellainen. Johnny oli viikonlopun kotona, mutta kaksi edellistä hän on ollut työmatkoilla ja tälläkin viikolla mies matkustaa Saksaan, mutta se on sentään vain yhden yön reissu.

Olen ollut lasten kanssa paljon yksin ja sitten koko arkiviikko oli tosi kiireinen ja teimme läpsystä vaihtoa Johnnyn kanssa parikin kertaa viime viikon aikana. Vaihdettiin autot ja lapset keskustassa kahdesti ja jotenkin oli ihana silti antaa siinä tohinassa suukot toisillemme. Me ollaan tsempattu toistemme huomioimisessa (tosin justiinsa viikonloppuna sain kananmunasta päähän, heh), ja se on tuonut parisuhteeseen paljon lisää hyvää. Tästä voisinkin kirjoitella ihan oman postauksen.

Instagramissa porukat tietääkin tämän kananmuna shown. Alettiin leipoa Johnnyn kanssa Amalian synttäreille sunnuntaina ja Johnny siinä pilkkoi kaikessa rauhassa kylmäsavulohta, kun päätin hassutella ja heitin hänelle kananmunan ja huusin samaan aikaan ota koppi. Muna räsähti siitä sitten lattialle ja mä nauraa hörötin ja Johnny oli silleen että joopa joo tosi hauskaa. Aloin sitten pyyhkimään kananmuna sotkua lattialta ja Johnny alkoi kuvata mua ja selitti siinä, että täällä siivotaan Amalian synttäreitä varten ja pläts iski kananmunan mun päähän. Tämä tuli ihan puskista ja mua nauratti niin paljon ja viskasin sitten mun päästä Johnnyn päälle munankuoria ja yksi jäi roikkumaan sen silmälaseihin. Että sellainen leivontatuokio meillä! Käykää toki kurkkaamassa tämä instan kohokohdista!

kananmuna show

Ensi viikolla Amalialla on hiihtoloma ja koko viikko lomaa. Johnnykin aikoo pitää pari arkivapaata ja tämä on tosi kiva, kun töitä on ollut paljon. Meillä ei ole sen kummempia suunnitelmia, Milolla on edelleen käsi kipsissä, joten se rajoittaa hieman tekemisiä.

Toinen meistä vanhemmista vie Amalian ainakin uimahalliin ja ravintolaan syömään. Luultavasti Johnny, sillä mä en kykene menemään niihin viileisiin altaisiin ollenkaan ja Amalia taas haluaa niissä uida ja hyppiä ponnarista.

kananmuna show

Amalia sai synttärilahjaksi muutaman lahjakortin ja shoppailurahaa, mutta luulen, että shoppailureissu yhdistetään sitten siihen kylpyreissuun, joka tehdään, kun Milo saa kipsin pois.

Milon kipsi alkaa olla aikamoisessa kunnossa. Side jo rispaantuu joistain kohdin ja näyttää siltä, että kipsi olisi ollut kädessä jo paljon kauemmin. Vielä sitä olisi pidettävä 2 viikkoa, saa nähdä pysyykö kasassa.

Milo on toiminut kipsin kanssa ihan kuin sitä ei edes olisi ja välillä on hirvittänyt pojan meno. Naapuria hakemaan lähtiessä alkuun huikkasin pojalle aina, että mene sitten varovasti, äläkä juokse, mutta sitten takaisin tullessa näin ikkunasta, kun poika juoksee alamäkeä tuhatta ja sataa.

kananmuna show

Milo on sisällä koheltanut ja kaatuillut kipsin kanssa useamman kerran, mutta kontrollikuvissa käsi oli paikallaan.

Trampoliiniinkin poika on jo ehtinyt ja kun siitä kuullessani kauhistelin ja sanoin ettei trampalle voi nyt mennä, niin naapurin lapsen silmät pyöristyivät ja hän huudahti: teki se voltinkin!!

kananmuna show

Nupulle tuli uni kotipihassa..

