Posted at 20:43h
in
Uncategorized
by johanna
Joulukuu on täällä ja pohdin tänään, että tuleehan samanlainen ihana joulufiilis jouluaattona kuin muinakin. Tämä joulu tulee olemaan kuitenkin hieman erilainen, mutta uskon toki, että joulun tuntu tulee löytymään.
Me vietämme joulua oman perheen kanssa kotona. Tontun tuomat yhdet lahjat odottavat aamulla kuusen alla, josta tonttu on samalla lahjoja tuodessaan haukannut lasten hänelle jättämästä piparista ja hörpännyt maidon. Tonttu on viime vuosina jättänyt lasten joulusukkiin namia ja tästä nämä muruset ovat jo puhuneet.
Aamupalaksi nautimme riisipuuroa ja käymme joulusaunassa. Leikimme, pelailemme ja otamme rennosti. Joulupukki on käynyt meillä usein jo päivällä, jottei lasten tarvitse odottaa sitä kivointa juttua koko päivää.
Jouluruokailu on mulle yksi kohokohta ja joulupöydästä löytyy valtavasti kaikkia joulun herkkuja. Illasta saamme siskon perheen, pikkuveljeni ja äitini kylään ja heidän lähdettyä teemme siskonpedin olohuoneen lattialle. Katselemme myöhään joululeffoja ja lämmitämme ainakin Johnnyn kanssa jouluruokaa.
Haudoilla käymme jossain kohtaa päivää, vaikka itse tykkäisin käydä vasta iltasella, sillä silloin hautausmaa on niin kaunis ja tunnelmallinen.
Joululoma on ihanan pitkä ja sitä lepoa ainakin Amalia kaipaa. Amalia oli tuossa muutaman viikon tosi väsynyt kouluun ja tässä taas muutama viikko meni paremmin, mutta nyt näyttäisi taas hieman väsyttävän. Onhan tässä ollut kova uurastus, joten ymmärrän oikein hyvin, että pieni huili on paikallaan.
Amalia sai yhtenä päivänä opettajalta aivan ihanan merkinnän wilmaan: Sinulla. Amalia on lämmin sydän <3
Olen niin valtavan ylpeä tuosta ihanasta tytöstä, hän on täyttä kultaa.
Meillä on tapana joka ilta sängyssä jutella kaikessa rauhassa lasten kanssa ja silloin tulee ihania keskusteluja. Amalia ja Milo käyvät päiväänsä läpi ja molemmat puhuvat ihania juttuja ihan kaikesta. Välillä pohdimme hyvinkin syvällisiä asioita. Nämä hetket ennen unille menoa ovat tärkeitä ja ihania.
Lapset ovat olleet tohkeissaan joulukalentereistaan, vaikka pienimmälle se on aiheuttanut välillä kiukkua. Hän ei meinaa hiffata sitä, että joka päivä avataan vain se yksi luukku. Olemmekin nostaneet kalenterit aina yläilmoihin avaamisen jälkeen, jottei niitä hypistellä koko ajan ja siihen päälle kiukuta. Jokainen lapsista sai valita itse joulukalenterin. Amalia valitsi karkkikalenterin, Milo Kinder-kalenterin ja Nuppu Ryhmä Hau suklaakalenterin. Lisäksi mummi ja fafa ostivat lapsille lelukalenterit.
Täällä Lohjalla on satanut kaksi kertaa lunta. Toisella kertaa vähän enemmän ja silloin lähdimme lasten kanssa saman tien koulun ja välipalan jälkeen pulkkamäkeen. Nappasimme mukaan kaksi pulkkaa ja kaksi liukuria. Nautimme valtavasti mäenlaskusta! Johnny liittyi meidän seuraan töiden jälkeen ja kotiin päästyämme lämmitimme kaakaota ja glögiä. Näistä lumisista päivistä on otettava kaikki irti, jos niitä tulee tänäkin talvena vain vähän. Noh ehkä viime talvi oli pohjanoteeraus, on tästä talvesta lumisempi tultava, vai tainnut peräti ollakin jo.
Mulla on jalkapallo tauolla koronan vuoksi ja tämä on tosi kurja juttu. Toki näin se on oltava, mutta harmittaa se silti. Yhtenä päivänä kävin juoksemassa cooperin ja olin tosi yllättynyt siitä kuinka hyvin se meni. Juoksin 12 minuuttiin 2350m. Kyllä siinä sai kovaa tahtia pitää yllä, tulos oli hyvä, mutta erinomaiseen olisi pyrkimys ja se lähtee siitä, kun saa juostua yli 2500m. Ei se nyt hurjan kauas jäänyt. Yllätyin tosiaan noinkin hyvää tulosta, mutta kotiin päästyä Johnny ei yllättynyt ja oli niin ylpeä musta. Sanoi, että tiesi sen, että mulla on hyvä kunto ja olenhan toki treenannut ennen taukoa kovin. Kolme kertaa viikossa olen käynyt futisharkoissa enkä edes muista koska mulla olisi jäänyt harkat väliin. Edelleen jalkapallo on mulle tosi tärkeä ja koko meidän joukkue. Ikävä on näitä kaikkia ihania ystäviä.
Johnny on jäänyt etätöihin. Mies vuokrasi toimistohotellista huoneen ja työskentelee siellä yksikseen. Yksinäistä ja tylsää kuulemma, mutta näin on parempi. Johnnyn työpaikka on Helsingissä ja nyt kun hän työskentelee Lohjalla jää pitkä tunnin, talvisin vielä pidempi työmatka pois, joten tämä on meille kaikille kiva. Ei tarvitse miettiä huonoja ajokelejä, jos niitä tulee. Mä kun aina vähän stressaan Johnnyn pitkää työmatkaa kurjilla talvikeleillä. Eikä tarvitse Johnnyn äidinkään näitä murehtia.
Meillä on mennyt tässä viime päivinä tosi kivasti. Ollaan polteltu paljon takkaa ja mä olen päivällä lämmittänyt takkaa ihan itseksenikin ilman Johnnya. Ennen kun tätä arastelin. Nuppu on aina mukana hakemassa puita puukoriin ja niin tohinalla niitä laittelee. Hän on kaikessa muutenkin apuna ja tykkää kotitöistä.
Nupusta on tullut aikamoinen vauvan hoitaja. Olen miettinyt kuinka ihana ja hyvä isosisko hän olisikaan. Eilen käytiin vauvanvaunujen kanssa kävelyllä ja pieni työnsi vauvaansa niin suloisesti. Isommat olivat myös mukana ja tehtiin pitkä kävelylenkki. Jossain kohtaa Nuppu istui itse vauvanvaunuissa ja mä työnsin häntä selkä kyyryssä. Olipas huvittava näky. Milo paineli pyörällä ja Amalialla oli vauva kantorepussa. Toisinaan tutkittiin luontoa ja ihasteltiin kaunista taivasta. Milo kurvasi yhden kerran pyörällä vauvan kanssa jorpakkoon ja kaatui sinne pöpelikköön. Ei häntä onneksi sattunut. Loppumatkasta Amalia pisti puhelimestaan musiikkia soimaan ja Nuppu oli niin huvittava, kun jätti vain kärrynsä ja jorasi antaumuksella. Meitä nauratti niin kovin ja paria kävelyllä ollutta ihmistä myös <3
