Mulla on ollut jo pidemmän aikaa ajatuksena kirjoittaa siitä kuinka hyvin olen saanut apua PMS-oireisiin. Olen kuitenkin halunnut tsekkailla olojani useamman kuukauden, jotta näen oikeasti onko näistä varmasti apua. Ja sen voin kertoa, että on ollut!

PMS

Mulla on ollut useita vuosia vaikeat PMS-oireet ja olen valtavan helpottunut, että olen viimein löytänyt keinoja, joista olen saanut apua. Mitään zen-ihmistä musta ei saa eikä ole tarkoituskaan, mutta pahimmista oireista olen päässyt eroon ja tätä kautta myös syyllisyyden tunteista, joista kärsin käyttäydyttyäni paskasti.

Näistä olen saanut apua PMS-oireisiin:

  • yksi tärkeimmistä on ruoka-ajoista huolehtiminen! Muista syödä ja huolehdi myös välipaloista. Tällöin verensokeri pysyy tasaisena eikä iske nälkäkiukkua
  • sokerin poisjättäminen. Tämä on ollut varmasti suurin syy siihen, että voin nykyisin paremmin ja oloni on tasaisempi. Ennen napsin herkkuja usein ja joka ilta mätin hirmuisen määrän herkkuja. Ei mua haitannut jalkapalloharkkojen jälkeen se, että vedin karkkipussillisen namia ja perään vielä sipsiä suolaisen himoon. Päivisin kun iski nälkä, niin mikäs sen parempaa kuin huitaista salaa suklaapatukka huiviin ja jättää kunnollinen välipala välistä. Aikamoista sokereiden heittelyä ja erittäin huono yhdistelmä tälläiselle ei niin tasaiselle ihmiselle. Ja siis edelleenkin herkuttelen, mutta kerran viikossa herkkupäivänä enkä pysty enää mättämään silloinkaan entiseen malliin. Sokerin jätin pois kylmästi ja se sujui hyvin
  • magnesium ja vitamiini. Monivitamiinia olen syönyt vuosia, mutta lisäsin kaveriksi magnesiumin. Otan sitä kaksi kertaa päivässä
  • tietyt ruoka-aineet ovat olleet avuksi ja niitä kannattaa suosia toki muutenkin. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Parsakaali on paras!

Eipä tässä montaa “kikkaa” ollut, mutta nämä ovat auttaneet mua. Tietysti on hyvä muistaa huolehtia omasta ajasta, liikunnasta, tehdä mukavia asioita, nukkua hyvin, hymyillä ja ajatella positiivisesti ja osata olla kiitollinen pienistäkin asioista.

Kaisa Jaakkolan sivuista on ollut mulle apua ja vinkit on haalittu häneltä <3

Lisätkää kommenttiboxiin vinkkejä, joista te olette saaneet apua PMS-oireisiin!

Syysloma alkoi, jeee! Tätä on odotettu! Lapset laskivat päiviä syysloman alkuun ja musta on ihana, kun saavat olla kotona mun ja Nupun kanssa viikon. Johnny käy normaalisti töissä, mutta voimme sitten puuhailla yhdessä mukavia juttuja iltaisin. Saa nähdä mitä keksimme, ainakin pyörälenkkejä ja metsäretkiä. Johnnylla on ollut tässä työn alla loppukesästä asti mun puhjennut pyöränrengas ja viimein se on kunnossa! Ollaan heti pyöräilty pari kertaa yhdessä ja viimeksi käytiin ihan vain kolmisin pyöräilemässä, eli me aikuiset ja Nuppu tarakalla. Ja olipas meillä vanhemmilla ihana juttelurauha siinä, kun kukaan ei keskeyttänyt eikä kuunnellut juttujamme korvat höröllä. Saatiin vaihdettua kuulumiset kaikessa rauhassa ja juteltua kaikesta muustakin. Nuppu istui kyytiläisenä hiirenhiljaa, hän aina vaan nauttii kyydissä köröttelystä.

syysloma

Lasten syysloma alkoi ihanasti, sillä molemmat saivat yökyläkaverit kylään. Amalia on ollut ystävänsä kanssa yökyläilystä aivan täpinöissä koko viikon ja mua nauratti, kun haimme Nupun kanssa heidät koulusta perjantaina ja samantien ystävykset hakivat yhdessä yökyläkaverin kotoa yökylärepun, joka oli jo valmiiksi pakattu.

