Huh huh mikä viime viikko! Meillä on harvoin hirmuista kiirettä, mutta viime viikko oli sellainen. Johnny oli viikonlopun kotona, mutta kaksi edellistä hän on ollut työmatkoilla ja tälläkin viikolla mies matkustaa Saksaan, mutta se on sentään vain yhden yön reissu.

Olen ollut lasten kanssa paljon yksin ja sitten koko arkiviikko oli tosi kiireinen ja teimme läpsystä vaihtoa Johnnyn kanssa parikin kertaa viime viikon aikana. Vaihdettiin autot ja lapset keskustassa kahdesti ja jotenkin oli ihana silti antaa siinä tohinassa suukot toisillemme. Me ollaan tsempattu toistemme huomioimisessa (tosin justiinsa viikonloppuna sain kananmunasta päähän, heh), ja se on tuonut parisuhteeseen paljon lisää hyvää. Tästä voisinkin kirjoitella ihan oman postauksen.

Instagramissa porukat tietääkin tämän kananmuna shown. Alettiin leipoa Johnnyn kanssa Amalian synttäreille sunnuntaina ja Johnny siinä pilkkoi kaikessa rauhassa kylmäsavulohta, kun päätin hassutella ja heitin hänelle kananmunan ja huusin samaan aikaan ota koppi. Muna räsähti siitä sitten lattialle ja mä nauraa hörötin ja Johnny oli silleen että joopa joo tosi hauskaa. Aloin sitten pyyhkimään kananmuna sotkua lattialta ja Johnny alkoi kuvata mua ja selitti siinä, että täällä siivotaan Amalian synttäreitä varten ja pläts iski kananmunan mun päähän. Tämä tuli ihan puskista ja mua nauratti niin paljon ja viskasin sitten mun päästä Johnnyn päälle munankuoria ja yksi jäi roikkumaan sen silmälaseihin. Että sellainen leivontatuokio meillä! Käykää toki kurkkaamassa tämä instan kohokohdista!

kananmuna show

Ensi viikolla Amalialla on hiihtoloma ja koko viikko lomaa. Johnnykin aikoo pitää pari arkivapaata ja tämä on tosi kiva, kun töitä on ollut paljon. Meillä ei ole sen kummempia suunnitelmia, Milolla on edelleen käsi kipsissä, joten se rajoittaa hieman tekemisiä.

Toinen meistä vanhemmista vie Amalian ainakin uimahalliin ja ravintolaan syömään. Luultavasti Johnny, sillä mä en kykene menemään niihin viileisiin altaisiin ollenkaan ja Amalia taas haluaa niissä uida ja hyppiä ponnarista.

kananmuna show

Amalia sai synttärilahjaksi muutaman lahjakortin ja shoppailurahaa, mutta luulen, että shoppailureissu yhdistetään sitten siihen kylpyreissuun, joka tehdään, kun Milo saa kipsin pois.

Milon kipsi alkaa olla aikamoisessa kunnossa. Side jo rispaantuu joistain kohdin ja näyttää siltä, että kipsi olisi ollut kädessä jo paljon kauemmin. Vielä sitä olisi pidettävä 2 viikkoa, saa nähdä pysyykö kasassa.

Milo on toiminut kipsin kanssa ihan kuin sitä ei edes olisi ja välillä on hirvittänyt pojan meno. Naapuria hakemaan lähtiessä alkuun huikkasin pojalle aina, että mene sitten varovasti, äläkä juokse, mutta sitten takaisin tullessa näin ikkunasta, kun poika juoksee alamäkeä tuhatta ja sataa.

kananmuna show

Milo on sisällä koheltanut ja kaatuillut kipsin kanssa useamman kerran, mutta kontrollikuvissa käsi oli paikallaan.

Trampoliiniinkin poika on jo ehtinyt ja kun siitä kuullessani kauhistelin ja sanoin ettei trampalle voi nyt mennä, niin naapurin lapsen silmät pyöristyivät ja hän huudahti: teki se voltinkin!!

kananmuna show

Nupulle tuli uni kotipihassa..

Amalian 8-vuotis syntymäpäiviä ollaan juhlittu myös. Kaverisynttärit oli arki-iltana ja sukulaissynttärit sunnuntaina. Molemmat juhlat oli tosi kivat ja Amalia sanoi näiden olleen parhaat kaverisynttärit ikinä.