Amalian 8-vuotis syntymäpäiviä ollaan juhlittu myös. Kaverisynttärit oli arki-iltana ja sukulaissynttärit sunnuntaina. Molemmat juhlat oli tosi kivat ja Amalia sanoi näiden olleen parhaat kaverisynttärit ikinä.

Amalia kutsui juhliin kaikki tytöt luokaltaan ja sitten tuli vielä useampi muu ystävä. Meillä oli siis tupa täynnä, mutta niin ihanasti kaikki meni ja oli hauska huomata miten tytöt olivat porukassa koko ajan.

Leikkivät piilosta, lattia on laavaa ja sitten vielä musiikin pysäytys leikkiä. Huomasi selvästi miten ihana ja hyvä yhteishenki luokkakavereille keskenään on. Jotenkin hämmästytti miten iso se oma pikkuinen esikoinen onkaan.

kananmuna show

kananmuna show

kananmuna show

Amalian synttäreiden lisäksi ollaan juhlittu myös Johnnya pienesti kotona. Mies täytti 35-vuotta ja herranen sentään mä tulen perässä sitten joulukuussa. Mielihän on vielä ihan nuoren tyttösen enkä toisaalta haluakaan tulla liian aikuiseksi ikinä.

kananmuna show

Perjantaina juhlittiin myös mun rakasta ystävää ja oltiin järkätty hänelle yllärisynttärit. Seuraavana päivänä, kun olo oli kohentunut sain tämän rakkaan Nuppusen kädet ympärilleni.
Voiko olla mitään ihanampaa <3

kananmuna show

Kivaa viikkoa kaikille <3

Huomenna koittaa jouluaatto! Meillä isommat lapset ovat tosi täpinöissään ja joka aamu koko joulukuun on laskettu montako yötä jouluun on. Uskomatonta lasten mielestä, että nyt on enää yksi yö ja huomenna on aatto.

Jouluruuat on hankittu, hieman siivoiltu, lahjat ostettu ja paketoitukin ja tänään menemme maistelemaan jouluruokaa mun tädin luokse, joka mummun perinnettä jatkaen järjestää jouluruokailun. On ihana kokoontua yhteen näin aaton aattona tädin perheen, serkkujen ja siskon perheen kanssa. Meillä on aina tosi ihanaa yhdessä eikä sieltä malttaisi lähteä kotiin ollenkaan. Aivan ihana aloitus joululle tämä perinne, jota rakas Tellu-täti on halunnut vaalia.

joulu
Milo, meidän suloinen joulun lapsi täytti 5-vuotta! Rakas juhli sukulaissynttäreitä hieman kipeänä, mutta ehti onneksi parantua kaverisynttäreilleen, jotka vietettiin HopLopissa!!

Mä löysin kauniit hautakynttilät Kodin tavaratalosta, sellaiset vähän isommat, joissa on iso punainen sydän. Käymme hautausmaalla sytyttämässä kynttilät mun iskän, molempien mummujen ja pikkusiskoni haudoille. Haudalla käynti on yksi jouluperinne, joka on mulle tärkeä. Joskus käyn hautausmaalla yksin, joinain vuosina olemme käyneet yhdessä koko perhe.

joulu
Milo toivoi synttärikakuksi jäätelökakkua ja halusi, että siinä on kakkupohja. Tämä oli tosi simppeli tehdä, ostin valmiin kakkupohjan, jota kostutin vähän maidolla, siihen päälle kermaa ja raastettua suklaata ja päälle erilaisia jäätelöpalloja. Lisukkeeksi tietysti sankarin toivomaa kinuskikastiketta, raastettua suklaata ja erilaisia strösseleitä!