Tytöt olivat tehneet yhdessä jo viikolla ostoslistaa kauppareissulle, sillä herkkuilta oli tietysti tiedossa. Meillä oli niin kivaa, musta on ihanaa miten tärkeitä ja ihania ystäviä meidän molemmilla lapsilla on. Amalian ystävä on meille kuin perheenjäsen, hän on tullut vuosien varrella niin tutuksi ja rakkaaksi meille. Hän sanoikin jotain niin liikuttavaa, kun puhuttiin siitä, jos pelottaa olla yksin kotona. Tomerasti kertoi ettei häntä ikinä pelota, kun tietää että Johanna on aina kotona <3

syysloma
Vohveleiden paistelua!

syysloma
Napannut mun villasukat jalkaan 😉

Milo rakensi yökyläkaverinsa kanssa majan huoneeseensa ja pelihullu Johnny viritti heille sinne pleikkarin ja siellä kaverukset pelasivat ihan innoissaan herkkujen ympäröiminä.

Illalla molemmat lapset saivat kylpeä ystäviensä kanssa, ja jessus mitä ilakointia kuului.

Petasin pojille nukkumapaikat sohvalle ja tytöt nukkuivat siskonpedissä olkkarin lattialla. Nuppu kävi nukkumaan jo kahdeksan jälkeen makuuhuoneeseen, mutta muut lapset valvoivat tosi pitkään leffoja katsellen.

syysloma

Aamulla pikkusisko heräsi tietysti tuttuun tapaan seitsemältä ja herätti kaikki muut paitsi Johnnyn ja Milon, jotka nukkuivat somasti sohvalla. Johnnylle ei ollut riittänyt peittoa, joten hän oli kippurassa prinsessa viltin alla.

Aamupalan katoin pöytään ja tuli itsekin syötyä enemmän aamupalaa kuin yleensä. Tytöt haaveilivat vohveleista ja Amalian ystävä muisteli, että viimeksi Johnny oli niitä tehnyt, kun hän oli yökylässä. Johnnymaisesti mies oli hetken siinä hiljaa ja sanoi sitten: voisihan sitä kaupasta lähteä aineksia hakemaan ja tytöt alkoivat hihkua ilosta!

syysloma

Pojat lähtivät ulkoilemaan kahdestaan, pyöräilivät ja pelasivat futista. Tytöt leikkivät sisällä petseillä, rakensivat pikku legoilla ja tanssivat.

Söimme kaikki yhdessä lounasta ulkona ja syönnin jälkeen pelasimme porukalla jalkapalloa. Meillä oli super hauskaa, nauroimme ja huusimme niin paljon. Maaleja tuli puolin ja toisin ja peli oli kovaa.

Välipalaksi nautimme Johnnyn tekemiä vohveleita ja vitsit miten hyviä ne oli! Yökyläläisillä ei näyttänyt olevan mikään kiire kotiin ja lopulta lähetimme heidät koteihin hieman ennen viittä.

Omat lapset nappasimme suihkuun, jonka jälkeen söimme hieman ja pientä väsykiukkua oli ilmassa. Tilanne onneksi rauhoittui aika nopeasti ja loppuilta meni rennoissa tunnelmissa ja jo kahdeksan pintaan jokainen lapsista oli unten mailla.

Johnny haki meille aikuisille vielä ruokaa ja katselimme sarjaa muutaman jakson, kunnes uni tuli meillekin <3

Aivan ihana loman aloitus <3 Mukavaa syyslomaa kaikille <3

Nuppunen on aivan älyttömän söpö. Niin kaunis suloinen pellapää, jolla kihartuu hiusten latvat niin somasti ettei niitä raaski leikata varmasti pitkään aikaan. Nuppu on sinisilmäinen ja hänellä on pitkät ja tummat ripset. Pikkuinen nöpönenä ja suloinen suu, aivan ihastuttava pakkaus kerrassaan.

Nuppu on hyvin rauhallinen temperamentiltaan ja mietin monesti, että jos hän olisi meidän ainokainen, niin emme tietäisi lasten kasvatuksen haasteista tuon taivaallista. Välillä kun hän suuttuu ja saattaa huutaa vihaisena, niin tuntuu melkein siltä säikähtääkö hän itse omaa käytöstään ja lopettaa huutamisen samantien, vai mitä ihmettä. Hänellä kun kiukku menee sen siliän tien ohi. Se on hämmästyttävää. Ja eipä tuo usein suutukaan eikä uhmaa ole ollut vielä havaittavissa.