Amalia kutsui juhliin kaikki tytöt luokaltaan ja sitten tuli vielä useampi muu ystävä. Meillä oli siis tupa täynnä, mutta niin ihanasti kaikki meni ja oli hauska huomata miten tytöt olivat porukassa koko ajan.

Leikkivät piilosta, lattia on laavaa ja sitten vielä musiikin pysäytys leikkiä. Huomasi selvästi miten ihana ja hyvä yhteishenki luokkakavereille keskenään on. Jotenkin hämmästytti miten iso se oma pikkuinen esikoinen onkaan.

kananmuna show

kananmuna show

kananmuna show

Amalian synttäreiden lisäksi ollaan juhlittu myös Johnnya pienesti kotona. Mies täytti 35-vuotta ja herranen sentään mä tulen perässä sitten joulukuussa. Mielihän on vielä ihan nuoren tyttösen enkä toisaalta haluakaan tulla liian aikuiseksi ikinä.

kananmuna show

Perjantaina juhlittiin myös mun rakasta ystävää ja oltiin järkätty hänelle yllärisynttärit. Seuraavana päivänä, kun olo oli kohentunut sain tämän rakkaan Nuppusen kädet ympärilleni.
Voiko olla mitään ihanampaa <3

kananmuna show

Kivaa viikkoa kaikille <3

Tällä kertaa pitkästä aikaa vähän arjen kuulumisia. Se on jo marraskuu ja tässä kuussa me aloitetaan (monesti jo hippasen aiemmin) joulutorttujen ja piparien leivonta, joulumusiikin kuuntelu sekä ripustellaan jouluvalot ikkunoihin. Meillä on tosin sydämen ja tähden muotoiset jouluvalot olleet olohuoneen ja keittiön ikkunoissa viime joulusta asti, vaikka päälle ne laitoinkin vasta viime viikolla.

Ikkunoiden pesu olisi tehtävälistalla, mutta jotenkaan en vaan saa itsestäni irti alkaa hommiin. Keväällä jätin makuuhuoneiden ikkunat kokonaan pesemättä ja muutkin pesaisin vain sisältä ja ulkoa ja jätin välit seuraavaan kertaan, eli tähän. Nyt suunnittelen taas jättäväni välit seuraavaan kertaan enkä tiedä jaksanko pestä vieläkään makkareiden ikkunoita, kun eihän siellä juuri päivisin vietetä aikaa.

Joulusiivousta aion tänäkin vuonna tehdä rennosti pikkuhiljaa ja vaatteita olen kerännyt jo ison jätesäkillisen lahjoitukseen eteenpäin. Pieniä vauvanvaatteita meillä oli ilo antaa mun ystävän tyttären vauvalle ja tästä tuli niin hyvä mieli.

Paljon pieniä vaatteita olen jättänyt säästettäväksikin eikä kaikki ole lähtenyt kiertoon. Mä rakastan muistoja ja eniten olen säästänyt kaikilta lapsilta tietysti pikkuisia vauvanvaatteita, mutta myös tiettyjä heidän omia lemppareita näin isompina. Milolta nappasin säilöön juuri yhdet mun ystävän tekemät pääkallo legginsit ja paidan, jotka ovat olleet Milolle hurjan tärkeät ja se on tosi usein valinnut ne itse kaapistaan päällensä.

kuulumisia

Nämä kuvassa olevat joulupiparit leivoin Amalian ja Milon kanssa yhtenä viikonloppuna Johnnyn ollessa messuilla töissä. Meille tuli mun serkku lastensa kanssa kylään ja Amalia koristeli heille omat piparit jokaisen oman nimen alkukirjaimella ja tietysti hänelle itselleen ja Milolle myös. Ihana idea ja niin kauniita niistä tuli ja vieraat olivat mielissään.

Amalia tykkää ihan hurjasti askartelusta ja piirtämisestä. Hän on harjaantunut esimerkiksi piirtämisessä aivan valtavasti ja selvästi nauttii siitä ihan suunnattomasti. Perinyt tämän mun äidiltä, joka on hurjan taitava piirtämisessä ja käsitöissä, kun taas minä ja Johnny ollaan oikeasti tosi surkeita.

