Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2851

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2855

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /home/clients/670df0887837b9922f20cf65f9464851/web/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
synttärit Archives - Page 2 of 2 - Sydän vähän kallellaan
 

Voihan, niin siitä edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt taas viikko. Harmi, haluaisin kirjoittaa useammin, mutta en vaan saa aikaiseksi. Välillä avaan läppärin ja sitten ei olekaan mitään kirjoitettavaa.

isänpäivä

Milo nappasi meistä kuvan isänpäivänä <3 

Olen aloittanut joulusiivouksen ja yhtenä päivänä sain siivottua kaikki kodinhoitohuoneen kaapit ja nyt lauantaina siivosin kaikki keittiönkaapit. Johnny oli alkuun apuna, kunnes alkoi sitten viihdyttää Nuppua, jota alkoi kyllästyttää. Keittiönkaappien siivoukseen meni kaksi tuntia, mutta onpahan nyt puhdasta, ylimääräiset tavarat karsittu pois ja kaikki kivasti järjestyksessä.

Jotenkin toivoisin, että saisin siivoiltua kaikki ennen joulukoristeiden laittoa, mutta saa nähdä. En aio ottaa tästä stressiä, kuten en ole ikinä ottanut, vaan teen sen mitä teen ja sillä hyvä. Eipä kukaan sinne kaappeihin jouluna kurkistele, näin mun sisko sanoo aina mulle, mutta jotenkin se on vaan niin ihana tunne, kun kaikki on siivottu.

isänpäivä

Meillä Amalia on selannut lelulehtiä ja merkannut sieltä ihan hirmuisesti kaikkea. Hauskinta oli se, kun hän näytti mulle mitä kaikkea toivoo, niin tuntui merkkejä tulevan vielä siinäkin vaiheessa koko ajan lisää. Milo taasen selasi lehdestä pari sivua ja jatkoi muihin touhuihin. Nupulle meillä on muutama lahjaidea, mutta ainuttakaan joululahjaa emme ole vielä hankkineet.

isänpäivä

Joulua vietämme kotona yhdessä Johnnyn vanhempien kanssa. Lapset odottavat kovasti joulupukkia, vaikka ovatkin puhuneet, että pukki on Merja mummi ja aikovat repiä parran pois.

Jouluruokaa odotan paljon ja anopille jo vinkkasin josko hän pitäisi pikkujoulut ja tarjoaisi meille jouluruokaa. Anoppi siis ennen aina piti tälläiset pikkujoulut, mutta Johnnyn mummon kuoleman jälkeen se on vähän jäänyt. Nyt ilmeisesti pikkujouluillaan ja saadaan ottaa ihana varaslähtö jouluruuan maisteluihin.

isänpäivä

Eilen Johnny kävi lasten kanssa syömässä vanhemmillaan, kun mulla oli “rapulapäivä” ja illasta futispalaveri. Ei mulla oikeasti tällä kertaa mitään krapulaa tullut, kun nössöilin ja lähdin jo yhdeltä kuppilasta kotiin. Noh onhan tässä aika lujaa mennyt kaksi edellistä kertaa.

Me vietettiin mun ystävän synttäreitä ja vähän pikkujouluja samalla. Meitä oli kemuissa vaan kolme tyttöä. Aloitettiin ilta mun ystävän luona, laittauduttiin vähän, juotiin muutamat ja höpöteltiin. Siitä mentiin sitten Pakohuoneeseen ja se ei sitten ollut yhtään mun paikka enkä oikeasti tajunnut siellä juurikaan mitään. Meillä kävi muutenkin vähän ohrasesti, kun yksi porukasta perui ja tämä henkilö oli meidän porukan aivo. Oltiin siis hieman pulassa, mutta lopulta pääsimme aika pitkälle, mutta vihjeitä saimme alkuun kyllä niin paljon, että jos osaisi hävetä, niin olisi voinut hävettää oma hölmöys.