Jouluaattona saamme meille Johnnyn vanhemmat ja Nappe-hauvelin ja illemmalla vielä lisäksi siskoni perheineen sekä äitini ja pikkuveljeni tyttöystävänsä kanssa tulevat meille. Juomme yhdessä glögiä, nautimme herkullisista juustoista ja ehkä jostain makeammasta herkusta. Nauru varmasti raikaa ja kaikilla on mukavaa yhdessä.

Nukumme jouluaattoyön siskonpedissä olohuoneen lattialla, kuten olemme nyt jonkun vuoden tehneet. Nuppu tosin joutunee pinnasänkyyn, sillä hän saattaisi lähteä yöllä vaeltelemaan patjalta 😉

joulu
Onnittelulaulu taisi vähän jänskättää ja kynttilä sammui yhdellä yrittämällä! Milo juhli coolisti uimahousuissa tänä vuonna!

Meidän aatto on perinteitä täynnä ja rakastetaan viettää jouluaatto saman kaavan mukaan. Nyt harmittaa vaan, kun olen itse tullut kipeäksi näin joulun alla enkä jaksa ihan normaaliin tapaan. Vähän on kiukuttanutkin tämä oma kehno olo ja on tullut sitten oltua omille rakkaille kurja ja puhistua rumia sanoja.

joulu
Amalia lähdössä ystävänsä kaverisynttäreille!

Eilen käytiin Amalian kanssa kahdestaan kirkossa laulamassa lasten kauneimpia joululauluja ja oli ihana laulaa rakas esikoinen siinä kainalossa. Milo ja Nuppu jäivät suosiolla kotiin, sillä kumpikaan ei olisi jaksanut olla. Ehkä ensi vuonna Milo haluaa tulla laulamaan ja eskarilaisena jaksaisi nauttia joululauluista.

joulu
Pikkuinen Nuppu prinsessa juhli rakkaan isoveikan synttäreitä isosiskonsa vanhassa juhlamekossa, joka hankittiin Amalialle meidän häihin <3

Nupusta on tullut sellainen viipottaja, että häntä ei enää missään sylissä istumassa ja katselemassa pidetä. Ujo hän on edelleen siinä mielessä, että syliin häntä ei voi ottaa läheisistäkään, paitsi mun sisko ja hetkeksi mun äiti, mutta kun ei liian lähelle tule, niin kyllä hän mennä viipottaa eikä välitä, vaikka vanhemmat jäisi kauemmaksi.

Kaupassakaan ei enää kiinnosta istua töröttää koko aikaa kärryissä ja nappasinkin hänet jouluruoka ostoksilla kävelemään. Neiti paineli heti vaan minne sattuu eikä jäänyt äidin helmoihin. Vessapaperia hakiessa Nuppu nappasi tutun sidepaketin ja kanteli sitä sitten niin reippaana. Hän siis ottaa kotona vessan kaapista aina mun siteet ja tamponit heti ensimmäisenä, jos vessan ovi unohtuu auki. Sitten hyvänä kakkosena tavarat lentää pönttöön ja sekös on pikkuisesti nilkistä mukavaa.

joulu
Kuinka onnellinen olenkaan, kun sain vielä tämän kolmannen ihanan lapsen <3

Iltaisin lasten nukkuessa yöunta me ollaan vietetty Johnnyn kanssa aikaa paketoiden lahjoja ja juoden glögia. Ollaan myös pelattu labyrinttia ja Johnny on ollut ihan paiseessa, kun on hävinnyt mulle monta peliä. Ollaan juteltu eikä vain tuijotettu sarjoja netflixistä. Juuri sellainen ihana joulun tuntu on ollut näissä ihanissa illoissa.