Nupun suuttuminen voi olla välillä sitä, että kasvoille tulee vihainen ilme ja hän tempaisee kädet puuskaan, mutta sitten nauraa jo heti, kun mua alkaa aina naurattaa se miltä hän tomerana pienenä tappina siinä mun edessä näyttää kädet puuskassa ja muka vihainen ilme naamalla. Ja tämä naurattaa aina meitä kaikkia.

Nuppu villiintyy hyvin helposti Milon kanssa ja näitä kahta on niin hauska seurata. He kikattavat, kiljuvat ja ilakoivat yhdessä. Keksivät kaikkea, leikkivät ja ovat tosi tiivis parivaljakko. Milo jumaloi pikkusiskoaan ja samaten Nuppu isoveikkaansa.

kaksivuotias

Amalia tykkää touhuta välillä myös Nupun kanssa ja heillä on sitten omat juttunsa keskenään. Nuppu hakeutuu usein Amalian kainaloon ja menee isosiskon syliin istumaan.

Nuppu rakastaa pukea vaatteita ja kenkiä päällensä ja pyöräilykypärää hän pitää usein päässä. Yhtenä aamuna pikkuinen oli muutoin ilkosillaan, mutta oli vetänyt Milon kaulurin päällensä vähän kuin minihameeksi. Tyttö näytti ihan tarzanilta, kun löysin hänet tässä asussa seisomasta vessanpöntön päältä. Usein hänellä on jaloissaan Amalian säärystimet, omat villasukat ja kumisaappaat, muutoin mukula on monesti ilman rihman kiertämää.

Nuppu osaa pukea hienosti itse, harjoitus tekee mestarin, heh. Hän saa laitettua itse housut, sukat ja paidan päälle sekä myös ulkohaalarin. Eilen hänellä oli hauskasti Amalian sormikkaat käsissä, kun olimme hakemassa Miloa eskarista. Eihän siellä yhtään pikkuisen sormia ollut oikeissa kohdissa ja isot sormikkaat olivat tosi hupaisan näköiset. Muutamasti tytön jaloissa on ollut eripari kengät isompien sisarusten hakureissulla.

Nupun lempparivaate on ehdottomasti eri väreillä raidoitetut vitosluokkalaisen Eemi serkun vanhat fleecehousut. Nämä samat housut ovat olleet käytössä Iida serkulla, Amalialla ja Milolla ja nyt Nuppu on aivan rakastunut niihin.

Nuppu on viimein alkanut sanomaan sanoja. Ei toki sano juuri mitään omatoimisesti, paitsi silloin huutaa mä mä mä, kun pyydän Amaliaa tai Miloa syliini. Silloin hän tosiaan huutaa kovalla äänellä mä mä mä ja yrittää kirmata samalla syliin ennen sisaruksiaan. Tämä pieni on siis huomiosta hieman mustasukkainen, mutta odottaa sitten sylivuoroaan siinä vieressä kädet puuskassa “suuttunut” ilme kasvoilla tai tulee syliin yhdessä sisaruksen kanssa.

Nuppu toistelee useita sanoja perässä ja on oppinut tämän nyt ihan viime viikolla vasta. Hän osaa sanoa hienosti: pupu, Nuppu, Milo, Amalia, äiti, isi, mummu, fafa, täti, Eemi, kakka, pappa, kiitos, kurkku ja kikkeli. Kikkelin sanoessa häntä naurattaa aina kovasti, eli kyllä hän meidän lapsi on, vaikka välillä hieman liian ujolta ja rauhalliselta vaikuttaakin 😉

kaksivuotias

Nuppu on alkanut leikkiä vauvoilla ja jaksaa hienosti yrittää vauvanukkeja pukea. Ulkona hän viihtyy loistavasti ja rakastaa edelleen kovasti istua isin tai äidin pyörän kyydissä. Nuppu tykkää keinua ja keinuu lautakeinussa ja pelleilee mulle aina siinä, niin että pelkään hänen tippuvan. Toista tämä vaan naurattaa ja ilmeet ovat niin hyviä.

Nuppu ei vielä katsele lastenohjelmia, mutta Youtubesta laitetaan musiikkivideoita, joiden tahtiin hän tanssii ja katselee niitä. Hän on tarkka mitä haluaa katsoa ja kuunnella ja mitä ei. Hän osaa hienosti matkia Fröbelin Palikka-laululeikkejä ja tätä on niin suloista katsoa. Amalian kanssa tanssiessa hän katsoo tanssiliikkeitä siskolta ja naurattaa, kun pikkuinen matkii ja veivaa peppua välillä.