Meillä kukaan lapsista ei harrasta mitään, ja olenkin Amalialta kysellyt kiinnostaisiko häntä jokin taiteeseen liittyvä harrastus. Vielä hän ei ole ollut kiinnostunut aloittamaan ja koulu onkin vienyt voimia aika paljon, joten on ollut kiva ettei tässä pyöri vielä harrastusrumba. Amaliahan aloitti tuossa eskarivuoden keväänä satubaletin, mutta ryhmä muuttuikin sitten syksyllä 4-6-vuotiaille eikä hän halunnut aloittaa uudessa paikassa. Katsellaan ja kuulostellaan tuossa joulun jälkeen mikä fiilis Amalialla on tai sitten harrastus saa tässä kohdin vielä odottaa.

Milo kävi syksyllä kokeilemassa parkouria sellaisella yleisellä tunnilla, jossa sai käydä kokeilemassa ja tykkäsi siitä kovasti, mutta halusi kuitenkin aloittaa jalkapallon. Niinpä veimme Johnnyn kanssa pojan innoissamme futistreeneihin ja hän oli itsekin tosi innoissaan, mutta seuraavalla kerralla olikin sitten peli, josta emme edes etukäteen tienneet ja siellä Milo löi hanskat tiskiin kesken kaiken heittäen liivin päältänsä ja huudahtaen mä en muuten enää pelaa! Eikä hän sitten pelannut. Toisaalta kiva näin, kun talvi vastassa. Ehkä ensi kesänä jos kiinnostusta löytyy poika voi aloittaa jalkapallokoulussa ja jatkaa siitä sitten joukkueeseen, jos haluaa tai sitten kokeilla jotain muuta tai olla vielä harrastamatta yhtään mitään.

ensilumi

Meidän arkipäivät pyörii aika lailla saman kaavan mukaan. Amalia käy koulussa, Milo kahdesti viikossa kerhossa kolmen tunnin ajan, yhtenä päivänä mulla, Milolla ja Nupulla on jumppa, joka kestää harmiksi vain tunnin ja sitten käymme kerran viikossa perhekerhossa, joka on siis sama kuin Milon oma kerho, mutta sellainen, johon tullaan yhdessä vanhemman kanssa. Niin ja melkein unohdin, Milo käy mummilapäivällä kerran viikossa Johnnyn äidillä ja isällä ja sitten kun haen Amalian koulusta menemme sinne kylään yhdessä kaikki. Johnny on toki töissä, mutta minä ja lapset.

kokki

Nuppu on tykännyt kerhoilusta aivan valtavasti ja hän on ihan yllättävän rohkea siellä. Voi välillä lähteä vaihtamaan jopa leikkihuonetta ilman minua. Toki vieläkään hän ei liiemmin välitä, että hänelle puhutaan, mutta saattaa sieltä pieni hymy toisinaan irrota, jos häntä katselee.

Nuppu on nyt vuoden ja kuukauden ja leikkii jo kovasti. Soittaa soittimilla, laittaa eläimiä Amalian ja Milon pikkuisten lelujen isompiin taloihin, rakentaa palikkatornia, heittelee palloa, ajelee pikkuautoilla ja tekee leikkikeittiössä ruokaa. Toki paljon hän vain katselee leluja ja ottaa kaikkia leluja käsiinsä, mutta on siinä pientä leikkiä monesti jo.

kokki
Oikeetakin ruokaa tekis mieli jo tehdä!

Niin ja kävelemään muija lähti reilu viikko sitten eikä enää konttaa ollenkaan. Kävely on varmaa ja menee niin hienosti. Pieni ihana suloinen taapertaja.

pyykkihuolto
Pyykkihommissa!

