18 kesä Kesäinen lauantai
Viime lauantaina oli aivan mahti ilma ja koko viikonloppu oli muutenkin kaikin puolin ihana. Otin itselleni viimein omaa aikaa ja se teki todella hyvää. Kävin ostoksilla Lohjan keskustassa ihan yksin ja nautin kovasti. Halusin ehdottomasti lähteä yksin niin ei tarvinnut höpistä kenellekään, vaan sain olla täysin omien ajatusteni kanssa. Viivyin reissussa kaksi tuntia ja Milo pärjäsi oikein hienosti ilman äitiä, vaikka äidin syliin päästyään pikkuisen suu ammottikin täysin auki ennen kuin tissi oli edes esilläkään. Muruset olivat viettäneet aikaa takapihalla ja Milo oli kuulemma makoillut terassilla viltin päällä ja katsellut innoissaan isin ja siskon hyppelyä.
Olen puhunut jo liian kauan siitä, että pitäisi saada otettua hieman omaa aikaa. Olen kiinni lapsissa koko ajan eikä päivisin ole mitään lepotaukoa. Milo nukkuu päiväunensa puolen tunnin pätkissä, ja nyt hampaita tehdessään Milo haluaa olla todella paljon sylissä. Arkena Johnnyn palatessa töistä kotiin en jaksa ikinä lähteä mihinkään yksikseni, vaan tyydyn lyhyeen teehetkeen tietokoneeni kanssa. Rauhallinen teehetkeni ei suinkaan ole, koska usein Amalia käy vieressäni höpöttelemässä sen miljoona kertaa. Viikonloppuisin pidän tärkeänä viettää aikaa yhdessä perheenä, mutta oikeasti parin tunnin oma aika viikonloppuna ei ollut paha ja meille jäi kuitenkin yllin kyllin aikaa touhuta perheenä.
Tietysti omaa aikaa sekä parisuhdeaikaa on kivasti iltaisinkin, sillä lapsemme käyvät yöunille ajoissa. Me vietämme Johnnyn kanssa yhteistä aikaa aika paljon. Usein illat menevät katselemalla yhteistä sarjaa tai sitten muuten vain höpöttelemme ja syömme samalla iltapalaa tai herkkuja. Joinakin iltoina uppoudumme omiin puuhiimme, Johnny kalastukseen, pelaamiseen tai sarjojen pariin, minä taas lehtien lukuun tai tietokoneelle. Iltaisin emme tee kotitöitä, vaan yritämme relata.
Otatteko te lukijat minkä verran omaa aikaa, vai riittääkö omaksi ajaksi se mitä iltaisin sattuu jäämään? Mitä teette omalla ajallanne ja miten hoidatte parisuhdettanne?
Milo on nyt tervehtynyt ja tällä viikolla olemme päässeet näkemään ystäviämme. Heti alkuviikosta järjestimme leikkitreffit meidän luona ja Amalia sai ystävänsä kylään ja Milo myös. Milo sai puoli vuotta vanhemmalta poikakaveriltaan paljon haleja ja pusuja ja sekös pientä miestä hymyilytti. Amalia leikki ystävänsä kanssa paljon omassa huoneessa ja tytöillä oli ilmeisen kivat leikit. Nämä tytöt ovat molemmat tulisia luonteiltaan, mutta tällä kerralla leikit sujuivat ilman kärhämiä.
Tiistaina vietimme päivän siskoni perheen luona ja keskiviikkona saimme Eemin ja Iidan luoksemme hoitoon. Neljän lapsen hoitaminen meni todella kivasti ja oli mukavaa, kun Amalialla oli seuraa. Eemi jaksoi ihastella Miloa ja kaikista hassuinta oli se, kun pikkuinen serkku laittoi omat varpaansa suuhun kesken ruokailun. Eemi on ollut isänsä kanssa vahvasti sitä mieltä, että heidän perheeseen ei enää vauvoja tule, mutta nyt taisi iskeä jonkin sortin vauvakuume Eemille, sillä hän sanoi haluavansa heille ihan samanlaisen vauvan, kuin Milo.
Tänään lähdin lasten kanssa avoimeen päiväkotiin, jossa tapasimme Milon kummitädin perheen sekä toisen ystäväperheemme. Iltapäivästä siivoilimme hieman Amalian kanssa, Amalia on kova luuttuamaan lattioita omalla pikku mopillaan. Kyllä hän äidinkin selkää vähän pesaisi ja ehti tuo hieman omia hiuksiaankin puunata, onneksi on myrkyttömät pesuaineet, kun on näin kerkiäväinen apulainen.
Illalla lähdin vielä Amalian kanssa ruokakauppaan, kun hieman tämä juhannus on päässyt unohtumaan. Olisihan se ollut varmasti järkevämpää suorittaa ostokset alkuviikosta, mutta kävihän tämä näinkin.
Me vietämme huomenna perhejuhannuksen, sillä menemme äitini luokse, jonne tulevat myös siskoni perheineen sekä pikkuveljeni ja hänen tyttöystävänsä.
Lauantaina grillailemme ystäväperheen kanssa meillä. Kaikkea kivaa siis luvassa!
Tälläistä tänne. Oikein hauskaa juhannusta kaikille teille tärkeille lukijoillemme! <3