Huh huh mikä viime viikko! Meillä on harvoin hirmuista kiirettä, mutta viime viikko oli sellainen. Johnny oli viikonlopun kotona, mutta kaksi edellistä hän on ollut työmatkoilla ja tälläkin viikolla mies matkustaa Saksaan, mutta se on sentään vain yhden yön reissu.

Olen ollut lasten kanssa paljon yksin ja sitten koko arkiviikko oli tosi kiireinen ja teimme läpsystä vaihtoa Johnnyn kanssa parikin kertaa viime viikon aikana. Vaihdettiin autot ja lapset keskustassa kahdesti ja jotenkin oli ihana silti antaa siinä tohinassa suukot toisillemme. Me ollaan tsempattu toistemme huomioimisessa (tosin justiinsa viikonloppuna sain kananmunasta päähän, heh), ja se on tuonut parisuhteeseen paljon lisää hyvää. Tästä voisinkin kirjoitella ihan oman postauksen.

Instagramissa porukat tietääkin tämän kananmuna shown. Alettiin leipoa Johnnyn kanssa Amalian synttäreille sunnuntaina ja Johnny siinä pilkkoi kaikessa rauhassa kylmäsavulohta, kun päätin hassutella ja heitin hänelle kananmunan ja huusin samaan aikaan ota koppi. Muna räsähti siitä sitten lattialle ja mä nauraa hörötin ja Johnny oli silleen että joopa joo tosi hauskaa. Aloin sitten pyyhkimään kananmuna sotkua lattialta ja Johnny alkoi kuvata mua ja selitti siinä, että täällä siivotaan Amalian synttäreitä varten ja pläts iski kananmunan mun päähän. Tämä tuli ihan puskista ja mua nauratti niin paljon ja viskasin sitten mun päästä Johnnyn päälle munankuoria ja yksi jäi roikkumaan sen silmälaseihin. Että sellainen leivontatuokio meillä! Käykää toki kurkkaamassa tämä instan kohokohdista!

kananmuna show

Ensi viikolla Amalialla on hiihtoloma ja koko viikko lomaa. Johnnykin aikoo pitää pari arkivapaata ja tämä on tosi kiva, kun töitä on ollut paljon. Meillä ei ole sen kummempia suunnitelmia, Milolla on edelleen käsi kipsissä, joten se rajoittaa hieman tekemisiä.

Toinen meistä vanhemmista vie Amalian ainakin uimahalliin ja ravintolaan syömään. Luultavasti Johnny, sillä mä en kykene menemään niihin viileisiin altaisiin ollenkaan ja Amalia taas haluaa niissä uida ja hyppiä ponnarista.

kananmuna show

Amalia sai synttärilahjaksi muutaman lahjakortin ja shoppailurahaa, mutta luulen, että shoppailureissu yhdistetään sitten siihen kylpyreissuun, joka tehdään, kun Milo saa kipsin pois.

Milon kipsi alkaa olla aikamoisessa kunnossa. Side jo rispaantuu joistain kohdin ja näyttää siltä, että kipsi olisi ollut kädessä jo paljon kauemmin. Vielä sitä olisi pidettävä 2 viikkoa, saa nähdä pysyykö kasassa.

Milo on toiminut kipsin kanssa ihan kuin sitä ei edes olisi ja välillä on hirvittänyt pojan meno. Naapuria hakemaan lähtiessä alkuun huikkasin pojalle aina, että mene sitten varovasti, äläkä juokse, mutta sitten takaisin tullessa näin ikkunasta, kun poika juoksee alamäkeä tuhatta ja sataa.

kananmuna show

Milo on sisällä koheltanut ja kaatuillut kipsin kanssa useamman kerran, mutta kontrollikuvissa käsi oli paikallaan.

Trampoliiniinkin poika on jo ehtinyt ja kun siitä kuullessani kauhistelin ja sanoin ettei trampalle voi nyt mennä, niin naapurin lapsen silmät pyöristyivät ja hän huudahti: teki se voltinkin!!

kananmuna show

Nupulle tuli uni kotipihassa..