Milo ja Nuppu touhuaa paljon yhdessä ja ovat melkoinen parivaljakko. Nuppu kikattaa välillä veljelleen niin kovin, että hädin tuskin saa henkeä. Amalia tykkää tanssittaa Nuppua ja he ovat tosi söpöjä yhdessä. Tässä vaiheessa meidän lapset ovat keskenään hyvin läheisiä ja olisi aivan ihanaa, että näin olisi aina.

nauru

Itsehän olen todella läheinen mun pikkusiskon kanssa ja olemme tekemisissä joka päivä, mutta veljeä taas näen muutamasti vuodessa, vaikka asumme muutaman kilometrin päässä toisistamme. Toki mun pikkuveli on mulle tosi rakas eikä meidän välillä ole mitään kränää. Vink vink Saku, tulepas kaffelle 😉

Viime aikoina olen nähnyt ja ollut tekemisissä hirmu vähän mun ystävien kanssa ja koen tästä huonoa omaatuntoa. Oma arki ja elämä tuntuu vaan olevan yllättävän kiireistä, vaikka välttämättä mitään sen kummempaa ei edes ole. Usein, kun olisi aikaa soittaa jollekin, niin en jaksakaan puhua kenellekään, vaan haluan ottaa pienen oman hiljaisen ajan. Onneksi monella muulla on vähän tätä samaa ja aina, kun näen tai kuulen mun ystävistä, niin juttu jatkuu edellisestä.

nauru

Eilen illalla Milon kerhossa oli tulevan isänpäivän kunniaksi iseille ja lapsille puuhaa ja Milo antoi siellä ihanan isänpäivälahjan Johnnylle. Amalia tekee koulussa myös tohinalla käsitöissä yhtä ihanaa lahjaa. Sunnuntaina sitten juhlitaan isejä!

Tänään kävin Amalian kanssa kahdestaan syömässä ja tämä oli ihanaa ja niin tärkeää laatuaikaa esikoisen kanssa <3 Milon kanssa olinkin syyslomalla kaksin uimahallissa ja meillä oli niin mukavaa ja ollaan tätä muisteltu useamman kerran <3 Tärkeitä tälläiset hetket <3

Se olis maanantai ja uusi viikko edessä. Mä tykkään maanantaipäivistä, vaikka suurin osa ihmisistä taitaa niitä inhota, mutta musta se on aina uuden alku ja fiilis on useimmiten loistava! Viikonloppuna sain nukkua molempina aamuina pitkään, kiitos rakkaan mieheni, joka omasta halusta halusi antaa oman nukkumisvuoronsa mulle ja mähän en empinyt, vaan otin sen tietysti vastaan. Ja mähän aamuisin nukun, nukkuisin varmaan vaikka koko päivän, jos olisi mahdollista.

Lauantaiaamun herätys oli hieman erilainen, kun mun sisko pölähti Nuppu sylissä meidän makuuhuoneeseen ja räväytti valot päälle. Se oli tuomassa mulle siskontytön jalkapallojoukkueen hyväksi tilaamiani vaatteita ja oli ihan ihmeissään, kun vetelin vielä sikeitä ja kello oli jo puoli yksitoista aamupäivällä. Monethan eivät aikuisiällä osaa enää nukkua pitkään, mutta mulle ei ole tätä vanhetessa tapahtunut.

Tosin aina kun nukun pidempään, niin mulla kestää jotenkin käynnistyä päivään kauemmin, kuin lasten kanssa noustessa. On se silti niin luksusta jäädä vaan nukkumaan, etenkin kun öisin Nuppu vielä heräilee tissille. Viime viikolla vietettiin imetysviikkoa ja meillä on sujunut imetys tällä kolmannellakin kerralla tosi hyvin. Tulen imettämään Nuppua varmasti pitkään tai näin ainakin itse toivon eikä Nupun suunnalta ole vielä tullut sellaista viestiä ettäkö hän olisi jättämässä tissimaitoa, vaan neiti syö päivisin ja öisin useamman kerran edelleen.

maanantai

Tänään Milo oli kerhossa ja Nuppu valvoi koko aamupäivän, vaikka olin varma, että saan pikkuisen nuhanenän unille jo kymmenen jälkeen. Toisinaan Nuppu nukkuu kahdet unet, juurikin tällöin jos hän menee päiväunille tosi aikaisin. Nyt on kyllä huomannut ettei hän enää monestikaan mene, vaan valvoo siihen saakka kunnes olemme hakeneet Amalian koulusta. Toki Amalialla on yksi kahden päivä ja silloin Nuppu nukkuu unet ennen isosiskon hakua ja onhan hän aika väsy jo silloin, kun haemme Amaliaa yhdeltä, mutta jaksaa parhaiten, kun pääsee vähän touhuamaan koulun pihalla.