Hyvää ja rauhallista joulua rakkaat lukijat <3

Voihan, niin siitä edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt taas viikko. Harmi, haluaisin kirjoittaa useammin, mutta en vaan saa aikaiseksi. Välillä avaan läppärin ja sitten ei olekaan mitään kirjoitettavaa.

isänpäivä

Milo nappasi meistä kuvan isänpäivänä <3 

Olen aloittanut joulusiivouksen ja yhtenä päivänä sain siivottua kaikki kodinhoitohuoneen kaapit ja nyt lauantaina siivosin kaikki keittiönkaapit. Johnny oli alkuun apuna, kunnes alkoi sitten viihdyttää Nuppua, jota alkoi kyllästyttää. Keittiönkaappien siivoukseen meni kaksi tuntia, mutta onpahan nyt puhdasta, ylimääräiset tavarat karsittu pois ja kaikki kivasti järjestyksessä.

Jotenkin toivoisin, että saisin siivoiltua kaikki ennen joulukoristeiden laittoa, mutta saa nähdä. En aio ottaa tästä stressiä, kuten en ole ikinä ottanut, vaan teen sen mitä teen ja sillä hyvä. Eipä kukaan sinne kaappeihin jouluna kurkistele, näin mun sisko sanoo aina mulle, mutta jotenkin se on vaan niin ihana tunne, kun kaikki on siivottu.

isänpäivä

Meillä Amalia on selannut lelulehtiä ja merkannut sieltä ihan hirmuisesti kaikkea. Hauskinta oli se, kun hän näytti mulle mitä kaikkea toivoo, niin tuntui merkkejä tulevan vielä siinäkin vaiheessa koko ajan lisää. Milo taasen selasi lehdestä pari sivua ja jatkoi muihin touhuihin. Nupulle meillä on muutama lahjaidea, mutta ainuttakaan joululahjaa emme ole vielä hankkineet.

isänpäivä

Joulua vietämme kotona yhdessä Johnnyn vanhempien kanssa. Lapset odottavat kovasti joulupukkia, vaikka ovatkin puhuneet, että pukki on Merja mummi ja aikovat repiä parran pois.

Jouluruokaa odotan paljon ja anopille jo vinkkasin josko hän pitäisi pikkujoulut ja tarjoaisi meille jouluruokaa. Anoppi siis ennen aina piti tälläiset pikkujoulut, mutta Johnnyn mummon kuoleman jälkeen se on vähän jäänyt. Nyt ilmeisesti pikkujouluillaan ja saadaan ottaa ihana varaslähtö jouluruuan maisteluihin.

isänpäivä

Eilen Johnny kävi lasten kanssa syömässä vanhemmillaan, kun mulla oli “rapulapäivä” ja illasta futispalaveri. Ei mulla oikeasti tällä kertaa mitään krapulaa tullut, kun nössöilin ja lähdin jo yhdeltä kuppilasta kotiin. Noh onhan tässä aika lujaa mennyt kaksi edellistä kertaa.

Me vietettiin mun ystävän synttäreitä ja vähän pikkujouluja samalla. Meitä oli kemuissa vaan kolme tyttöä. Aloitettiin ilta mun ystävän luona, laittauduttiin vähän, juotiin muutamat ja höpöteltiin. Siitä mentiin sitten Pakohuoneeseen ja se ei sitten ollut yhtään mun paikka enkä oikeasti tajunnut siellä juurikaan mitään. Meillä kävi muutenkin vähän ohrasesti, kun yksi porukasta perui ja tämä henkilö oli meidän porukan aivo. Oltiin siis hieman pulassa, mutta lopulta pääsimme aika pitkälle, mutta vihjeitä saimme alkuun kyllä niin paljon, että jos osaisi hävetä, niin olisi voinut hävettää oma hölmöys.