Amalian 8-vuotis syntymäpäiviä ollaan juhlittu myös. Kaverisynttärit oli arki-iltana ja sukulaissynttärit sunnuntaina. Molemmat juhlat oli tosi kivat ja Amalia sanoi näiden olleen parhaat kaverisynttärit ikinä.

Amalia kutsui juhliin kaikki tytöt luokaltaan ja sitten tuli vielä useampi muu ystävä. Meillä oli siis tupa täynnä, mutta niin ihanasti kaikki meni ja oli hauska huomata miten tytöt olivat porukassa koko ajan.

Leikkivät piilosta, lattia on laavaa ja sitten vielä musiikin pysäytys leikkiä. Huomasi selvästi miten ihana ja hyvä yhteishenki luokkakavereille keskenään on. Jotenkin hämmästytti miten iso se oma pikkuinen esikoinen onkaan.

kananmuna show

kananmuna show

kananmuna show

Amalian synttäreiden lisäksi ollaan juhlittu myös Johnnya pienesti kotona. Mies täytti 35-vuotta ja herranen sentään mä tulen perässä sitten joulukuussa. Mielihän on vielä ihan nuoren tyttösen enkä toisaalta haluakaan tulla liian aikuiseksi ikinä.

kananmuna show

Perjantaina juhlittiin myös mun rakasta ystävää ja oltiin järkätty hänelle yllärisynttärit. Seuraavana päivänä, kun olo oli kohentunut sain tämän rakkaan Nuppusen kädet ympärilleni.
Voiko olla mitään ihanampaa <3

kananmuna show

Kivaa viikkoa kaikille <3

Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Milo nukkuu terassilla rattaissa päiväunia ja Amalia leikkii etupihalla naapurintytön kanssa. Johnny pelailee pleikkaria sisällä ja mä pohdin täällä meidän yläterassilla paviljongin suojissa mitä lähtisin kirjoittamaan. Välillä pää lyö tyhjää ja edellispäivänä mieleen tulleet postausideat ovat unohtuneet. Tällä hetkellä mulla ei ole valmiina ainuttakaan kirjoitusta, kun nyt niitä on aina aika kivasti ollut, kun lapset ovat olleet kerran viikossa mummin ja fafan luona hoidossa.

kynttilät

Yllätyin yhtenä päivänä todella paljon, kun huomasin Youtuben puolella, että mun kuvaamaa videota oli katseltu 32 188 kertaa. Se on tosi paljon, sillä mä en ole mitenkään aktiivisesti videoita päivitellyt ja ihan teidän ja omaksi iloksi olen niitä välillä kuvaillut. En siis ole käsitellyt videoita lainkaan, paitsi tuon videon, jossa vastasimme Johnnyn kanssa teidän lähettämiin kysymyksiin. Tai noh eipä siinäkään mitään kummempaa editointia ole tehty, kunhan vaan leikattiin video keskeltä kahtia, jottei se olisi liian pitkä.

Muissakin videoissa oli paljon katselukertoja, mutta useimmissa kuitenkin ihan vain muutamia tuhansia. Ajattelin kuitenkin kokeilla, josko tämä videoiden teko toisi lisää lukijoita ehkä tänne bloginkin puolelle ja kysynkin teiltä haluatteko, että jaan videot aina myös tänne blogin puolelle vai jätänkö jakamatta ja lisään ne vain Youtubeen? Te saatte siis päättää. Toki näitä kirjoituksia tulee videoiden lisäksi ihan yhtä paljon kuin ennenkin, joten mikään ei sinänsä ole muuttumassa.

kynttilät

Meillä on ollut tänään mukava sunnuntaipäivä. Ilmat on aivan ihanat ja me nautimme niistä. Huomiseksi onkin luvattu sadetta ja mukulat ovat menossa mummin ja fafan tykö, ja minä kirjoittelen sitten kotosalla kaikessa rauhassa.