Tänään sujui loistavasti, kun menimme Milon kerhon jälkeen moikkaamaan välitunnilla olevaa Amaliaa koulun pihalle tai siis aidan takaa me hänen kanssa höpöttelimme ja siitä jatkoimme leikkipuistoon siksi aikaa kunnes pääsimme hakemaan Amalian yhdeltä. Leikkipuistossa laitoin Nupun vauvakeinuun ja Milo keinui pikkusiskon vieressä lautakeinussa. Lapsia nauratti niin kovin, kun vuorotellen läpsäisin heidän kengänpohjiin ja sitten aina taputin omat kädet yhteen. Oli ihana nähdä miten molemmat nauttivat ja muakin nauratti ja hymyilytti niin.

maanantai

Amalian päästyä koulusta paahdoimme kotiin, siinä sitten Nupulle nopea vaipanvaihto, tissi suuhun ja unille. Tänään on pikkuisella plakkarissa reilu kahden tunnin unet, eli aivan mahtavat unoset! Mä tein aamulla ruuan valmiiksi, vaikka söimmekin aika paljon normaalia lounasaikaa myöhemmin. Ruokana oli herkullista lihakastiketta ja söimme kaikki kolme massut pulleiksi. Nuppu sai maistella tätä sitten päivällisellä.

Nuppu on tosi suloinen aina, kun paistan pannulla jotain. Hän ottaa kauhan käteen, nousee uunia vasten ja yrittää ylettää kauhalla paistamaan itsekin. Ihanuus! Hän on muutenkin kaikessa apuna, niin tiskikone hommissa kuin pyykkihuollossa. Märät pyykit muija ottaa niin hanakasti koneesta ulos ja välillä meinaa olla koko taapero pesukoneessa, jotta tulee takaakin kaikki pyykit pois.

Meillä on Nuppu nyt hieman nuhassa ja Milolla oli angiina, johon pojalla on vielä muutamia päiviä antibioottikuuria jäljellä. Johnnykin oli viime viikolla sairaslomalla ja haahuili täällä kylpytakki päällä ja nukkui vähän väliä. Mua ehkä vähän nauratti ja ärsytti katsella miestä se kolme päivää tuossa ja olinkin onnellinen, kun hän pääsi perjantaina töihin. Mulla ei jotenkaan Johnnya kohtaan tule sitä sairaanhoitajan hoivaviettiä, vaikka sitä se aina reilu 37 lämmössä yrittää uikuttaa 😉

maanantai

Mites muut, mitkä fiilikset maanantaipäivästä? <3

Heipparallaa! Nyt on kokonainen arkiviikko takana ja viikko on mennyt mukavasti ja ollaan touhuttu yhdessä koko perhe iltaisin. Se on parasta ja niin tärkeää. Ilmat ovat olleet aika kivoja ja ollaan oltu paljon ulkona. Yhtenä iltana kävin Milon kanssa kahdestaan pyörälenkillä ja poika istui lastenistuimessa tarakalla. Milo pikkuruinen mahtuu siihen oikein hyvin ja mä jaksoin hyvin polkea kyytiläisen kanssa. Pyörällä on niin kiva viilettää, vaikka jo alkumatkasta huomasin pyöränkumien olevan aika tyhjät. Noh eipä se lenkkiä haitannut. Milo hassu tokaisi mulle kesken matkan: äiti sulla on tosi pullee peppu ja räjähdin nauramaan aivan hulluna. Meillä painosta tai kenenkään koosta ei koskaan puhuta ikävään sävyyn enkä ikinä hauku ketään enkä myöskään itseäni. Jotenkin Milo pisti kuitenkin äidin pyöreän pepun merkille ja tokaisi sen vain ääneen.

vauva 10 kuukautta

Johnny oli viime viikonloppuna Rammsteinin keikalla Tampereella ja kehui sen olleen paras keikka ikinä. Mies lähetteli mulle useamman videon sieltä ja oli aivan mieletön show. Mä olin itsekin yhtenä viikonloppuna jalkapallo kamujen kanssa viihteellä ja hauskaa oli, mutta seuraava päivä meni kyllä ihan makaamiseksi.