Tästä jatkoimme iltaa hyvän ruuan ja pahan viinin parissa. Mä en siis tykkää yhtään viinistä, mutta synttäreiden kunniaksi mun ystävä sai ilmaisen viinipullon ja valitsi punaviiniä, vaikka ei itsekään tykkää viinistä. Me varmaan siinä sitten irvisteltiin siihen malliin, että kiltti tarjoilija toi meille kokista, jolla kehotti meitä lantraamaan viiniä ja mehän tehtiin työtä käskettyä ja saatiin sitten ystävän kanssa pullo tuhottua. Varmaan muissa pöydissä katseltiin, että luoja mitä amatöörejä. Tästä syystä mulla tuli varmaan huono olo eikä oikein maistunut enää, kun yleensä juon kuin sieni enkä jätä iltaa kesken ihan hevillä.

isänpäivä

Amalialla on tällä viikolla laserhoito pitkästä aikaa. Nyt saa taas jännätä, että tyttö pysyy terveenä. Viimeisin hoito oli keväällä ja musta se ei valitettavasti juurikaan tuottanut tulosta, eli tuliluomi ei vaalentunut.

Juteltiin Amalian kanssa aamulla hoidosta ja kerroin, että hoitoa voi tehdä joskus sitten ilman nukutusta. Siis sitten, kun hän on valmis siihen, sillä puudutteesta huolimatta se sattuu jonkin verran. Joltain kuulin joskus, että se tuntuu samalta, kun päästäisi kumilankaa hoidettavaan kohtaan, eli aika inhottavalta se taitaa tuntua. Amalian tuliluomi on vielä niin laajalla alueella, mutta kerroin, että voisihan siitä aina hoitaa vain ihan pienen alueen. Tyttö totesi heti ettei ole siihen valmis ja sanoinkin, että sitä voi halutessa kokeilla vaikka vasta aikuisena.

Toivotaan, että plastiikkakirurgi laittaa tehoja hippasen kovemmalle tällä kertaa, jotta tulisi hyvä hoitotulos. Toki pitää aina varoa ettei kone ole liiankaan kovalla, ettei jää arpia. Ei siis ihan helppoa hommaa.

Peukut pystyyn, että Ampsu pysyy terveenä ja kivaa viikkoa kaikille <3

Näköjään viime kirjoituksesta vierähti viikko ja tiedättekö mitä? Mä olen taas HopLopissa kirjoittamassa, sillä Amalialla on jälleen tänäkin keskiviikkona uuden koulukaverinsa synttärit. Tuolla synttäriporukka on diskohuoneessa herkuttelemassa ja kohta pamahtavat varmasti leikkimään. Mä istun mukavasti tässä pehmeällä sohvalla läppäri sylissä ja nautin kirjoittamisesta.

Meillä on ollut tosi kiireistä ja viime viikolla oli menoa joka arki-ilta ja sama jatkuu tälläkin viikolla. Mä en liiemmin välitä iltamenoista, vaan tykkään siitä, että saamme viettää illat ihan rauhassa perheen kesken, vaikka toki aika usein lapsilla saattaa olla ystäviä, mutta kuitenkin niin, että ollaan kotona. Mä väsyn hirmuiseen juoksuun joka ilta ja usein väsymys ei iske heti, vaan sitten kun rauhoittuu.

vanhempainilta

Mitä kaikkea meillä sitten on ollut?

No näitä HopLop-synttäreitä kahdet ja Amalia on toivonut mun jäävän henkiseksi tueksi ja mukavahan tässä on olla ja kirjoitella kaikessa rauhassa. Huomenna on Milon kerhon iltatapahtuma ja lisäksi mulla on ollut kaksi jalkapallopeliä, viime perjantaina Espoossa ja tämän viikon maanantaina täällä Lohjalla. Treenit tähän päälle ja sitten muutamia muita menoja.

Viikonloppuisin ei ole ollut ohjelmaa, paitsi tietysti nyt tulevana viikonloppuna, sillä Nuppu täyttää 1-vuotta ja rakkaan synttärit pidämme ihan oikeana synttäripäivänä sunnuntaina.