Johnny pitää kesälomansa heinäkuussa ja on kotona kolme viikkoa. Mies säästää yhden lomaviikon syksyyn ja musta se on hyvä idea. Sitten voi jossain kohdin ottaa lomaviikon ja nauttia perheen kanssa olosta.

Kesäloma suunnitelmia on muutamia, mutta aika fiiliksen mukaan meinataan mennä. Amalia toivoo kovasti Linnanmäellä käyntiä sekä Puuhamaa-reissua. Lisäksi tyttö toivoo paljon rannalla oloa! Nämä me luultavasti toteutamme tai no nähtäväksi jää tuo Puuhamaa. Myös Korkeasaaressa olemme joka kesä vierailleet ja ainakin Johnnyn on aina ihan pakko sinne päästä. Itse en niin välitä, vaikka lasten vuoksi siellä on mukava aina piipahtaa.

Me ollaan puhuttu Johnnyn kanssa josko me mentäisi siskoni lomalla kaksin kylpylään. Lapset tykkäsivät niin kovin olla siskoni luona yökylässä ja sisko jo pyysikin lapset heille loman aikana yöksi. Saisimme sitten Johnnyn kanssa vietettyä kivaa yhteistä aikaa täysin rauhassa, ihan kahdestaan.
Teettekö Te lukijat puolisoidenne kanssa kaksin jotain irtiottoja arjesta?

Tälläistä tänne. Pian lähdemme syntymäpäiville, sillä tänään juhlistetaan jälleen yhden kummipoikamme vanhenemista. On se hurjaa, että parhaan ystäväni poika täyttää jo hurjat 10-vuotta!!

Kivaa sunnuntain jatkoa murut ja nauttikaa auringosta, joka muuten just meni pilveen 😉 <3

Muutama viikko sitten juhlimme kummipoikani syntymäpäiviä. Tämä ihana perhe asustelee nykyään Porvoossa, joka on aivan ihana kaupunki. Piipahdimme ennen juhlia Porvoon keskustassa ja pieniä suloisia sisustusliikkeitä löytyi todella paljon. Pojat odottelivat kauppojen ulkopuolella meidän tyttöjen tehdessä ostoksia. Milolle ja etenkin meille vanhemmille riitti pojan käynti yhdessä liikkeessä, jossa myös myyjä tuli varoittelemaan meitä ettei pikkuinen vain satuta itseään, niin oli kova meno Milolla jälleen kerran. Amalia totesi aina kauppoihin astuessamme: äiti onkohan tämä meidän näköinen kauppa? Amalia rakastaa sisustustavaroita ja häneltä löytyy jo oikein hyvä sisustussilmä!

Aika pikaisen kiertelyn jälkeen hurautimme syntymäpäiville ja oli ihana nähdä pitkästä aikaa kummipoikaa ja hänen perhettään. Tunnelma oli todella kotoisa ja lämmin ja tällä perheellä on juuri samanlaiset välit toisiinsa kuin meidän perheellä. Olen aina tykännyt ystäväni äidistä ja siskosta ja tähän sukuun on helppo tutustua ja rakastua!

Tässä vielä alla ostokset, joita teimme.

Porvoon sisustuskaupat

Porvoon sisustuskaupat

Porvoon sisustuskaupat

Porvoon sisustuskaupat

Pöytäliinoja!

Iloisia päiviä murut <3

Heippa kaikille! Meillä on ollut melkoinen juhlien viikonloppu, sillä perjantaina juhlimme Amalian kerhokaverin syntymäpäivillä, eilen Iidan synttäreillä ja vielä tänään kummipoikamme 2-vuotis syntymäpäivillä!

Iidan synttärit alkoivat kaverisynttäreillä, joihin vein Amalian ja pyyhälsin sitten itsekseni ruokakauppaan. Pojat odottelivat kotosalla, Milolla oli melkoinen kiukkupäivä. Poika ei suostunut päiväunille ja oli aika kiinni mammassa koko päivän. Milo on ihan hassu, kun se kutsuu minua aina mammaksi eikä äidiksi. Milo on oppinut jo pikkuisena tuon mamma sanan, kun Iida kutsui jonkin aikaa äitiä ja isäänsä mamiksi ja daddyksi. Milolle tämä mamma jäi vain päälle enkä usko, että siitä koskaan eroon päästäänkään ja mikäs siinä. Tosi suloinen hän on, kun mammaksi sanoo minua hennolla pienellä äänellään.