Milolla alkoi kerho tällä viikolla ja poika on tykännyt kovasti. Amalialla on lukujärjestyksessä yksi kahden päivä ja tämän jälkeen tyttö oli tosi väsynyt ja nälkäinen ja seuraavana kahden päivänä taidan pakata hänelle iltapäiväksi pikkuisen evään mukaan. Läksyä on tullut joka päivä tällä viikolla, mutta vain vähän ja Amalia on selvinnyt niistä hienosti. Koulu tuntuu vielä tosi jännittävältä ja Amaliasta tuntuu pelottavalta, kun opettaja vaan päästää heidät kotiin eikä kukaan katso perään, että löytää vanhemman luokse. Osa luokkakavereista kulkee koulumatkat jo itsekseen, mutta Amalia ei ole siihen vielä valmis. Mä aion saattaa ja hakea häntä niin pitkään kuin hän haluaa.

vauva 10 kuukautta

Eilen olimme Johnnyn kanssa niin ylpeitä esikoisestamme, kun hän lähti ensimmäistä kertaa ilman meitä vanhempia kauppaan. Niin suloisesti menivät Iida serkun kanssa käsi kädessä ja soittivat sitten kaupalta meille ja me lähdimme sitten koko kööri perässä kauppaan. Kauppareissun jälkeen tytöt halusivat kävellä kahdestaan myös kotiinpäin ja niin me tulimme sitten heidän jäljessä.

vauva 10 kuukautta

Nupusta on kuoriutunut hyvin touhukas vauva. Oikeastaan hän ei enää tunnu niin vauvalta ja huomaa, että kovin mennään kohti ensimmäistä syntymäpäivää ja taaperoikää. Pikkuinen nousee seisomaan koko ajan joka paikkaan, mutta alastulo on edelleen hieman hakusessa. Toki välillä hän pyllähtää hienosti maahan, mutta toisinaan tyttö haahuilee ja jää pitämään tuesta vain yhdellä kädellä kiinni ja muutamasti äiti on pelastanut kaatumiselta. Mä olen jokaisen lapsen kanssa ollut tässä seisomaan oppimisvaiheessa aika kärppänä paikalla, ettei vaan pääse kaatumaan ihan suorilta jaloin ja satuta päätä, vaikka muutamasti olen kuullut, että siitä ne oppii tai sitten sitä, että vauvan pää on kestävää tekoa.

vauva 10 kuukautta

Nuppu on alkanut hieman sormiruokailemaan soseiden ohella. Tarjolla on ollut marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja raejuustoa. Nuppu on tosi herkkäkurkku ja kakoo helposti, mutta pientä edistystä tässä on tapahtunut. Toki paljon hän tekee sitä, että laittaa marjan suuhun, puraisee ja sylkee pois, mutta kyllä sinne massuunkin jotain menee.

Nuppu on oppinut vilkuttamaan ja vilkuttaessa hän on sanonut kaksi kertaa hei hei, kerran isille ja kerran mummille. Vauveli osaa myös taputtaa ja taputtaa usein, kun pyytää taputtamaan ja toki paljon muutenkin. Nuppu tykkää leikkiä leluilla ja Milon huone on kiinnostavin. Hän rakastaa leikkiä veljensä kanssa konttausleikkiä, molemmat konttaa pitkin kämppää ja pieni kikattaa niin kovin. Konttausleikkiä Nuppu harrastaa myös isänsä kanssa ja tätä muistan Johnnyn tehneen jokaisen meidän lapsen kanssa.

vauva 10 kuukautta

Viikonlopun suunnitelmiin kuuluu rauhalliset aamut ja perjantain kunniaksi aiotaan hakea kaupasta herkkuja ja lisäksi vielä irtokarkkeja elokuvavuokraamosta. Hankittiin Nupulle pyöräilykypärä ja Johnny korjautti toisen aikuisten pyörän renkaan, joten pyörälenkille olemme menossa myös. Saa nähdä onko se Nupusta kivaa, vai aivan liian jännittävää.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille <3 

Nämä tonttukuvat Nupusta meinasivat jäädä kokonaan jakamatta, mutta voihan pikkuruista tonttutyttöä fiilistellä vielä näin tammikuussakin. Kuvailin pientä murusta jouluaaton aamukylvyn jälkeen muun väen ollessa joulusaunassa.

