28 elo Iskän omaa aikaa kotona

Viikonloppu takana ja perjantain kemut veivät mehut aika lailla kokonaan, joten loppu viikonloppu meni melkoisen rauhallisesti. Johnnykin kävi hieman viihteellä vuorostaan lauantaina, mutta kumma kyllä hänellä ei ikinä mene juhlien jälkeinen päivä makoiluksi toisin kuin emännällä, mistä lie johtuu, heh heh.

Lauantaina lapset olivat mummin ja fafan luona hoidossa, sillä Johnnyn oli tarkoitus mennä kalakilpailuihin, mutta ne jäikin mieheltä välistä. Lastenhoito oli kuitenkin jo sovittu ja näin Johnny sai kerrankin aikaa olla kaikessa rauhassa kotona periaatteessa ihan yksin. Ja olihan ukko nauttinut, katsellut leffoja ja sarjoja, saunonut pitkän aikaa ja juonut pari saunaolutta. Lopulta oli ihan oikeasti jo tullut tylsää ja tämähän on ihan parasta. Nyt mies on saanut rentoutua oikein kunnolla ja olla ihan yksinään.

Sunnuntaina siivosin kodin, Johnny leikkasi nurtsin ja siivoiltiin muutenkin vähän pihamaata. Lapset leikkivät tosi paljon naapurin lasten kanssa ja Milo sai iltapäivästä naapurinpojan meille leikkimään. Johnny makoili samaan aikaan sohvalla ja itse aloin laittaa ruokaa poikien leikkiessä nätisti. Ehdin jo siskollenikin soittaa ja hehkuttaa kuinka ihanaa onkaan, kun Milolla on ystävä kylässä ja pojat tuolla leikkii kaikessa rauhassa ja mä laittelen ruokaa tässä vaan. Noh ei aikaakaan puhelun loputtua, kun Milon huoneesta alkoi kuulua pauketta, poika tiputti tavaroita vaatelipastonsa päältä ja seisoi hyllyn päällä hymy korvissa. Kaveri katseli Miloa vierestä silmät suurina, pieni hymynkare huulilla ja totesi mun lailla, ettei kaapin päällä saa seisoa!

Illalla kävimme koko perhe yhdessä saunassa ja lasten käytyä nukkumaan katselimme Johnnyn kanssa komediasarjaa ja lopulta nukahdimme molemmat sohvalle.

Tänään meillä ei ollut mitään suunnitelmia ja hyvin rauhallisen aamun jälkeen lähdin lasten kanssa uimahalliin. Uimahallissa oli todella vähän uimareita ja Milo oli tosi iisisti eikä vaihtanut allasta jatkuvaan tahtiin. Amalia kun muisteli tätä altaan vaihtoa ennen uimaan lähtöä ja harmitteli, kun emme saaneet ketään muuta aikuista mukaan. Onneksi tytön huoli olikin turha, sillä pikkuveli uiskenteli ja pysyi oikein kivasti meidän kanssa eikä meidän tyttöjen tarvinnut kirmata pojan perässä.

Meillä oli tosi kivaa, välillä sukelsimme renkaita, välillä Milo heitteli itsekseen palloa ja molemmat lapset laskivat hurjan monta kertaa liukumäestä. Milo ei tykkää juuri sukellella, mutta Amalia sukelteli koko ajan. Muistan itsekin lapsena miten ihanaa oli vain sukellella ja tämän saman ilon näki Amaliasta.

Uinnin jälkeen jäimme perinteisesti kahvilaan syömään ranskalaisia ja jälkkäriksi lapset saivat vielä jäätelöt. Molemmat lapset totesivat heti kahvilassa miten kivaa olikaan, kun tultiin uimaan ja todettiin sitten yhdessä, että pitää tulla pian taas uudestaan!

Loppupäivä menikin kotosalla, paitsi Amalian osalta, sillä Iida soitteli iltapäivällä Amalian luokseen leikkimään. Me vietimme sitten Milon kanssa aikaa kahden, kävimme pyörälenkillä ja isin tultua kotiin teimme vielä uudemman pyörälenkin yhdessä isin kanssa ennen kuin sisko palasi kotiin. Ilta hurahti taas vauhdilla ja ai että lapsia nauratti, kun juoksimme koko perhe kilpaa taloa ympäri ja lopulta vielä niin, että lapset pääsivät sylkyssä meidän vanhempien kisatessa!

Ihanasti alkoi tämä viikko, tälläisiä kivoja ja hyviä päiviä lisää!

Ps. Tällä viikolla on vihdoin tulossa paljon toivottua postausta Milon huoneesta!
Aurinkoista viikkoa kaikille <3