Amalia ja Iida leikkivät koko sukulaissynttäreiden ajan Iidan uusilla leluilla ja Milo leikki kovasti siskoni ja hänen miehensä kummipojan kanssa. On ihan outoa, kun meidän lapset ovat jo sen verran isoja ettei heitä tarvitse koko ajan pitää silmällä, vaan he leikkivät nätisti toisten lasten kanssa. Viime vuonna Iidan juhlissa Miloa sai vahtia koko ajan ettei hän vaan laita suuhunsa mitään pientä. Toki Milo törysi näissäkin juhlissa tippumalla sängystä, vaikka mummi oli ihan vieressä ja nyt poskessa komeilee oikeasti pitkästä aikaa mustelma. Milo raivostui myös silmin nähden, kun hän ei saanut pelata sählyä tai huitoa lastenjuhlien ongintakepillä.

Milo ja isi

Pojat jätskillä!

Silti vaikka nyt elämä on helpottanut paljon, niin olisin ehdottomasti valmis aloittamaan kaiken alusta uuden vauvan kanssa. Vauvakuumeeni alkaa olla niillä leveleillä nyt, että oksat pois. Toki olen yrittänyt pitää asiasta hiljaisempaa eloa, vaikka välillä sivulauseessa unelmaani saatan miehelleni väläyttää. Ihan tulee kyynel silmään jo tätä kirjoittaessa, niin toivottu pieni murunen perheeseemme olisi. Harmi ettei toinen osapuoli ole edelleenkään asiasta lainkaan samaa mieltä.

Amalia

Torstaina meillä oli Kaksplussalla blogitapaaminen ja lähdin Johnnyn matkassa Helsinkiin jo aamusta. Veimme yhdessä lapset ja Nuuskun mummin ja fafan tykö hoitoon ja tulimme Johnnyn työpaikalle. Konttorilla sitten kirjoittelin blogia ja Johnny teki omia töitään. Oli ihan hassua, kun molemmat olimme samassa huoneessa omissa oloissamme emmekä puhuneet mitään. Ehdimme myös lounaalle kahdestaan, jonka jälkeen auton nokka kääntyi kohti Pasilaa ja Kaksplussaa.

Meidän koulutus Kaksplussalla oli tosi hyödyllinen ja joka kerta on ihana nähdä muita bloggaajia. Tällä kertaa mukana oli useampi uusi portaali bloggaaja ja oli ihana päästä hieman tutustumaan myös heihin. Musta olisi kiva järjestää jotkut yhteiset kemut bloggaajien kesken, mutta ei meistä vaan kukaan saa mitään aikaiseksi. Kemuissa pääsisi tutustumaan aina paremmin, kun olisi enemmän aikaa höpistä kaikenlaista.

Mä luen usein Kaksplussan blogeja ja on meillä ihan huipputiimi kasassa. Paljon erilaisia bloggaajia ja on ollut ilo kuulua tähän joukkoon jo pian neljän vuoden ajan. Huh huh on tätä kirjoittamista tullut tehtyä jo aika tovi ja on ihan mahtavaa, että teitä seuraajia on näin paljon! Kommentointi on vähentynyt hurjasti, kun ihmiset lukevat paljon postauksia kännykällä ja usein kommentointi jää. Itsekin olen laiska kommentoimaan, vaikka lähes aina postaukset, joita luen herättävät paljon tunteita ja olisikin ehdottoman tärkeätä jättää kommentti.

Nyt voisikin pitkästä aikaa kysyä, että minkälaisista blogeista Te lukijat tykkäätte ja jos pidätte omaa blogia, niin linkatkaa se kommenttiboxiin!