Nuppu on hyvä syömään ja on kaikkiruokainen. Hän nukkuu aina pitkät kahden tunnin päiväunet ja yöllä heräilee joitain kertoja, mutta nukahtaa nopeasti uudestaan. Hän syö vielä päiväunilla ja yöllä tuttia, mutta siitä olisi luovuttava nyt pian. Tämä oli työn alla jo kesällä, mutta se vaan jäi.

Nuppu tykkää kovasti pusuista ja haleista ja antaa niitä omatoimisesti ja aina pyytäessä. Hän on välillä pikkuinen jukuripää ja esimerkiksi, kun sanon hänelle, että ottaa hiuksia silmiltään pois, niin hassuttelu tuulella hän laittaa niitä vain pahemmin silmiensä eteen. Nuppu ei tykkää pitää pinnejä eikä ponnareita. Välillä kokeilen laittaa niitä ja hän näyttää aivan ihanalta, mutta vetää ne heti pois ja jatkaa matkaa tukka hulmuten.

Nuppu on kova pitämään tavaroista huolta ja esimerkkinä palauttaa aina perheenjäsenten sohville tai muualle lojumaan jääneet puhelimet ja aamuisin hän siivoaa aina sohvapöydältä mun ja Johnnyn illan astiat. Nuppu siivoaa leikkien jälkeen usein tavarat ja mua hämmästyttää tämä. Ensin rakentaa hienon lego linnan ja lopuksi siivoaa sen pois. Ensimmäinen lapsi, joka korjaa leikkinsä, vaikkei hänelle ehdi siitä edes sanoa.

Tälläinen ihana kaksivuotias täällä <3 Minkälaisia kaksivuotiaita teillä on? <3

 

 

Kiitollisuudesta kirjoittaminen tuntuu unohtuvan joka kuukausi ja taas kirjoitan tästä kuukauden myöhässä. Tarkoituksena olisi tehdä postaus kiitollisuudesta joka kuukausi. Tässä linkki edellisiin kiitollisuuden aiheisiin.

Kiitollinen näistä tällä hetkellä:

  • perhe ja läheiset (nämä toki kuuluvat kiitollisuuden aiheisiin aina, mutta haluan mainita nämä nyt tässä. Olemme viettäneet oman perheen kanssa ihania hetkiä, sellaisia rauhallisia höpöttelytuokioita ja paljon kainalossa pitämistä. Rakastan sitä, kun lapset ovat mun kainalossa tai sylissä, se on parasta. Olemme viettäneet aikaa yhdessä siskon ja mun äidin kanssa ja nämä treffit ovat ihan parhaita ja nauretaan aina holtittomasti. Mun äiti on lähentynyt Nupun kanssa ja se tuntuu niin ihanalta, tästä olen äärimmäisen kiitollinen ja siitä kuinka onnellinen mun äiti tästä on
  • Johnnysta, joka on antanut mulle mahdollisuuden harrastaa aika intensiivisesti jalkapalloa. Johnny on ottanut illoista vetovastuun mun ollessa harkoissa/peleissä, hoitanut lapset, kodin ja tietysti käynyt normaalisti töissä. Olen tosi kiitollinen Johnnylle tästä ja mies tietää kuinka paljon jalkapallo mulle merkitsee. Eilen kävin ensimmäistä kertaa reilu 15-vuoteen juoksulenkillä yksin ja kotiin päästyäni Johnny kehui mua tosi paljon ja oli tehnyt mulle urheilujuoman valmiiksi, vaikka ei mun sellaista ollut tarkoitus edes juoda. Aivan ihana ele ja meinasi itku tulla kuinka ihana ja ajattelevainen tuo mies onkaan
  • Nuppu-taaperosta, toki jokaisesta meidän lapsesta, mutta tämä ihana ja hassu taapero on vaan jotain niin suloista, hömppää, naurua ja iloa tuovaa. Ilmeet ja eleet ovat niin hupaisia, ja Nupusta on tullut pikkuhiljaa semmoinen pieni koomikko, joka hauskuuttaa meidän koko perhettä. Välillä hänellä tulee samanlainen räkättävä nauru kuin mulla ja sitten hörötetään molemmat kuin heikkopäät