Tästä jatkoimme iltaa hyvän ruuan ja pahan viinin parissa. Mä en siis tykkää yhtään viinistä, mutta synttäreiden kunniaksi mun ystävä sai ilmaisen viinipullon ja valitsi punaviiniä, vaikka ei itsekään tykkää viinistä. Me varmaan siinä sitten irvisteltiin siihen malliin, että kiltti tarjoilija toi meille kokista, jolla kehotti meitä lantraamaan viiniä ja mehän tehtiin työtä käskettyä ja saatiin sitten ystävän kanssa pullo tuhottua. Varmaan muissa pöydissä katseltiin, että luoja mitä amatöörejä. Tästä syystä mulla tuli varmaan huono olo eikä oikein maistunut enää, kun yleensä juon kuin sieni enkä jätä iltaa kesken ihan hevillä.

isänpäivä

Amalialla on tällä viikolla laserhoito pitkästä aikaa. Nyt saa taas jännätä, että tyttö pysyy terveenä. Viimeisin hoito oli keväällä ja musta se ei valitettavasti juurikaan tuottanut tulosta, eli tuliluomi ei vaalentunut.

Juteltiin Amalian kanssa aamulla hoidosta ja kerroin, että hoitoa voi tehdä joskus sitten ilman nukutusta. Siis sitten, kun hän on valmis siihen, sillä puudutteesta huolimatta se sattuu jonkin verran. Joltain kuulin joskus, että se tuntuu samalta, kun päästäisi kumilankaa hoidettavaan kohtaan, eli aika inhottavalta se taitaa tuntua. Amalian tuliluomi on vielä niin laajalla alueella, mutta kerroin, että voisihan siitä aina hoitaa vain ihan pienen alueen. Tyttö totesi heti ettei ole siihen valmis ja sanoinkin, että sitä voi halutessa kokeilla vaikka vasta aikuisena.

Toivotaan, että plastiikkakirurgi laittaa tehoja hippasen kovemmalle tällä kertaa, jotta tulisi hyvä hoitotulos. Toki pitää aina varoa ettei kone ole liiankaan kovalla, ettei jää arpia. Ei siis ihan helppoa hommaa.

Peukut pystyyn, että Ampsu pysyy terveenä ja kivaa viikkoa kaikille <3

Näköjään viime kirjoituksesta vierähti viikko ja tiedättekö mitä? Mä olen taas HopLopissa kirjoittamassa, sillä Amalialla on jälleen tänäkin keskiviikkona uuden koulukaverinsa synttärit. Tuolla synttäriporukka on diskohuoneessa herkuttelemassa ja kohta pamahtavat varmasti leikkimään. Mä istun mukavasti tässä pehmeällä sohvalla läppäri sylissä ja nautin kirjoittamisesta.

Meillä on ollut tosi kiireistä ja viime viikolla oli menoa joka arki-ilta ja sama jatkuu tälläkin viikolla. Mä en liiemmin välitä iltamenoista, vaan tykkään siitä, että saamme viettää illat ihan rauhassa perheen kesken, vaikka toki aika usein lapsilla saattaa olla ystäviä, mutta kuitenkin niin, että ollaan kotona. Mä väsyn hirmuiseen juoksuun joka ilta ja usein väsymys ei iske heti, vaan sitten kun rauhoittuu.

vanhempainilta

Mitä kaikkea meillä sitten on ollut?

No näitä HopLop-synttäreitä kahdet ja Amalia on toivonut mun jäävän henkiseksi tueksi ja mukavahan tässä on olla ja kirjoitella kaikessa rauhassa. Huomenna on Milon kerhon iltatapahtuma ja lisäksi mulla on ollut kaksi jalkapallopeliä, viime perjantaina Espoossa ja tämän viikon maanantaina täällä Lohjalla. Treenit tähän päälle ja sitten muutamia muita menoja.

Viikonloppuisin ei ole ollut ohjelmaa, paitsi tietysti nyt tulevana viikonloppuna, sillä Nuppu täyttää 1-vuotta ja rakkaan synttärit pidämme ihan oikeana synttäripäivänä sunnuntaina.