Käytiin tyttöjen kanssa tällä viikolla ostamassa juhlatarvikkeita ja Amalia sai päättää teeman siskon synttäreille. Kakku on tilattu, mutta voileipäkakkua en ole muistanut tilata, vaikka monena päivänä se on käynyt mielessä. Amalia laskee öitä Nupun syntymäpäiviin ja kysyy joka aamu mikä päivä on ja laskee siitä sitten. Onhan tämä iso etappi ja ihanaa, kun sisarukset ovat täpinöissään sankarinkin puolesta, joka ei vielä ymmärrä tulevasta juhlapäivästä mitään.

anhempainilta

Nuppu otti ensiaskeleet viikonloppuna, mutta lisää ei ole ottanut. Hän seisoo hienosti ilman tukea vähän aikaa ja usein vähän huomaamatta lelu kädessä. Heti, kun vauva hoksaa seisovansa ilman, että pitää mistään kiinni hän laskeutuu äkkiä istumaan.

Nyt Nupulle on iskenyt nuha, mutta eiköhän se ohi mene ennen juhlia. Milokin oli tuossa ihan vähän yskänen, mutta ei pahasti.

vanhempainilta

Amalia halusi, että kirjoitan häneltä terkut koulunkäynnistä. Se sujuu hyvin eikä enää jännitä, siinä tytön terveiset! Eilen koululla pidettiin vanhempainilta ja me oltiin siellä molemmat Johnnyn kanssa. Nuppu oli mukana ja Johnnyn äiti tuli hoitamaan isompia. Oli hauska päästä Amalian pulpetin ääreen istumaan ja kurkkimaan pulpetin sisään. Niin oli siistiä ja kotona tyttö sanoikin, että he olivat siivonneet pulpetit päivällä ja kysyi vielä näinkö hänen sormivirkkaustyön.

Oli kiva tutustua opettajaan hiukan ja kuulla muutenkin koulumaailmasta enemmän. Luokka oli hyvin viihtyisä ja seinillä oli paljon lasten tekemiä askarteluja ja ne loivat tosi ihanan tunnelman. Amalian luokkakamut on tosi kivoja ja Amaliaa kouluun viedessä olen itsekin saanut tutustua moneen lapseen.

vanhempianilta

Opettaja kävi läpi välituntisääntöjä ja kysyi sitten tuleeko meillä vanhemmilla mieleen jotain lisättävää. Johnny sanoi rohkeasti, että hänestä listaan voisi lisätä sen, jos joku oppilaista näkee, että jotain toista sattuu niin menee heti kertomaan välituntivalvojalle. Tästä opettaja onkin lasten kanssa kuulemma puhunut ja hyvä niin.

Opettaja jutteli myös siitä kuinka ensimmäinen luokka on tosi raskas lapsille, kun kaikki on niin uutta. Koulumaailma on niin eri kuin esikoulu. Lapset saattavat olla koulun jälkeen kiukkuisia ja väsyneitä ja läksyt kannattaakin hoitaa heti alta pois eikä jättää iltaan. Tämä on huomattu, muutamasti on jäänyt iltaan ja kiukuksihan se tekeminen on mennyt. Välillä haasteita on tuonut se, kun Nuppu on ehtinyt nukkua päikkärit ennen kuin Amalia pääsee koulusta ja sitten pikkumuijan perässä saa mennä enkä voi rauhassa keskittyä Amalian läksyihin. Ei ole reilua Amaliaa kohtaan, että esimerkiksi lukuläksyn aikana pomppaan vähän väliä Nupun luokse. Tällöin olemme jättäneet läksyt siihen ajankohtaan, kun Johnny on tullut töistä, jotta jompikumpi meistä vanhemmista saa antaa täyden huomion Amalialle.

vanhempainilta

Iltaisin ollaan valvottu Johnnyn kanssa aika pitkään ja lopulta nukahdettu molemmat sohvalle. Me vietetään joka ilta aikaa yhdessä ja tämä on tosi tärkeää parisuhteen kannalta. On aivan ihana nauttia toisesta iltaisin, silloin ei koskaan mene riitelyksi, vaan ollaan vaan lunkisti ja kaikki on tosi ihanasti. Lasten valveilla ollessa, etenkin iltapuuhien aikaan mulla monesti kiristyy pinna, kun en enää jaksaisi, vaan kaipaisin jo hiljaisuutta ja rauhaa ja tällöin kilahtelen vähän kaikille, noh Nupulle en sentään.