jouluvauva

Ihanuus hän on, eikö vain <3

Nupussa on paljon mun suvun näköä, mulla tulee tosi usein hänestä mieleen siskontyttö Iida, mutta esimerkiksi näissä kuvissa hänessä on jotenkin paljon mun serkun Annan ja mun äidin lapsuuskuvien näköä. Joskus taas näen hänessä paljon mua vauvana ja joskus taas tosi paljon isäänsä ja tietty paljon Amaliaa ja Miloa myös.

jouluvauva

Tällä viikolla alkoi arki lapsillakin. Ihme ja kumma molemmat heräsivät ihan itsekseen kahtena ensimmäisenä aamuna, vaikka lomalla ollaan nukuttu tosi pitkään. Tänään tosin Amaliaa olisi kovasti nukuttanut ja hän huokaisi sohvalla: oispa vapaa! Aamuhommat ovat sujuneet sukkelasti ja Amalia on mennyt innokkaana eskariin. Milo ei olisi välittänyt loman jälkeen mennä kerhoon ollenkaan, mutta usean suukon ja halin jälkeen juoksi muiden lasten luo. Näitä suukkoja ja haleja saimme Nupun kanssa molemmat!

Milon kerho kestää kolme tuntia ja tämä aika menee tosi nopsaa Nupun kanssa tässä kotosalla. Nuppu nukkui Milon ensimmäisen kerhopäivän aikana pienet unet ja mä tein blogihommia syöden siinä samalla ja lopuksi ryystin kahvin. Nuppu ei tosiaan kauaa nukkunut ja siinä sitten vauvelin herättyä hengailimme hetken ja tein hieman kotihommia Nuppusen leikkiessä sitterissä roikkuvilla leluilla. Popitettiin pari  Kaijan biisiä ja niinpä se aika hurahti ja oli aika lähteä hakemaan isoveikka kerhosta.  Päätin hakea lapset kävellen, jotta Nuppu saisi kunnon unet liikkuvissa vaunuissa. Jostain syystä tyttö on nukkunut hieman huonosti päikkäreitä, saa nähdä alkaako hänestäkin kuoriutua samanlainen puolen tunnin/vartin nukkuja kuin isot sisarukset pikkuisina.

jouluvauva

Haimme Amalian myös eilen eskarista kävellen ja tämä on tehnyt mulle tosi hyvää. Mä kun en mitään harrasta, en jumppaile kotona enkä muualla enkä ole toviin vaunuillutkaan ja olenkin suoraan sanottuna liikunnan suhteen äärimmäisen saamaton. Kävely ja ulkoilma on tehnyt hyvää ja siinä samalla saa lasten kanssa juteltua ihanasti kaikessa rauhassa kävelyn lomassa.

Johnnylla oli eilen työpäivän jälkeen työhommia vielä Porissa illalla ja tänään samaten, joten hän oli viime yön kotoa pois. Mä ehdotin lapsille pientä spesiaalia herkkuhetkeä ja haettiin siinä sitten samalla reissulla kaupasta herkkuja, kun kävelimme eskarista kotiin. Amalia ja Milo oli tästä tietysti aivan innoissaan!

Kotona lapset rentoutuivat jonkun aikaa ihan rauhassa katsellen lastenohjelmia ja mä laitoin ruuaksi kalapuikkoja, perunoita ja kermaviilikastiketta. Syötiin hippasen normaalia aikaisemmin, jonka jälkeen Amalia sai sekoitella dipit ja Milo laittaa namit kuppeihin. Mä laitoin leffan pyörimään ja leffavalinta oli Onneli Anneli ja salaperäinen muukalainen.

Illalla mun sisko ja Iida piipahtivat meillä ja Nuppu vierasti ihan hulluna mun siskoa. Hän alkoi itkeä jopa sitä, kun Miia täti jutteli hänelle vähän matkan päästä ja vauveli oli mun sylissä. Voi sitä, kun se alahuuli menee aivan mutrulle ja sitten tulee perään aivan kamala itku. Miia on tosi tumma, ehkä tästä syystä Nuppu vierastaa vielä enemmän. Nuppuhan vierastaa myös mun äitiä ja Johnnyn äitiä.

Aina kun Johnny on yötä pois, niin Amalia pääsee mun, Milon ja Nupun kanssa nukkumaan ja se on Amaliasta ihanaa. Nuppu nukkui omassa pinnasängyssä, kun muuten meillä olisi ollut liian ahdasta. Muutoin hän nukkuu mun vieressä meidän vanhempien sängyssä. Toki pinnasängyssäkin hän on vieressä, kun laitaa ei ole, mutta ei kuitenkaan niin lähellä kuin meidän sängyssä nukkuessa.