Käytiin tyttöjen kanssa tällä viikolla ostamassa juhlatarvikkeita ja Amalia sai päättää teeman siskon synttäreille. Kakku on tilattu, mutta voileipäkakkua en ole muistanut tilata, vaikka monena päivänä se on käynyt mielessä. Amalia laskee öitä Nupun syntymäpäiviin ja kysyy joka aamu mikä päivä on ja laskee siitä sitten. Onhan tämä iso etappi ja ihanaa, kun sisarukset ovat täpinöissään sankarinkin puolesta, joka ei vielä ymmärrä tulevasta juhlapäivästä mitään.

anhempainilta

Nuppu otti ensiaskeleet viikonloppuna, mutta lisää ei ole ottanut. Hän seisoo hienosti ilman tukea vähän aikaa ja usein vähän huomaamatta lelu kädessä. Heti, kun vauva hoksaa seisovansa ilman, että pitää mistään kiinni hän laskeutuu äkkiä istumaan.

Nyt Nupulle on iskenyt nuha, mutta eiköhän se ohi mene ennen juhlia. Milokin oli tuossa ihan vähän yskänen, mutta ei pahasti.

vanhempainilta

Amalia halusi, että kirjoitan häneltä terkut koulunkäynnistä. Se sujuu hyvin eikä enää jännitä, siinä tytön terveiset! Eilen koululla pidettiin vanhempainilta ja me oltiin siellä molemmat Johnnyn kanssa. Nuppu oli mukana ja Johnnyn äiti tuli hoitamaan isompia. Oli hauska päästä Amalian pulpetin ääreen istumaan ja kurkkimaan pulpetin sisään. Niin oli siistiä ja kotona tyttö sanoikin, että he olivat siivonneet pulpetit päivällä ja kysyi vielä näinkö hänen sormivirkkaustyön.

Oli kiva tutustua opettajaan hiukan ja kuulla muutenkin koulumaailmasta enemmän. Luokka oli hyvin viihtyisä ja seinillä oli paljon lasten tekemiä askarteluja ja ne loivat tosi ihanan tunnelman. Amalian luokkakamut on tosi kivoja ja Amaliaa kouluun viedessä olen itsekin saanut tutustua moneen lapseen.

vanhempianilta

Opettaja kävi läpi välituntisääntöjä ja kysyi sitten tuleeko meillä vanhemmilla mieleen jotain lisättävää. Johnny sanoi rohkeasti, että hänestä listaan voisi lisätä sen, jos joku oppilaista näkee, että jotain toista sattuu niin menee heti kertomaan välituntivalvojalle. Tästä opettaja onkin lasten kanssa kuulemma puhunut ja hyvä niin.

Opettaja jutteli myös siitä kuinka ensimmäinen luokka on tosi raskas lapsille, kun kaikki on niin uutta. Koulumaailma on niin eri kuin esikoulu. Lapset saattavat olla koulun jälkeen kiukkuisia ja väsyneitä ja läksyt kannattaakin hoitaa heti alta pois eikä jättää iltaan. Tämä on huomattu, muutamasti on jäänyt iltaan ja kiukuksihan se tekeminen on mennyt. Välillä haasteita on tuonut se, kun Nuppu on ehtinyt nukkua päikkärit ennen kuin Amalia pääsee koulusta ja sitten pikkumuijan perässä saa mennä enkä voi rauhassa keskittyä Amalian läksyihin. Ei ole reilua Amaliaa kohtaan, että esimerkiksi lukuläksyn aikana pomppaan vähän väliä Nupun luokse. Tällöin olemme jättäneet läksyt siihen ajankohtaan, kun Johnny on tullut töistä, jotta jompikumpi meistä vanhemmista saa antaa täyden huomion Amalialle.

vanhempainilta

Iltaisin ollaan valvottu Johnnyn kanssa aika pitkään ja lopulta nukahdettu molemmat sohvalle. Me vietetään joka ilta aikaa yhdessä ja tämä on tosi tärkeää parisuhteen kannalta. On aivan ihana nauttia toisesta iltaisin, silloin ei koskaan mene riitelyksi, vaan ollaan vaan lunkisti ja kaikki on tosi ihanasti. Lasten valveilla ollessa, etenkin iltapuuhien aikaan mulla monesti kiristyy pinna, kun en enää jaksaisi, vaan kaipaisin jo hiljaisuutta ja rauhaa ja tällöin kilahtelen vähän kaikille, noh Nupulle en sentään.