Tänään kävikin tuuri, kun pienemmät nukkuivat jo, kun tulimme Amalian kanssa kotiin. Pian Nuppunen sieltä heräilee varmaan maitoa ottamaan, mutta jatkaa sitten unia seuraavaan syöttökertaan.

Aiheuttaako muille vanhemmille iltapuuhat ja nukkumaan meno hampaiden kiristelyä? 

Nyt kynttilät palamaan ja nauttimaan rauhallisesta illasta <3

 

 

 

Heipparallaa, täällä on ollut ihana ilta eilen, sillä juhlittiin Johnnyn synttäreitä! Me ostetaan lasten kanssa aina isin lemppari mutakakkua ja syödään sitä sitten vaniljajätskin, kinuskikastikkeen ja nonparellien kera. Iskä saa tietty puhaltaa kynttilän kakun päältä ja hoilataan onnittelulaulu. Hänelle laulettiin toki jo heti aamusta, kun Amalia lähetti ääniviestin omalla ihka uudella puhelimellaan, jonka sai synttärilahjaksi. Me lauloimme hieman myöhemmin Milon kanssa kaiutin päällä samalla, kun istuimme autossa ja odotimme, että joka tiistain jumppa alkaa.

Ostettiin Johnnylle lahjaksi söpö rakas-kaffekuppi ja rennot lökähousut. Johnny oli arvannut, että yllätämme hänet jälleen tällä tutulla tyylillä ja tästä onkin tullut ihana perinne! Herkuttelun jälkeen laitettiin tanssit pystyyn ja Nuppu seurasi tiivisti hymyssä suin isin, isosiskon ja isoveljen mooveja. Käytiin me vauvankin kanssa vähän pyörähtämässä ja se oli Nupusta tosi kivaa!

vauva 4 kuukautta

Johnny oli tässä työmatkalla, jonne lähti viime torstaiaamuna ja palasi vasta sunnuntai-iltana lasten jo nukkuessa. Musta on kiva, kun mies käy välillä näillä työreissuilla ja nautin siitä, että saan olla lasten kanssa ihan yksin ja hoitaa kaiken itsekseni. Tekee hyvää myös parisuhteelle olla välillä erossa, ainakin musta tämä on tuntunut aina hyvältä ja veikkaan, että Johnnykin lähtee täältä välillä ihan mieluusti 😉

Sitten on kiva saada mies taas kotiin ja lapset odottavat aina ihan hirmuisesti tuliaisia, toki vähän isiä myös 😉 Nuppu pälyili Johnnya hauskan näköisenä, kun näki tämän useamman päivän erossaolon jälkeen.

Me sovittiin lasten kanssa, että isin poissaollessa heti viikonlopun startatessa tehdään siskonpeti olkkarin lattialle ja nukutaan siinä kaksi yötä. Perjantaina pidettiin myös herkkupäivä ja illansuussa käytiin ostamassa kaikkea hyvää kaupasta. Leffaksi valittiin Petteri Kaniini, joka ollaan Amalian kanssa käyty katsomassa elokuvissa. Se on tosi hyvä ja lapset halusivat katsoa sen uudestaan lauantai-iltana. Valvottiin molempina iltoina pitkään, paitsi Nuppu joka simahti aikaisin.

siskonpeti

Lauantai vierähti nopeasti, sillä oltiin useampi tunti meidän kummipojan synttäreillä. Meidän kummipojan vanhemmat ovat myös Milon kummeja ja Milo halusi jäädä vielä hetkeksi heille leikkimään mun ja tyttöjen lähdettyä kotiin ja kummitäti palautti hänet sitten kotiin. Milo oli ilmoittanut hieman alle tunnin oltuaan: että nyt voisin lähteä kotiin <3

Ihana, kun hän jäi. Milo kun ei ole ollut kuin muutamasti naapurissa ja aina vain tosi lyhyen aikaa. Poika siis kirmaa kotiin jo tyyliin vartin jälkeen, mutta on aina iloinen, kun on ollut.