Amalia

Me vietetään Johnnyn kanssa aikaa yhdessä lasten käytyä yöunille lähes joka ilta, mutta viikonloppuisin nautin eri tavalla näistä illoista ja pitkään valvominen ei ressaa, kun tietää, että aamulla on toinen auttelemassa aamuhommissa. Meillä on ollut jo pidempään ihan luksusta se, että lapsukaiset nukkuvat aamuisin pitkään ja tänäänkin Amalia heräsi äidin kanssa kahdeksalta ja pojat vasta yhdeksän jälkeen. Aika muutos siihen, kun jossain kohdin heräsimme Milon kanssa monta kuukautta puoli viiden-viiden korvilla.

Vielä tuohon unelmaani palatakseni olen pistänyt merkille, että useimmilla ihmisillä on aina pitkä lista asioita miksi ei kannattaisi enää saada vauvaa, mutta itse kuulun taas tästä ääripäähän, sillä minä en keksi ainuttakaan huonoa puolta kolmannesta lapsesta. Meillä on molemmat lapset olleet huonoja nukkumaan ja vauva-aika on ollut toisinaan tosi raskasta, mutta silti niin palkitsevaa ja ihanaa aikaa. Olen ihan valmis yöheräämisiin, vauvan kantamiseen ja siihen kaikkeen työmäärään mitä uusi vauva mukanaan saattaisi tuoda enkä tosiaan näe tässä mitään, en niin mitään huonoa puolta. Äitini ystävä hetki sitten sanoi minulle, että sä vain olet tuollainen äiti-ihminen ja se on ihan totta. Meidän perheessä olisi hyvin tilaa ja rahkeita siihen, että täällä saisi kasvaa vielä yksi ihana pieni ihminen. Kun on kaksi upeaa lasta saanut kasvatettua näin ihaniksi ja mahtaviksi ihmisiksi, niin miksei siihen pystyisi vielä yhden kanssa. Ja sitä paitsi kyllä se kolmas vauva jo aika helppo olisi, Johnny ei vaan tahdo uskoa, kun Milosta sanoin aikoinaan samaa ja kuinkas sitten kävikään 😉

Milo

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja isot tsempit Pikkuleijonille illan kultapeliin!! <3

Milon 2-wee partyjen tunnelmat jäivät esittelemättä joulutohinoiden vuoksi ja tällä kertaa luvassa viimein pienen pojan syntymäpäivät!

Isi ja poika!

Milo täytti 2-vuotta joulukuussa muutamia päiviä ennen jouluaattoa ja juhlimme sankaria yhdessä sukulaisten ja kummien kanssa noin viikko ennen joulua. Milo oli pukeutunut oikein komeasti ja hän nautti juhlistaan ihan hirmuisesti. Leikkiä riitti ja punaposkinen poika puhalsi hienosti kaksi kakkukynttiläänsä. Siskoni oli leiponut Milon synttärikakuksi oman bravuurinsa eli porkkanakakun. Tarjolla oli myös isin ja lasten leipomia mokkapaloja, jätskiä, poppareita, keksiä ja äidin tekemät suolaiset piirakat.

2 kynttilää!

Kohta palaa nenä!

Kaikki taputtaa hienosti Milo!!

Milo sai lahjaksi useamman pikkuauton, pehmolelun, Ryhmä Hau -teltan, jossa on jo leikitty niin kovasti, että hyvä, että se enää pystyssä pysyy sekä mopon, jonka kyydissä on ukkeli. Omalta perheeltä Milo sai lahjan heti aamulla ja paketista paljastui iso rekka-auto, jonka sisällä oli erilaisia työkaluja, joilla saa irroitettua rekasta renkaita ja tehtyä kaikenlaista muutakin korjaushommaa rekkaan. Milo sai myös ihania vaatteita ja yhden vaatelahjakortin.

Lahjojen availua!

Hyvää syntymäpäivää rakas!

Kyllä tämä 2-vuotias taapero on tuonut elämäämme hurjasti vauhtia ja iloa ja vitsit miten hän on mainio ja ihana persoona!

Mukavaa sunnuntaita murut <3