Tänään kävikin tuuri, kun pienemmät nukkuivat jo, kun tulimme Amalian kanssa kotiin. Pian Nuppunen sieltä heräilee varmaan maitoa ottamaan, mutta jatkaa sitten unia seuraavaan syöttökertaan.

Aiheuttaako muille vanhemmille iltapuuhat ja nukkumaan meno hampaiden kiristelyä? 

Nyt kynttilät palamaan ja nauttimaan rauhallisesta illasta <3

 

 

 

Heipparallaa, täällä on ollut ihana ilta eilen, sillä juhlittiin Johnnyn synttäreitä! Me ostetaan lasten kanssa aina isin lemppari mutakakkua ja syödään sitä sitten vaniljajätskin, kinuskikastikkeen ja nonparellien kera. Iskä saa tietty puhaltaa kynttilän kakun päältä ja hoilataan onnittelulaulu. Hänelle laulettiin toki jo heti aamusta, kun Amalia lähetti ääniviestin omalla ihka uudella puhelimellaan, jonka sai synttärilahjaksi. Me lauloimme hieman myöhemmin Milon kanssa kaiutin päällä samalla, kun istuimme autossa ja odotimme, että joka tiistain jumppa alkaa.

Ostettiin Johnnylle lahjaksi söpö rakas-kaffekuppi ja rennot lökähousut. Johnny oli arvannut, että yllätämme hänet jälleen tällä tutulla tyylillä ja tästä onkin tullut ihana perinne! Herkuttelun jälkeen laitettiin tanssit pystyyn ja Nuppu seurasi tiivisti hymyssä suin isin, isosiskon ja isoveljen mooveja. Käytiin me vauvankin kanssa vähän pyörähtämässä ja se oli Nupusta tosi kivaa!

vauva 4 kuukautta

Johnny oli tässä työmatkalla, jonne lähti viime torstaiaamuna ja palasi vasta sunnuntai-iltana lasten jo nukkuessa. Musta on kiva, kun mies käy välillä näillä työreissuilla ja nautin siitä, että saan olla lasten kanssa ihan yksin ja hoitaa kaiken itsekseni. Tekee hyvää myös parisuhteelle olla välillä erossa, ainakin musta tämä on tuntunut aina hyvältä ja veikkaan, että Johnnykin lähtee täältä välillä ihan mieluusti 😉

Sitten on kiva saada mies taas kotiin ja lapset odottavat aina ihan hirmuisesti tuliaisia, toki vähän isiä myös 😉 Nuppu pälyili Johnnya hauskan näköisenä, kun näki tämän useamman päivän erossaolon jälkeen.

Me sovittiin lasten kanssa, että isin poissaollessa heti viikonlopun startatessa tehdään siskonpeti olkkarin lattialle ja nukutaan siinä kaksi yötä. Perjantaina pidettiin myös herkkupäivä ja illansuussa käytiin ostamassa kaikkea hyvää kaupasta. Leffaksi valittiin Petteri Kaniini, joka ollaan Amalian kanssa käyty katsomassa elokuvissa. Se on tosi hyvä ja lapset halusivat katsoa sen uudestaan lauantai-iltana. Valvottiin molempina iltoina pitkään, paitsi Nuppu joka simahti aikaisin.

siskonpeti

Lauantai vierähti nopeasti, sillä oltiin useampi tunti meidän kummipojan synttäreillä. Meidän kummipojan vanhemmat ovat myös Milon kummeja ja Milo halusi jäädä vielä hetkeksi heille leikkimään mun ja tyttöjen lähdettyä kotiin ja kummitäti palautti hänet sitten kotiin. Milo oli ilmoittanut hieman alle tunnin oltuaan: että nyt voisin lähteä kotiin <3

Ihana, kun hän jäi. Milo kun ei ole ollut kuin muutamasti naapurissa ja aina vain tosi lyhyen aikaa. Poika siis kirmaa kotiin jo tyyliin vartin jälkeen, mutta on aina iloinen, kun on ollut.

