23 loka Tunteet keskenmenon jälkeen

Kiitos kaikille teille rakkaille lukijoille kommenteista ja viesteistä, joita olette jättäneet ja myös rohkeasti omista vaikeista kokemuksista puhuneet, kiitos näistä <3

Tunteet keskenmenon jälkeen ovat olleet hyvin vaihtelevat. Keskenmenosta on aikaa vasta viikko ja alkupäivät menivät yllättävän hyvin. Tällä kertaa keskenmeno oli fyysisesti helpompi, sillä raskausviikkoja oli vasta 5+1 eli raskaus oli aivan alussa. Myös henkisesti meni ihmeen hyvin ensimmäistä päivää lukuunottamatta, mutta viime päivinä tunteet ovat olleet aika vihaisia surusta puhumattakaan.

Mua surettaa kovasti pelon tunteminen, joka tulee olemaan läsnä seuraavassa raskaudessa. Jotenkin olin nyt tosi onnellinen enkä pelännyt, ihmettelin sitä itsekin paljon etten antanut pelolle valtaa ja sitten kävi kuitenkin näin. Miloa odottaessa mä pelkäsin tosi kovin alkuraskauden ja koko raskauden aikana kävin ultrassa useamman kerran ja pelko johtui paljon siitä, että jouduimme kokemaan keskenmenon aikoinaan ennen Miloa ja tämä tapahtui raskausviikolla 10. Tämä oli perheellemme todella kova paikka enkä jotenkin ajatellut kokevani tätä uudestaan.

Vaikka helppoa tämä ei ole, niin tästä kuitenkin noustaan ja pian saadaan alkaa toivomaan uutta raskautta ja uskon, että tulemme kokemaan onnen uudestaan ja toivon, että silloin kaikki menee parhain päin. Keskenmenot jättävät kuitenkin niin suuren jäljen ja surun, että en tule enää haaveilemaan vauvasta tämän jälkeen, sillä tämä varjopuoli on vaan niin musertava..