kiitollisuus

  • huumorista. Meidän koko perheellä on melkoinen huumorintaju. Me hassutellaan tosi paljon ja nauretaan joka päivä niin paljon. Se on ihan huikeaa ja antaa hirmuisesti hyvää oloa. Eilen mun joukkueesta kaksi nuorta pelaajaa tuli lainaamaan palloa, kun olivat menossa potkimaan. Mä päätin antaa heille Nupun muovisen pallon, josta oli ilmaakin lähtenyt. Pelikaveri oli ottamassa multa palloa ja oli kuulemma hetken miettinyt oonko mä tosissani (multa kun voi odottaa kaikenlaista) ja sitten repesi ihan täysillä nauramaan ja hyvä ettei kaatunut pihalla mun autoa päin. Pieni hassuttelu on hyvästä!
  • jalkapallon tauosta. Meillä on tosiaan reilu kahden viikon tauko ja tämä tuntuu tosi hyvältä. On aikaa perheelle, jota kaipasin ja perhe kaipasi ja nyt tuntuu tosi hyvältä ja rauhalliselta
  • lasten ensi viikolla alkavasta syyslomasta! Ihan mahtavaa, syysloma on pian täällä. Mitään suunnitelmia meillä ei ole ja Johnny käy normaalisti töissä, mutta se että ei ole kuskailuja ja aamuisin pakollista lähtöä mihinkään tuntuu hyvältä. Ja se lasten ilo mikä heillä on tulevasta lomasta!

kiitollisuus

  • syksyn kauneudesta. Tykkään syksystä, tykkään toki kaikista vuodenajoista, mutta nyt syksy tuntuu ihanalta ja niin raikkaalta
  • siitä kuinka kivasti meillä on syksy mennyt, Amalialla koulu ja Milolla esikoulu. Stressasin hieman koulun ja esikoulun alkua ja huomasin olevani aika kireä. Lopulta kaikki meni paremmin kuin ikinä olisin voinut kuvitella ja olen tästä valtavan helpottunut, onnellinen ja kiitollinen
  • Eilisestä juoksulenkistä. Mä siis juoksin noin 6 kilometriä. Juoksin ensin mun siskolle yhtä soittoa ja vauhti oli enemmän kuin hölkkä. Join siinä lasillisen vettä ja kävin pissalla ja oli tarkoitus kävellä kotiin, mutta mitäpä tein. Hölkkäsin ja kävelin ja juoksin välissä useamman spurtin ihan täysillä. Sen verran mua kainostutti, että ennen täyteen juoksuun lähtöä vilkaisin olan yli ettei kukaan näe mun touhuja. Jos viinanjuonti menee joskus överiksi, niin näyttää se menevän tämä jalkapallokin 😉
  • siitä miten hyvä olo mulla on. Mä olen onnellinen ja se tunne on yksi parhaista tunteista <3

Mistä sä olet kiitollinen? <3

Tänään jakoon mun äidin kehuma ruokaohje. Mä rakastan kasviksia ja tiesin, että tämä ruoka vie kielen mennessään. Ihanan simppeli valmistaa ja superherkullinen!

kana-kasvispelti

Kana-kasvispelti:

kanafileitä (meillä oli valmiiksi maustettuja)

porkkanaa

perunaa

kesäkurpitsaa

keltaista ja punaista paprikaa

kirsikkatomaatteja

kokonaisia valkosipulinkynsiä

oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

hieman grillausmaustetta

Raasta porkkanoista kuoret ja kuori valkosipulinkynnet. Pese kasvikset ja perunat ja pilko ne. Laita kana ja kasvikset uunipellille ja lisää kasvisten ja perunoiden päälle oliiviöljy ja mausteet. Paista hieman reilu 200 asteessa reilu puoli tuntia.

kana-kasvispelti
Uuniin menossa!

Tzatsiki:

puolikas kurkku

2 valkosipulinkynttä

4 dl turkkilaista jogurttia

1/2 tl suolaa

1 tl sokeria

mustapippuria

Raasta kurkku. Laita se siivilään ja lisää suola. Valuta ylimääräinen neste pois. Tämä ei ole pakollinen, sillä itse en löytänyt Nupun jäljiltä meidän pientä siivilää, joten nostin raastetut kurkut leikkuulaudalta suoraan kulhoon. Lisää kulhoon loput ainekset ja sekoita.

Tzatsikin ohje on hieman muunneltuna Valion-sivuilta.

kana-kasvispelti

Herkullisia ruokahetkiä! Me tehdään tätä varmasti monta kertaa uudestaan, nam 🙂