Tulevana sunnuntaina Milo pääsee ensimmäistä kertaa kaverisynttäreille ja meinaa mennä ihan yksin. Poika on löytänyt itselleen ystävän ihan vain eskarin pihasta, aika hassua. Siinä joka aamu odotellaan hetki, että eskari alkaa ja pojat löysivät toisensa oikeastaan saman tien.

Myös jumpasta Milo on saanut ystäviä ja leikkitreffejä on jo suunnitteilla. Jumppa, jossa käydään on sellainen, jossa vanhemmat vahtivat lapsiaan eikä toiminta ole mitenkään ohjattua. Jumppa järjestetään Lohjan Voimisteluklubilla ja se maksaa 2 euroa lapsi ja jumppa-aikaa on tunti. Milo tykkää tästä tosi paljon ja Amaliakin haluaisi aina mukaan ja yritänkin olla yleensä jumppapäivästä ihan hyss hyss, jottei siskolle tule kurja mieli.

Viime sunnuntaina otettiin aamu ihan rennosti ja sitten lapset pääsivät mummin ja fafan luokse leikkimään. Mä pidin pitkästä aikaa siivouspäivän enkä edes muista, koska viimeksi olisin siivonnut kerralla niin paljon. Varmaan joskus paljon ennen raskautta. Meillä on ollut jo tosi pitkään tapana siistiä kämppää joka päivä ja vessoja pesen muutenkin suht usein ja imurin varressahan mä heilun joka päivä, joten sellaista perinteistä siivouspäivää, jolloin puunataan ja pestään kaikki kerralla ei ole enää ollut.

valkoiset neilikat

Mulla meni aika kauan aikaa siivoukseen ja kahdet Nupun päikkärit vain siivosin. Imuroidessa Nuppu oli sisällä ja nostin hänet kehtoon ja sinne hän nukahti imurin hurinaan. Nuppu tykkää imurin äänestä ja muistan silloin Milon vauva-aikana, kun poika itki kovin, niin imuri rauhoitti. Meillä oli silloin aika paljon imuri hurisemassa.

Nuppu kävi tuossa viime viikolla neljän kuukauden lääkärineuvolassa ja kaikki oli oikein hyvin. Pieni vierasti lääkäriä tosi kovin ja huudoksihan se käynti meni. Hetkeksi rakas rauhoittui mun sylissä, mutta heti lääkärin äänen kuullessa itku alkoi uudestaan. Ja itku oli sellaista ihan jäätävää huutoitkua.

Pituutta ei ollut tullut nyt kuukaudessa paljoa, mutta lääkäri meinasi, että saattoi tulla myös mittausvirhe, kun Nuppu itki niin kovin. Lääkärin mukaan ei tarvitse olla pituudesta lainkaan huolissaan ja hän kehui Nuppua aivan täydelliseksi. Nyt neljän kuukauden iässä Nupun mitat olivat 62,2cm ja 6680g.

vauva 4 kuukautta

Molemmat niin lääkäri kuin neuvolatäti kannustivat jatkamaan pelkkää imetystä, kun Nuppu kasvaa näin hienosti ja näin mä olin itsekin ajatellut tehdä. Jotenkin nyt kolmannen kohdalla ei ole kiire mihinkään <3

Sellaisia höpinöitä tällä kertaa! Mitäs muille kuuluu?