Tulevana sunnuntaina Milo pääsee ensimmäistä kertaa kaverisynttäreille ja meinaa mennä ihan yksin. Poika on löytänyt itselleen ystävän ihan vain eskarin pihasta, aika hassua. Siinä joka aamu odotellaan hetki, että eskari alkaa ja pojat löysivät toisensa oikeastaan saman tien.

Myös jumpasta Milo on saanut ystäviä ja leikkitreffejä on jo suunnitteilla. Jumppa, jossa käydään on sellainen, jossa vanhemmat vahtivat lapsiaan eikä toiminta ole mitenkään ohjattua. Jumppa järjestetään Lohjan Voimisteluklubilla ja se maksaa 2 euroa lapsi ja jumppa-aikaa on tunti. Milo tykkää tästä tosi paljon ja Amaliakin haluaisi aina mukaan ja yritänkin olla yleensä jumppapäivästä ihan hyss hyss, jottei siskolle tule kurja mieli.

Viime sunnuntaina otettiin aamu ihan rennosti ja sitten lapset pääsivät mummin ja fafan luokse leikkimään. Mä pidin pitkästä aikaa siivouspäivän enkä edes muista, koska viimeksi olisin siivonnut kerralla niin paljon. Varmaan joskus paljon ennen raskautta. Meillä on ollut jo tosi pitkään tapana siistiä kämppää joka päivä ja vessoja pesen muutenkin suht usein ja imurin varressahan mä heilun joka päivä, joten sellaista perinteistä siivouspäivää, jolloin puunataan ja pestään kaikki kerralla ei ole enää ollut.

valkoiset neilikat

Mulla meni aika kauan aikaa siivoukseen ja kahdet Nupun päikkärit vain siivosin. Imuroidessa Nuppu oli sisällä ja nostin hänet kehtoon ja sinne hän nukahti imurin hurinaan. Nuppu tykkää imurin äänestä ja muistan silloin Milon vauva-aikana, kun poika itki kovin, niin imuri rauhoitti. Meillä oli silloin aika paljon imuri hurisemassa.

Nuppu kävi tuossa viime viikolla neljän kuukauden lääkärineuvolassa ja kaikki oli oikein hyvin. Pieni vierasti lääkäriä tosi kovin ja huudoksihan se käynti meni. Hetkeksi rakas rauhoittui mun sylissä, mutta heti lääkärin äänen kuullessa itku alkoi uudestaan. Ja itku oli sellaista ihan jäätävää huutoitkua.

Pituutta ei ollut tullut nyt kuukaudessa paljoa, mutta lääkäri meinasi, että saattoi tulla myös mittausvirhe, kun Nuppu itki niin kovin. Lääkärin mukaan ei tarvitse olla pituudesta lainkaan huolissaan ja hän kehui Nuppua aivan täydelliseksi. Nyt neljän kuukauden iässä Nupun mitat olivat 62,2cm ja 6680g.

vauva 4 kuukautta

Molemmat niin lääkäri kuin neuvolatäti kannustivat jatkamaan pelkkää imetystä, kun Nuppu kasvaa näin hienosti ja näin mä olin itsekin ajatellut tehdä. Jotenkin nyt kolmannen kohdalla ei ole kiire mihinkään <3

Sellaisia höpinöitä tällä kertaa! Mitäs muille kuuluu?

Tosi kiireinen viikko ollut ja tästä syystä täällä blogissa on ollut hiirenhiljaista koko viikko! Iltaisin mä olen ollut tosi väsynyt päivän touhuista eikä blogin kirjoittamiselle ole jäänyt aikaa missään välissä.