Nuppu nukahti ensimmäisenä mun syliin ja Milo ja Amalia siinä sitten vasta jälkeen. Jäin itse vielä valvomaan ja otin vauvelin sohvalle nukkumaan alkuyöksi. Myöhemmin nukahdin Nupun viereen ja siirryttiin makkariin yhden aikaan hänen herätessä syömään. Nuppu syö öisin vain pari kertaa, joka on ihan huikeaa. En käsitä miten me saatiin tälläinen helppo vauva, ihan uskomatonta. Milo kun heräsi öisin välillä lähes parikymmentä kertaa ja Amalia taas saattoi valvoskella yöllä/aamuyöllä kolmekin tuntia putkeen, niin onhan tämä vähän toista Nupun kanssa. Mua ei ole väsyttänyt vielä kertaakaan ja jaksan hyvin viettää Johnnyn kanssa aikaa iltaisin, kun tietää ettei yö mene valvomiseksi.

jouluvauva

Meillä oli Milon kanssa yksi ilta ihana yhteinen ulkoiluhetki. Mentiin kotikadulle laskemaan liukureilla ja pulkalla ja viiletettiin pulkalla yhdessä aika kovaa, vaikka vähän pikkukivet pilkistikin lumen alta. Siistittiin myös Nuuskun hauta ja Milo kaivoi lunta haudan päältä kaivurilla. Lopuksi päätettiin yhdessä sytyttää kynttilä palamaan Nuuskun haudalla olevaan lyhtyyn.

Tykättiin molemmat tästä yhteisestä ajasta ja Milo olisi halunnut mennä iltapalan ja suihkun jälkeen takaisin ulos äidin kanssa. Itkuhan siinä sitten pääsi, kun totesin kellon olevan liian paljon ja nukkumaanmenon olevan käsillä.

Mulle on tosi tärkeitä ne hetket lasten kanssa, kun oikeasti keskityn sataprosenttisesti heihin. Viime viikonloppuna vein molemmat uimahalliin ja Johnny lenkkeili sillä aikaa Nupun kanssa ja tavattiin sitten uimahallin kahvilassa. Nuppu tosin ei herännyt edes kahvilassa, vaan veteli hirsiä ja lopulta syötin hänet vasta kotosalla.

Lapset nauttivat kovasti yhteisestä uimareissusta äidin kanssa ja todettiinkin yhdessä viime kerrasta olleen pitkä aika. Se oli joskus ennen kesää kai. Milokin on kasvanut pituutta niin paljon, että hän yltää lastenaltaassa pohjaan syvimmässä kohtaa ja tämäkös meitä kaikkia nauratti.

jouluvauva

Tänään ollaan ehditty Milon kanssa kahdestaan pelailla pleikkaria, pelataan sellasta peliä missä saadaan pelata yhtä aikaa, ihan parasta! Nupun herättyä matkustettiin kaikki yhdessä Milon toiveesta Kreikkaan, eli sohvalle ratti ja julmetusti vauvoja ja eiku menoks! Mulla oli vain Nuppu-vauva ja Milolla loput. Milo oli iskä, mutta hienosti iskäkin imetti vauvansa. Lopulta leikki meni peppu, pimppi-jutuksi ja alettiin katselemaan sitten kirjoja ja tämän jälkeen poitsu teki hienosti muutaman palapelin. Milohan ei juurikaan ole palapelejä harrastanut, mutta nyt on kiinnostusta alkanut tulla.

Aika paljon ehdittiin touhuilemaan aamupäivällä ja päivällä anoppi haki ensin Milon ja he menivät sitten hakemaan Amalian eskarista ja lapset pääsivät mummin ja fafan luo leikkimään. Mun oli tarkoitus tehdä blogihommia, mutta vähälle tämä jäi, kun Nuppu nukkui vaunuissa vain puolisen tuntia ja sitten mun sylissä tovin.

jouluvauva

Ihanasti oli tullut yön aikana lunta. Niin kauniilta ulkona näyttää <3

Kivaa iltaa murut <3