Tänään on onneksi perjantai ja viikonloppu edessä. Huominen meneekin Amalian synttäreitä juhliessa sukulaisten kanssa. Illalla on tiedossa siis leipomista, sillä suolaiset piirakat olen bruukannut tekemään aina edeltävänä päivänä. Lauantaina leivon sitten vielä makeita piirakoita ja saas nähdä jos tekisin myös ruisnappeja herkullisella lohitäytteellä. Ne tekivät Milon juhlissa kauppansa ja onhan ne ihan törkeän hyviä!

synttärisankari

Keskiviikkona Amalia sai viettää kaverisynttäreitä ja voi että miten monta mimmiä täällä oli! Amalialla on tosi paljon ystäviä ja vaikka väkeä oli hirmuisesti, niin juhlat menivät ihan nappiin. Ohjelmassa oli tanssileikki, jossa musiikki sammutetaan yhtäkkiä ja tanssijoiden pitää olla sitten ihan paikallaan. Myös onginta oli huippujuttu ja ai että miten lapset nauraa räkättivät, kun kaikki onkivat ensin Johnnyn muka hikisen villasukan ja sitten vasta lahjapussukan.

synttärisankariHassuttelukuva!

Juhliin kuului lisäksi ihan vapaata leikkiä ja tietysti herkuttelua. Kaikki viihtyivät ja Amalian vanhin vieras oli viidesluokkalainen tyttö, meidän ihana vanha naapuri, joka aina jaksaa tulla Amalian syndeille!

Kaverisynttärit ovat ehdottomasti ne tärkeimmät ja öitä laskettiin juhlapäivään jo pitkän aikaa. Amalia sai ihania lahjoja ja lahjojen jako tapahtui kivalla pullonpyöritys-leikillä.

kynttilän puhallus

Juhlahumun keskellä me ollaan vietetty tosi paljon aikaa ulkona, kun lunta viimein saatiin. Nyt se on tosin jo sulanut, mutta saas nähdä jos pian sataisi taas lisää. Meillä on tässä kadulla mahtava pulkkamäki ja viiletettiin yhtenä iltana lasten kanssa pulkalla neljä päällä. Milo, Amalia, Iida ja minä. Johnny ihmetteli jälkeenpäin, kun kerroin tästä, että miten ihmeessä me mahduttiin kaikki pulkkaan, mutta ei siinä mitään ongelmaa ollut ja vauhti oli muuten hirmuinen.

herkkuvarasHerkkuvaras!

herkkuvaras

Viime viikonloppuna oli ihana herätä ennen muuta perhettä, ehdin meditoida puolentunnin ohjelman, nauttia kupin kahvia kynttilänvalossa sekä aloitella mannapuuronkeittoa. Mä rakastan sitä aamun omaa hetkeä, mutta tällä viikolla herätys on ollut taas lasten toimesta, joten aamuhommiin on joutunut heti silmät avattua. Milo on edelleen sellainen, että aamupuuro on saatava heti. Amalia taas ei söisi varmasti lainkaan jos ei olisi pakko!

mannapuuro

mindfulness

kynttilät

sisustus

Eilen mä olin Kaksplussalla blogitapaamisessa ja oli kiva ja hyödyllinen tapaaminen. Parasta oli ehkä kuitenkin tavata pari pikkuruista vauvaa, awww. Meistä räpsittiin uusia kuvia ja jessus miten mä joka kerta jännitän sitä enkä näytä sitten yhtään normaalilta kuvissa, mutta minkäs teet.

Kotimatkalla olin kuolla nälkään ja pysähdyttiin sitten Johnnyn kanssa kebabille maailman parhaaseen kepsupaikkaan, Espoon Aladdin Burgeriin.

Nyt tätä kirjoittaessa lapset ovat pakanneet reppuihin uimakamat ja toivovat kovasti uimareissua tälle päivälle. Ja mähän hellyin ja totesin, että mennään vaan jos isi jaksaa töiden jälkeen. Ehdin mä sitten toivottavasti illansuussa vielä leipoa <3 Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Meidän joululapsi täytti 3-vuotta ja viime viikonloppuna juhlittiin tätä ihanaa pikkuista Miloa! Meillä oli mahtavat pirskeet ja hieman sankaria jänskätti vieraiden tulo, kun ovikello ensimmäisen kerran soi. Milo on nyt 3-vuotias ja tuleva joulu on pojan neljäs joulu.

synttärit Synttärisankari!!

synttärit

Vähän jänskättää!

Muistan aina sen, kun pikkuinen saapui maailmaan muutamia päiviä ennen joulua ja tämä ensimmäinen joulu yhdessä Milon kanssa oli taianomainen. Pieni vastasyntynyt vauva ja joulu, parempaa ei ehkä voi olla.

Vauvaa jaksaa ihastella ihan koko perhe <3

IMG_3382

Nyt Milo on vauhdikas kolmevuotias, joka aloittaa kerhon joululoman jälkeen. Poika kävi pari päivää sitten yhdessä isin kanssa ostamassa kerhorepun ja kyllä nyt on hieno Spider-Man reppu hankittu! Milo muuttaa äänensä aina möreäksi puhuessaan repustaan ja samanlaiseksi ääni muuttuu myös, jos poika puhuu isojen poikien kanssa tai jos puheissa on monsteriautot tai pyssyt. Mua jaksaa aina naurattaa tää ihan hulluna ja muistan myös siskonpojan olleen ihan samanlainen höpsö!

synttärit

synttärit

Milo on kasvanut kolmen vuoden aikana tietysti mielettömästi ihan kaikin puolin. Pikkuruinen hän on edelleen ja rekkamiehen hymy on Milon tavaramerkki, kun housut ei vaan meinaa aina pysyä vauhdissa mukana!

synttärit

Milo on alkanut puhumaan todella hienosti ja lauseet ja puhe on jo hyvin selkeää.

Hän rakastaa pyssyjä ja taisteluleikkejä tätinsä ja Eemi serkun kanssa. Hän on tosiaan edelleen vilkas, mutta rauhoittunut kuitenkin jo hurjasti. Milo rakastaa laululeikkejä äidin kanssa ja matkii kaikessa isosiskoaan.

synttärit

Milo löytää helposti ystäviä ja uskon, että hän tulee nauttimaan kerhosta ihan hirmuisesti. Mamma eli äiti on Milolle hyvin tärkeä ja mamman vieressä hän nukkuu vieläkin. Omassa sängyssä poika on nukkunut vastasyntyneenä kaksi puolikasta yötä. Milo rauhoittuu yöunille mukavasti ja päiväunet jäivät pois jo aikaa sitten. Nukkumaan käydessä Milo puristaa aina äitinsä kainaloon ja sanoo: ollaan kavereita. Milo kertoo aina iltaisin ketä kaikkia hän rakastaa ja ketkä häntä rakastavat. Tässä listassa on toki äiti ja isi sekä Ama, mutta myös Merja mummi, mummi, fafa, Eemi, Iida, täti sekä mopomies. Monesti myös muutama ystävä tai sukulainen on mukana pojan kertomissa kauniissa ajatuksissa.

synttärit

Milo on tosi avoin tyyppi ja rakastaa pikkuisia vauvoja. Milo on hyvin rohkea oikeastaan ihan kaikessa ja tämä aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia läheisille. Yllättävän vähän poika on pahasti koheltanut, yksi leuan liimaus ja katkennut etuhammas ovat ne pahimmat. Tottahan meillä välillä huuli aukeaa ja mustelmia löytyy monen monta, mutta Milo jaksaa olla vain ylpeä haavereistaan.

Mopolla ja Ryhmähau-autolla voi ihan hyvin ajella seisovalleen, kun ottaa kunnon vauhdit ja kaikkialta on kiva hypätä maahan. Tädin luona on parasta roikkua tangolla ja päästää sitten vain yhtäkkiä irti, koska tottahan täti nappaa kiinni.

Täällä blogissakin moni on nimennyt Miloa usein Eemeliksi ja sellainen rämäpää-pellapää hän todella on. Milo on hyvin temperamenttinen, kiukkuinen, kovaääninen ja äärettömän ärsyttävä ja väsyttävä välillä, mutta sitten taas niin lempeä, kiltti ja tunteensa näyttävä kaikessa mitä tekee ja kokee. Poika tarkastelee maailmaa täysillä, on kiinnostunut kaikesta, innostunut, rohkea ja melkoinen temppuilija ja hurjapää ja vitsit miten täysillä hän kaikkeen heittäytyy ja rakastaa läheisiään aivan hillittömästi ja me kaikki tietysti häntä yhtä kovin takaisin <3 synttärit

Onnea vielä rakas Milo <3

synttärit